Työnantajan omavalvontavelvollisuudesta

Työnantaja on ensisijainen toimintayksikkönsä toimintaa, siellä työskentelevien työntekijöiden sekä tilojen ja laitteiden toimintaa valvova taho. Vain työnantajalla on mahdollisuus organisoida ja ohjeistaa toimintansa, seurata ja arvioida sitä reaaliaikaisesti ja tarvittaessa puuttua epäkohtiin välittömästi sekä varmistaa palvelujen saatavuus ja asiakasturvallisuus ajoissa.

Valvontavastuu koskee myös ostopalveluna ja palveluseteleitä käyttäen järjestettyä hoitoa

1.5.2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain 57 §:n mukaan terveydenhuollon toimintayksikössä on oltava vastaava lääkäri, jonka on johdettava ja valvottava toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoitoa. Valvontavastuu koskee kaikkea organisaation järjestämisvastuulla olevaa toimintaa, myös ostopalveluna ja palveluseteleitä käyttäen järjestettyä hoitoa. Työnantajan on valvottava, että toiminta on lainmukaista, potilasturvallista, riittävän laadukasta ja muutoinkin asianmukaista. Hänen on huolehdittava myös siitä, että epäasianmukaiseen toimintaan puututaan viivytyksettä.

Toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuudesta

Terveydenhuoltolain 8 §:n mukaisesti terveydenhuollon toimintayksikön on myös laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelman sisällöstä on annettu määräyksiä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (341/2011). Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen laatimassa potilasturvallisuusoppaassa käsitellään asiaa monesta näkökulmasta.

Tavoitteena on luonnollisesti, että terveydenhuollon valvontaviranomaisten selvitettäväksi ohjautuisi mahdollisimman vähän kanteluita ja muita valvonta-asioita. Useimmissa tapauksissa työpaikoilla havaitut epäasianmukaisuudet voidaan hoitaa työnantajan toimenpitein, eikä niistä tarvitse ilmoittaa valvontaviranomaisille. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä toteutetaan suunnitelmallista omavalvontaa, jonka avulla ehkäistään epäasianmukainen menettely, havaitaan epäkohdat ja puututaan niihin mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti ja näin varmistetaan toiminnan laatu sekä potilas- ja asiakasturvallisuus. Tämä on ollut tavoitteena jo säädettäessä vuonna 1993 voimaan tullutta lakia potilaan asemasta ja oikeuksista.

Potilaiden muistutukset on käsiteltävä asianmukaisesti ja niihin vastattava kohtuuajassa

Potilaslaissa on säädetty, että terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Muistutukseen on annettava vastaus kohtuullisessa ajassa. Kohtuullisena aikaan voidaan yleensä pitää 1-4 viikon vastausaikaa. Yleisesti on katsottu, että myös potilaan lähiomaisella on mahdollisuus saattaa hoidon epäasianmukaisuutta koskeva asia käsiteltäväksi muistutuksena, jos potilaalla itsellään ei ole mahdollisuuksia sitä tehdä. Lisäksi potilaslaissa on säädetty mm. potilaille neuvoa ja opastusta antavasta potilasasiamiehestä.

Potilaslain esitöissä todetaan myös, että muistutuksen käsittelyyn on soveltuvin osin noudatettava hallintomenettelylain säännöksiä. Muistutusasia on siis aina selvitettävä riittävällä tavalla ja laajuudella, kaikkia osapuolia kuullen, ja siihen on annettava perusteltu kirjallinen vastaus. Vastauksesta pitää käydä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on mahdollisesti ryhdytty tai miten asia on muuten ratkaistu. Muistutusmenettelyn tavoitteena on muun ohella vähentää terveydenhuollon kantelujen määrää, mutta se ei kuitenkaan sulje potilaalta pois oikeutta halutessaan kannella valvoville viranomaisille.

Palvelujen järjestämisvastuuta ja valvontavastuuta ei voi ulkoistaa

On myös muistettava, että julkinen terveydenhuollon toimintayksikkö, terveyskeskus, sairaanhoitopiiri tai yhteistoiminta-alue, ei voi ulkoistaa palvelujen järjestämisvastuutaan eikä vastuulleen kuuluvan toiminnan valvontaa, vaan se vastaa väestölle ja potilaille annettavista palveluista kokonaisuudessaan riippumatta niiden järjestämistavasta. Tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että myöskään muistutusasiaa selvitettäessä ja siihen vastattaessa ei voi rajoittua pelkästään omissa toimintayksiköissä tuotettuun palveluun, vaan myös ostopalveluna ja palvelusetelillä hankitun palvelun asianmukaisuus on selvitettävä.