Asuntojen tupakansavu

Sisäilman epäpuhtautena voi olla ulkoa tai muualta rakennuksesta rakennevuotojen tai väärin toimivan ilmanvaihdon seurauksena sisätiloihin kulkeutuva tupakansavu. Ympäristön tupakansavu on savukkeen ja muiden tupakkatuotteiden poltosta muodostuvien hiukkasten, aerosolien ja kaasujen seos. Tupakansavussa on yli 4 000 yksittäistä yhdistettä. Tupakansavu sisältää yli sata ihmiselle haitallista yhdistettä, joista syöpää aiheuttavia on ainakin neljäkymmentä.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka menettely tai toimenpide on syynä tällaiseen epäkohtaan, ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Parveketupakonti

Jos taloyhtiön rakenteissa tai ilmanvaihtojärjestelmässä on todettu vikoja, joiden kautta tupakansavu kulkeutuu sisälle, niin taloyhtiöllä on korjausvastuu haitan poistamisesta. Jos taloyhtiön rakenteissa ei ole todettu vikoja, parvekkeella tupakoiva on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei tupakansavua pääse kulkeutumaan naapurihuoneistoon. Tällainen tilanne syntyy silloin, kun tupakansavua kulkeutuu parvekkeelta esimerkiksi korvausilmaventtiileiden kautta sisälle asuntoon. Tällöin terveydensuojeluviranomaisen toimenpidemääräys annetaan haittaa aiheuttavan huoneiston haltijalle.

Tupakkalain mukaan taloyhtiön on mahdollista hakea tupakointikieltoa parvekkeille - kts. tarkemmat ohjeet Valviran Tupakka-sivustolla.

Rakenteiden kautta tuleva tupakansavu

Tupakansavun hajukynnys on erittäin alhainen, minkä vuoksi jo pieni pitoisuus voidaan havaita aistinvaraisesti. Mikäli tupakanhajua todetaan huoneistossa, jossa ei tupakoida, voidaan kiinteistön omistaja velvoittaa selvittämään ongelman syy ja ryhtymään toimenpiteisiin. Toimenpiteisiin voidaan kuitenkin velvoittaa vain, mikäli haju kulkeutuu huoneistoon rakenteiden läpi tai ilmanvaihdon kautta.

Tupakansavun kulkeutumista voidaan tutkia rakenteellisten vuotokohtien löytämiseksi mittaamalla tupakoijan asunnosta ilmaan päästetyn merkkiaineen pitoisuus hajuhaitasta kärsivän asunnossa. Vuotokohtien läheisyydessä merkkiaineen pitoisuus on ympäristöään selvästi korkeampi.