Oikeudet lääkkeiden määräämiseen

Laillistetulla lääkärillä on oikeus määrätä apteekista lääkkeitä ihmiselle, myös itselleen, lääkinnällistä tai lääketieteellistä tarkoitusta varten ja pro auctore -määräyksellä ammattinsa harjoittamiseen.

Tilapäisesti lääkärin tehtävässä toimivalla lääketieteen opiskelijalla on oikeus määrätä lääkkeitä vain kyseisessä tehtävässä hoitamilleen potilaille.

Laillistetulla hammaslääkärillä on oikeus määrätä apteekista lääkkeitä hammaslääkinnällistä tai hammaslääketieteellistä tarkoitusta varten ja pro auctore-määräyksellä ammattinsa harjoittamiseen.

Peruskoulutuksen jälkeistä käytännön palvelua suorittavalla hammaslääkärillä ei ole oikeutta hankkia lääkkeitä pro auctore -lääkemääräyksellä.

Tilapäisesti hammaslääkärin tehtävässä toimivalla hammaslääketieteen opiskelijalla on oikeus määrätä lääkkeitä vain kyseisessä tehtävässä hoitamilleen potilaille.

Hammaslääkärillä on oikeus määrätä huumausainelääkkeiksi luettavia lääkevalmisteita samalla kerralla enintään kymmenen jakeluyksikköä. Muu kuin erikoishammaslääkäri saa määrätä pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä enintään pienimmän myyntiluvallisen pakkauksen.

Suomalaisessa oppilaitoksessa opiskelevilla lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoilla on oikeus toimia tilapäisesti lääkärin ammatissa, kun he ovat suorittaneet asetuksessa määritellyt vaadittavat opinnot (opiskelijan toimiminen terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä, valvira.fi). Opiskelijalle on asetuksen mukaan nimettävä kirjallisesti ohjaaja, joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan lääkärin tai hammaslääkärin ammattia. Ohjaaja valvoo myös opiskelijan lääkkeen määräämistä.

Lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoilla on suppeampi oikeus määrätä lääkkeitä kuin laillistetuilla lääkäreillä tai hammaslääkäreillä. Opiskelijat saavat määrätä lääkkeitä vain tehtävässään hoitamilleen potilaille. Opiskelija ei näin ollen saa määrätä lääkkeitä esimerkiksi itselleen tai perheenjäsenilleen. Lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijan tulee merkitä laatimaansa lääkemääräykseen hoitamansa virka, toimi tai tehtävä ja toimipaikka (toimipaikan nimi ja paikkakunta), jos nämä tiedot eivät ilmene lääkemääräyksestä ilman erillistä merkintää.

Toimiessaan tilapäisesti ammatissaan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelija tarvitsee henkilökohtaisen terveydenhuollon ammattikortin voidakseen laatia lääkemääräyksiä. Kaikki lääkemääräykset joitain poikkeustilanteita lukuun ottamatta laaditaan sähköisesti. Henkilökohtaisen ammattikortin avulla varmistetaan lääkkeenmäärääjän henkilöllisyys, hänen oikeutensa määrätä lääkkeitä ja tuotetaan sähköinen allekirjoitus. Terveydenhuollon ammattikorttia haetaan Digi- ja väestötietovirastolta (Kts. myös Sähköinen lääkemääräys, valvira.fi).

Terveydenhuollon ammattikortin saaminen edellyttää, että hakija on rekisteröity Valviran ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki). Valvira merkitsee Terhikki-rekisteriin ne lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat, jotka yliopiston ilmoittamien suoritusmerkintöjen perusteella ovat suorittaneet asetuksessa määritellyt vaadittavat opinnot ja voivat siten toimia tilapäisesti kyseisen laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä. Ulkomailla opiskelevien pitää ottaa yhteyttä Valviraan, jos he aikovat toimia Suomessa. (lisätietoja hakemusohjeet, valvira.fi).

Lisätietoja

Varmenteiden ja ammattikorttien hakemisesta ja käyttöönottamisesta ohjeita Digi- ja väestötietovirastolta Fineid-sivuston Terveydenhuollon varmennepalvelut -sivuilta (dvv.fi).

Ammattioikeuksien rekisteröintiin, ammattihenkilön henkilötunnukseen tai muihin henkilötietoihin liittyvissä ongelmatilanteissa lisätietoja Valviran lupaosaston ammattioikeusyksiköstä (puh. 0295 209 550).

Sairaanhoitajalla, jolla on riittävä käytännön kokemus ja joka on suorittanut valtioneuvoston asetuksella säädettävän lisäkoulutuksen, on tietyin edellytyksin rajattu oikeus määrätä apteekista hoidossa käytettäviä lääkkeitä hoitamalleen potilaalle.

Kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulle kuuluvassa terveydenhuollon avohoidon toimintayksikössä työskentelevällä sairaanhoitajalla, jolla on riittävä käytännön kokemus ja joka on suorittanut tarvittavan lisäkoulutuksen, on rajattu oikeus määrätä apteekista hoidossa käytettäviä lääkkeitä hoitamalleen potilaalle. Sairaanhoitajan rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on mahdollista perusterveydenhuollon avopalveluissa kuten sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksessä, terveyskeskuksen avovastaanoton yksiköissä ja kotisairaanhoidossa. Lisäksi rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on mahdollista erikoissairaanhoidon poliklinikoilla. Rajattu lääkkeenmäärääminen on mahdollista myös kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulle kuuluvissa sopimuksen perusteella tai kunnan tai kuntayhtymän lukuun muulla tavalla hankittavissa terveydenhuollon avohoidon palveluissa.

Lääkkeenmäärääminen edellyttää kirjallista määräystä ja sitä, että kyseessä on potilaan ennalta ehkäisevä hoito, lääkärin määräämän lääkehoidon jatkaminen tai sairaanhoitajan toteamaan hoidon tarpeeseen perustuva lääkehoito. Kirjallisessa määräyksessä määrätään ne lääkkeet, joita sairaanhoitaja saa määrätä, ja mahdolliset lääkkeiden määräämiseen liittyvät rajoitukset. Kirjallisen määräyksen antaa vastaava lääkäri siinä terveydenhuollon toimintayksikössä, johon sairaanhoitaja on palvelussuhteessa. Kirjallisessa määräyksessä on todettava ne lääkkeet, joita sairaanhoitaja saa määrätä, ja mahdolliset lääkkeiden määräämiseen liittyvät rajoitukset.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa rajatun lääkkeenmääräämisen edellyttämästä käytännön kokemuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan potilasturvallisuuden varmistamiseksi tarkemmat säännökset lääkkeistä ja tautitiloista, joita rajattu lääkkeenmäärääminen voi koskea. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa 3 momentissa tarkoitetun kirjallisen määräyksen kaavan. Linkki: Kirjallisen määräyksen kaava

Rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyys ja rajattu lääkkeenmääräämisoikeus eivät näy JulkiTerhikissä.

Aiemmin tehtyä kirjallista määräystä koskevat muutostilanteet:

• Lääkkeenmääräämisoikeuden laajentaminen

Kirjallisen määräyksen antajan tulee toimittaa Valviralle viipymättä jäljennös kirjalliseen määräykseen tehdyistä muutoksista.

• Palvelussuhteen päättyminen

Kirjallisen määräyksen antajan tulee toimittaa Valviralle viipymättä kirjallisesti tieto lääkkeenmääräämisen päättymisestä. Jotta lääkkeenmääräämisoikeus voidaan päättää terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin, tulee vastaavan lääkärin ilmoittaa Valviralle palvelussuhteen päättymispäivä.

Laillistetut optikot ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat suuhygienistit voivat määrätä apteekista vastaanottotoiminnassaan tarvitsemiaan lääkkeitä. Heillä ei ole oikeutta määrätä lääkkeitä potilaille. Voidakseen hankkia vastaanotollaan käytettäviä, lääkemääräystä edellyttäviä lääkkeitä henkilön on suoritettava valtioneuvoston asetuksen määräämä lääkkeenmääräämisoikeuden edellyttämä lisäkoulutus.

Lääkkeet, joita optikot ja suuhygienistit saavat määrätä vastaanotollaan käytettäviksi, määritellään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa. Optikot voivat määrätä STM:n asetuksessa mainittuja diagnostisia lääkkeitä, joita ovat silmän puudutteet ja mustuaisen laajentajat. Suuhygienistit saavat määrätä asetuksessa mainittuja puudutteita ja fluorausaineita.

Voidakseen tehdä lääkemääräyksiä on lisäkoulutuksen suorittaneiden optikoiden ja suuhygienistien haettava Valviralta yksilöintitunnusta.

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (1994/559) (finlex.fi)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä (1088/2010) (finlex.fi)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (289/2009) (finlex.fi)

Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994) (finlex.fi)

Valtioneuvoston asetus lääkkeen määräämisen edellyttämästä koulutuksesta (1089/2010) (finlex.fi)

Laki sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) (finlex.fi)