
Oleskelutilojen lämpötila ja ilmavaihto
Oleskelutilojen lämpötila ja ilmanvaihto
Asunnon ja muiden oleskelutilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset ja mikrobiologiset epäpuhtaudet että fysikaaliset olosuhteet. Fysikaalisiin olosuhteisiin kuuluvat muun muassa sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilman laatu), säteily ja valaistus.
Esimerkiksi eräiden rakennusmateriaalien sisältämien kemiallisten aineiden päästöt sisäilmaan ovat voimakkaasti sidoksissa sisäilman lämpötilaan ja kosteuteen. Sisäilman epäpuhtauksien pitoisuuteen vaikuttaa myös ilmanvaihdon toimivuus ja tehokkuus.
Jos huoneilman lämpötila on liian korkea, ilma on kosteaa tai ilmanvaihto on liiallista eli aiheuttaa vetoa, voi näistä seikoista sellaisenaan aiheutua ihmisille oireilua ja terveyshaittaa tai ne voivat saada heidät kokemaan asumisolonsa epäviihtyisiksi. Toistaiseksi ei kuitenkaan tunneta kaikkien sisäilman fysikaalisten ominaisuuksien vaikutuksia ihmisen terveyteen. Asuntojen ja muiden vastaavien oleskelutilojen sisäilman lämpötilalle ja rakenteiden pintalämpötiloille on määritelty toimenpiderajat sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (545/2015).
Sisäilman suhteellinen kosteus ja vetoisuus
Sisäilman suhteellisen kosteuden tavoiteltava taso lämmityskaudella on 30 - 40 %. Tavoitetasoa korkeampi kosteus lämmityskaudella on yleensä merkki riittämättömästä ilmanvaihdosta.
Ilman suhteellinen kosteus saattaa talviaikana lämmityksen vaikutuksesta laskea tavoitetasoa alhaisemmaksi. Sisäilma saattaa pakkaspäivinä olla kuivaa erityisesti rakennuksissa, joissa on koneellinen, lämmitetty tuloilma. Lämpiminä vuodenaikoina sisäilman suhteellinen kosteus taas saattaa sääolosuhteista johtuen nousta hyvinkin korkeaksi.
Vedon yleisimmät syyt ovat ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat: ikkunoiden puutteelliset tiivistykset, rakenteiden ilmavuodot väärän malliset tai väärin sijoitetut tuloilmaventtiilit tai liian suuret ilmavirrat. Liian alhaiset sisäilman tai rakenteiden lämpötilat saattavat myös aiheuttaa vedon tunnetta.
Ilmanvaihto
Ilmanvaihdon tarkoituksena on poistaa asunnon ja muiden oleskelutilojen sisäilmasta epäpuhtauksia, kosteutta ja liiallista lämpöä sekä samalla huolehtia puhtaan korvausilman saannista. Epäpuhtaudet ovat yleensä peräisin ihmisten aineenvaihdunnasta, asumisen erilaisista toiminnoista, rakennus- ja sisustusmateriaaleista, ulkoilmasta ja eräissä tapauksissa maaperästä (radon). Ilmanvaihdon suuruus määräytyy yleensä sen epäpuhtauden mukaan, jonka pitoisuuden alentamiseen tarvitaan eniten puhdasta ulkoilmaa.
Asunnon ilmanvaihto on terveyden kannalta riittävää silloin, kun ilmanvaihtuvuus on vähintään 0,5 m3/h kaikissa asuinhuoneissa (ilmanvaihtokerroin 0,5 l/h). Ilman pitää vaihtua kaikissa huoneissa, erityisesti makuu- ja oleskeluhuoneissa silloin, kun asunnossa oleskellaan, ja pesutiloissa silloin, kun ne ovat käytössä tai märkiä. Ilmanvaihdon pitää toimia, vaikka huoneisto olisi tilapäisesti tyhjillään.
Muiden oleskelutilojen ilmanvaihto on terveydensuojelulain vaatimukset täyttävää, kun se on rakennuksen rakentamisajankohtana voimassa olleen rakentamismääräyskokoelman osan D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto mukaista.
Ilmanvaihtolaitteistojen puhdistus ja huolto
Asuinkiinteistöjen ilmanvaihtokanavien puhdistukselle ei ole annettu määräaikoja, mutta on suositeltavaa puhdistaa ne vähintään kymmenen vuoden välein. Tuloilmakanavat olisi hyvä puhdistaa tai ainakin tarkistaa niiden puhtaus useaminkin, esimerkiksi viiden vuoden välein. Tuloilmasuodattimet tulee myös vaihtaa säännöllisesti, esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa.
Terveydensuojeluviranomainen voi määrätä tulo- ja poistoilmanvaihtokanavat puhdistettavaksi, jos niissä on silmin havaittavaa pölyä tai muuta likaa. Kanavien puhdistus kuuluu kiinteistön omistajan (esimerkiksi asunto-osakeyhtiö) vastuulle. Asukkaiden tulee huolehtia ilmanvaihtoventtiileiden säännöllisestä puhdistamisesta. Venttiilit ja liesituulettimen rasvasuodatin syytä puhdistaa vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Likaiset ilmanvaihtoventtiilit ja -kanavat vähentävät ilmanvaihtuvuutta tiloissa. Lisäksi likainen tuloilmalaitteisto heikentää sisäilman laatua.