Ihmisiä neuvottelupöydän ääressä
Valittu osio: Ajankohtaista

Sisältöjulkaisija

null Lastensuojelulaitoksissa laiminlyödään rajoitustoimenpiteitä koskevia päätöksiä ja kirjauksia

Lastensuojelulaitoksissa laiminlyödään rajoitustoimenpiteitä koskevia päätöksiä ja kirjauksia

27.9.2021 09:45 / Tiedote

Lastensuojelulaitoksissa jää valvontaviranomaisten havaintojen mukaan rajoitustoimenpiteitä koskevia päätöksiä ja kirjauksia tekemättä tai ne ovat puutteellisia. Päätösten puuttuminen ja puutteelliset kirjaukset vaarantavat lapsen edun ja oikeuksien toteutumisen. Rajoitustoimenpiteet on aina kirjattava. Lainmukaisilla päätöksillä ja kirjaamisella turvataan toimenpiteiden seuranta ja valvonta. Kirjaamisella on tärkeä merkitys myös arvioitaessa lapsen tarvitsemaa apua ja tukea.

 ”Valvontaviranomaisen näkökulmasta huolena on, miten paljon lastensuojelulaitoksissa tosiasiassa rajoitetaan lapsia, mutta ei tehdä lastensuojelulain edellyttämiä kirjallisia rajoituspäätöksiä. Kun rajoituspäätöksiä tehdään, niiden perustelut voivat olla riittämättömiä. Samoin rajoitustoimenpiteisiin liittyvät kirjaukset asiakastietoihin voivat jäädä puutteellisiksi. Laitoksissa saattaa olla myös sääntöjä, jotka käytännössä vastaavat päätöstä edellyttäviä rajoitustoimenpiteitä”, kertoo lakimies Päivi Vuorinen Valvirasta.

Lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä ovat esimerkiksi yhteydenpidon tai liikkumisvapauden rajoittaminen, henkilöntarkastus tai -katsastus, eristäminen ja kiinnipito.  Näistä määrällisesti eniten tehtiin vuonna 2020 henkilönkatsastuksia (8134) ja kiinnipitoja (6168). Usein kohteena ovat samat lapset. Tiedot on saatu yksityisten lastensuojelulaitosten toimintakertomuksista. Julkisilla lastensuojelulaitoksilla ei ole velvollisuutta antaa toimintakertomuksia valvontaviranomaisille, joten niiden käyttämien rajoitustoimenpiteiden määristä ei ole koottu valtakunnallista tilastoa.

Laiminlyönnit ilmenevät monin eri tavoin

Valvontaviranomaisten kokemusten perusteella puutteet rajoitustoimenpiteitä koskevassa päätöksentekoprosessissa voivat ilmetä monin eri tavoin.

”Päätöksiin ei esimerkiksi kirjata rajoitustoimenpiteen aikaista tilannetta ja arviota eikä perusteluja, miksi rajoitustoimenpide on tarpeen, vaan päätökseen kopioidaan suoraan aiemmassa päätöksessä olleet asiat”, kertoo Vuorinen.

 ”Rajoituspäätöstä ei myöskään välttämättä anneta lapselle tiedoksi lainkaan tai se annetaan viiveellä tai lapselle ei kerrota muutoksenhakumahdollisuudesta. Myös lain edellyttämiä, rajoitustoimenpiteen jälkeen tehtäviä lapsikohtaisia arviointeja on laiminlyöty. Lapsikohtaisen arvioinnin yhtenä tavoitteena on ehkäistä rajoitustoimenpiteiden käyttöä tulevaisuudessa, minkä vuoksi tämän tärkeän velvollisuuden laiminlyönti on erityisen huolestuttavaa.”

Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä vastuu valvoa

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän yhtenä tehtävänä on sijaishuollon aikana valvoa lapsen edun toteutumista, kuten lapsen kohtelua ja rajoittamista lastensuojelulaitoksessa. Keskeistä on, että kunta työnantajana varmistaa, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on myös käytännössä mahdollisuus huolehtia hänelle lain mukaan kuuluvista tehtävistä.

”Havaintojemme mukaan on mahdollista, että lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ei lue lapsen sijoituksen aikana laitoksessa tehtyjä päivittäiskirjauksia, vaan ainoastaan kuukausi- tai viikkokoosteet. Pahimmassa tapauksessa lastensuojelulaitos saattaa toimittaa lapsesta kirjatut päiväkohtaiset merkinnät kunnan sosiaalitoimeen arkistoitavaksi vasta sijaishuollon päätyttyä”, Vuorinen kertoo.

”Mikäli sosiaalityöntekijä ei seuraa aktiivisesti lapsesta laitoksessa kertyviä asiakaskirjauksia, on vaara, että lapseen laitoksessa mahdollisesti kohdistettu epäasianmukainen kohtelu tai lainvastainen rajoittaminen jäävät sosiaalityöntekijältä havaitsematta. Lapsi ei välttämättä keskusteluissa sosiaalityöntekijänsä kanssa osaa itse tuoda esille laitoksessa häneen kohdistettua epäasianmukaista toimintaa. Siksi on välttämätöntä, että lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä seuraa lapsen tilannetta laitoksessa myös päivittäiskirjausten kautta”. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostassa olevien lasten määrä on kasvava. Sijaishuollossa olevien lasten oikeudet ovatkin tänä vuonna lastensuojelun suunnitelmallisen valvonnan kohteena.

Yksityisiä lastensuojelulaitoksia on Suomessa 442.

Lisätietoja: Lakimies Päivi Vuorinen, 0295 209 402

Rajoitukset sijaishuollossa (thl.fi)

THL:n lastensuojelutilastot 2020 (thl.fi)