Melu

Asuinympäristössä on useita erilaisia melulähteitä ja, muun muassa liikenne, teollisuuslaitokset, rakennustyömaat aiheuttavat melua laajalle alueelle. Rakennusten sisäisiä melua aiheuttavia tekijöitä ovat erilaiset tekniset laitteet sekä rakennuksessa tapahtuva toiminta.

Melu vaikuttaa ihmiseen pääasiassa kuuloaistin välityksellä. Ihminen havainnoi eri melulähteistä peräisin olevat melut toisistaan erillisinä äänivirtoina, minkä seurauksena melun häiritsevyys ja/tai kiusallisuus koetaan melulajikohtaisesti. Vaikutukset eli melun aiheuttamat reaktiot ilmenevät ihmisessä elintoimintojen tai käyttäytymisen muutoksina ja melun aiheuttamina elämyksellisinä kokemuksina. Melututkimuksissa olennaista on aina ensin selvittää ongelma: mikä laite on todennäköinen melulähde tai, minkä rakenteen ääneneristävyydessä on ongelmia.

Asuntomelu

Asuntoihin ja muihin oleskelutiloihin meluhaittaa aiheuttavia tekijöitä voivat olla tekniset laitteet ja heikosta äänieristyksestä johtuvat normaalista elämästä aiheutuvat äänet. Tilojen käyttäjistä aiheutuva melu, esimerkiksi häiritsevä elämäntapa asunnossa, on järjestyksenpitoon liittyvä kysymys, jossa voi kääntyä poliisin puoleen, mikäli kiinteistön kehotukset eivät auta.

Meluhaittaa aiheuttavia teknisiä laitteita voivat olla mm. ilmanvaihtolaitteet, hissit, vesikalusteet tai erilaiset kojeet ja laitteet (mm. pesutuvan koneet, muuntamot). Teknisten laitteiden aiheuttama keskiäänitaso LAeq asuinhuoneissa ja vastaavissa oleskelu- ja työskentelytiloissa saa olla päiväaikana (klo 7-22) enintään 35 dB ja yöaikana (22-7) enintään 30 dB. Muissa tiloissa, esimerkiksi keittiössä, pesuhuoneessa, saunassa keskiäänitaso saa olla enintään 40 dB.

Laitteista aiheutuva melu voi olla jokseenkin tasaista ja jatkuvaa (esim. ilmanvaihtolaitteet) tai hetkellistä, yksittäisten kovien äänten aiheuttamaa haittaa (esim. hissin liikkeet). Arvioitaessa teknisten laitteiden aiheuttamien yksittäisten melutapahtumien terveyshaittaa enimmäisäänitason (LAFmax) perusteella melun esiintymisen toistuvuus ja kesto vaikuttavat sallittavaan enimmäisäänitasoon välillä 30-45 dB.

Melu voi myös olla kapeakaistaista, jolloin äänitaso ei ole kovin korkea, mutta äänen taajuus tekee siitä häiritsevän (esim. matala jyrinä tai korkea vinkuna). Liian heikko ääneneristys voi aiheuttaa sen, että normaalista elämisestä aiheutuvat äänet kuuluvat häiritsevinä huoneistosta toiseen.

Vanhoilta rakennuksilta ei voida edellyttää nykyisten rakentamismääräysten, eli Suomen rakentamismääräyskokoelman C1 (finlex.fi) mukaista ääneneristystasoa. Jos esimerkiksi normaali puhe kuuluu selvänä ja ymmärrettävänä huoneistosta toiseen, on ääneneristävyys todennäköisesti niin huono, että sitä voidaan pitää terveyshaittana. Meluhaittaa saattavat aiheuttaa myös liian kovat askeläänet, joiden syy on usein virheellisesti asennettu lattiapinnoite. Riittämätön ääneneristävyys todennetaan tarvittaessa ilma- ja askelääneneristävyysmittauksin.

Ympäristöstä aiheutuva melu

Sisätiloissa esiintyvä kokonaismelu on terveyshaitan arvioinnin kannalta tärkein, joskin sisätilojen melutilanteen arviointi voidaan usein tehdä melulähde- tai melulajikohtaisesti. Esimerkiksi arvioitaessa tieliikennemelun aiheuttamaa unen- ja puheenhäirintää, on otettava huomioon myös muiden melulajien ihmiselle aiheuttaman unen- ja puheenhäirinnän suuruus ja toistuvuus.

Terveydensuojelun soveltamisalueeseen kuuluvaa melua eivät ole

• esitys- ja esiintymistoiminnan äänet (esim. musiikkiesitykset, urheilukilpailut, teatteriesitykset), jotka eivät aiheuta kuulovaurioita tai niiden riskiä.
• luonnonilmiöiden ja luonnonvaraisten eläinten äänet luonnossa ja luonnon muovaamissa rakenteissa.
• oikein suunniteltujen, sijoitettujen ja käytettyjen akustisten hälytys- ja varoituslaitteiden äänet.
• yksityisen kansalaisen elintavoillaan tai toiminnallaan aiheuttama melu, joka kohdistuu vain häneen tai tuottaa haittaa vain hänelle itselleen.
• tilapäisistä toimista aiheutuva melu tai tärinä silloin, kun niistä on tehty ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitus. 
• työntekijöitä altistava melu työpaikoilla.

Terveydensuojelun soveltamisalueeseen kuuluvaa melua voivat olla

• työpaikalla oleva melu, joka kuuluu viereiseen, toisen työnantajan toimistoon tai, joka kuuluu asuntoihin tai muihin oleskelutiloihin
• tuulen, sateen ja esimerkiksi meren aaltojen teknisissä rakenteissa synnyttämät äänet sekä tarha- ja kotieläinten äänet.