Oleskelutilojen lämpötila ja ilmanvaihto

Asunnon ja muiden oleskelutilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset ja mikrobiologiset epäpuhtaudet että fysikaaliset olosuhteet. Fysikaalisiin olosuhteisiin kuuluvat muun muassa sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilman laatu), säteily ja valaistus.

Asuntojen ja muiden vastaavien oleskelutilojen sisäilman lämpötilalle ja rakenteiden pintalämpötiloille on määritelty toimenpiderajat sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (545/2015).

Ilmanvaihto

Ilmanvaihdon tarkoituksena on poistaa sisäilmasta epäpuhtauksia, kosteutta ja liiallista lämpöä sekä samalla huolehtia puhtaan korvausilman saannista. Epäpuhtaudet ovat yleensä peräisin ihmisten aineenvaihdunnasta, asumisen erilaisista toiminnoista, rakennus- ja sisustusmateriaaleista, ulkoilmasta ja eräissä tapauksissa maaperästä (radon).

Asunnon ilmanvaihto on yleensä terveyden kannalta riittävää, kun ilmanvaihtuvuus on vähintään 0,35 dm³/s kaikissa asuinhuoneissa (vastaa ilmanvaihtokerrointa 0,5 1/h). Ilman pitää vaihtua kaikissa huoneissa, erityisesti makuu- ja oleskeluhuoneissa silloin, kun asunnossa oleskellaan, ja pesutiloissa silloin, kun ne ovat käytössä tai märkiä. Ilmanvaihdon pitää toimia, vaikka huoneisto olisi tilapäisesti tyhjillään.

Muiden oleskelutilojen ilmanvaihtoa pidetään lähtökohtaisesti terveydensuojelulain vaatimukset täyttävänä, kun se on rakennuksen rakentamisajankohtana voimassa olleen rakentamismääräyskokoelman osan D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto tai ympäristöministeriön asetuksen 1009/2017 uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta mukaista.

Ilmanvaihtolaitteistojen puhdistus ja huolto

Asuinkiinteistöjen ilmanvaihtokanavien puhdistukselle ei ole annettu määräaikoja, mutta on suositeltavaa puhdistaa ne vähintään kymmenen vuoden välein. Tuloilmakanavat olisi hyvä puhdistaa tai ainakin tarkistaa niiden puhtaus useaminkin, esimerkiksi viiden vuoden välein. Tuloilmasuodattimet tulee myös vaihtaa säännöllisesti, esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa.

Asukkaiden tulee huolehtia ilmanvaihtoventtiileiden säännöllisestä puhdistamisesta. Venttiilit ja liesituulettimen rasvasuodatin on syytä puhdistaa vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Likaiset ilmanvaihtoventtiilit ja -kanavat vähentävät ilmanvaihtuvuutta tiloissa. Lisäksi likainen tuloilmalaitteisto heikentää sisäilman laatua.

Kesän korkeat huonelämpötilat

Asumisterveysasetuksen huoneilman lämpötilan toimenpideraja kesällä asunnoissa on +32 ºC. Asukkaat huolehtivat ensisijaisesti itse asunnon jäähdyttämisestä passiivisin keinoin tai esimerkiksi siirrettävällä koneellisella jäähdytyksellä.

Passiivisia keinoja ovat ikkunoiden kautta sisään tulevan auringon lämpösäteilyn vähentäminen erilaisilla kaihtimilla, markiiseilla tai ikkunaan kiinnitettävillä kalvoilla. Yötuuletuksella (esim. yöaikainen ristiveto) voidaan jäähdyttää päivällä kuumenneita rakenteita viileämmiksi. Jos korkea lämpötila johtuu taloyhtiön vastuulla olevasta teknisestä laitteesta, esim. ilmanvaihto ei toimi kunnolla, taloyhtiön tulisi korjata vika. Päiväkodissa tai palvelutalossa toimenpideraja on alempi, +30 ºC.

Sisäilman suhteellinen kosteus ja vetoisuus

Sisäilman suhteellisen kosteuden tavoiteltava taso lämmityskaudella on 30 - 40 %.  Tavoitetasoa korkeampi kosteus lämmityskaudella on yleensä merkki riittämättömästä ilmanvaihdosta.

Ilman suhteellinen kosteus saattaa talviaikana lämmityksen vaikutuksesta laskea tavoitetasoa alhaisemmaksi. Sisäilma saattaa pakkaspäivinä olla kuivaa erityisesti rakennuksissa, joissa on koneellinen, lämmitetty tuloilma. Lämpiminä vuodenaikoina sisäilman suhteellinen kosteus taas saattaa sääolosuhteista johtuen nousta hyvinkin korkeaksi.

Vedon yleisimmät syyt ovat ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat: ikkunoiden puutteelliset tiivistykset, rakenteiden ilmavuodot väärän malliset tai väärin sijoitetut tuloilmaventtiilit  tai liian suuret ilmavirrat. Liian alhaiset sisäilman tai rakenteiden lämpötilat saattavat myös aiheuttaa vedon tunnetta.