Melu

Asuinympäristössä on useita erilaisia melulähteitä ja, muun muassa liikenne, teollisuuslaitokset, rakennustyömaat aiheuttavat melua laajalle alueelle. Rakennusten sisäisiä melua aiheuttavia tekijöitä ovat erilaiset tekniset laitteet sekä rakennuksessa tapahtuva toiminta.

Melu vaikuttaa ihmiseen pääasiassa kuuloaistin välityksellä. Ihminen havainnoi eri melulähteistä peräisin olevat melut toisistaan erillisinä äänivirtoina, minkä seurauksena melun häiritsevyys ja/tai kiusallisuus koetaan melulajikohtaisesti. Vaikutukset eli melun aiheuttamat reaktiot ilmenevät ihmisessä elintoimintojen tai käyttäytymisen muutoksina ja melun aiheuttamina elämyksellisinä kokemuksina. Melututkimuksissa olennaista on aina ensin selvittää ongelma: mikä laite on todennäköinen melulähde tai, minkä rakenteen ääneneristävyydessä on ongelmia.

Asuntomelu

Asuntoihin ja muihin oleskelutiloihin meluhaittaa aiheuttavia tekijöitä voivat olla tekniset laitteet ja heikosta äänieristyksestä johtuvat normaalista elämästä aiheutuvat äänet. Tilojen käyttäjistä aiheutuva melu, esimerkiksi häiritsevä elämäntapa asunnossa, on järjestyksenpitoon liittyvä kysymys, jossa voi kääntyä poliisin puoleen, mikäli kiinteistön kehotukset eivät auta.

Meluhaittaa aiheuttavia teknisiä laitteita voivat olla mm. ilmanvaihtolaitteet, hissit, vesikalusteet tai erilaiset kojeet ja laitteet (mm. pesutuvan koneet, muuntamot). Teknisten laitteiden aiheuttama keskiäänitaso La_eq asuinhuoneissa ja vastaavissa oleskelu- ja työskentelytiloissa saa olla päiväaikana (klo 7-22) enintään 35 dB ja yöaikana (22-7) enintään 30 dB. Muissa tiloissa, esimerkiksi keittiössä, pesuhuoneessa, saunassa keskiäänitaso saa olla enintään 40 dB.

Laitteista aiheutuva melu voi olla jokseenkin tasaista ja jatkuvaa (esim. ilmanvaihtolaitteet) tai hetkellistä, yksittäisten kovien äänten aiheuttamaa haittaa (esim. hissin liikkeet). Arvioitaessa teknisten laitteiden aiheuttamien yksittäisten melutapahtumien terveyshaittaa enimmäisäänitason (LAF_max) perusteella melun esiintymisen toistuvuus ja kesto vaikuttavat sallittavaan enimmäisäänitasoon välillä 30-45 dB.

Melu voi myös olla kapeakaistaista, jolloin äänitaso ei ole kovin korkea, mutta äänen taajuus tekee siitä häiritsevän (esim. matala jyrinä tai korkea vinkuna). Liian heikko ääneneristys voi aiheuttaa sen, että normaalista elämisestä aiheutuvat äänet kuuluvat häiritsevinä huoneistosta toiseen.