Sähköinen lääkemääräys

Sähköisellä lääkemääräyksellä tarkoitetaan tietojenkäsittelylaitteella laadittua lääkemääräystä, joka siirretään tietoverkkoja käyttäen Kelan ylläpitämään keskitettyyn valtakunnalliseen tietokantaan (Reseptikeskus). Se sisältää kaikki sähköiset lääkemääräykset ja apteekkien niihin tekemät toimitusmerkinnät.  Lääkemääräyksen laadittuaan lääkkeen määrääjä tulostaa potilaalle potilasohjeen, joka sisältää samat tiedot kuin hänelle tehty lääkemääräys. Potilaan mennessä apteekkiin farmaseutti tai proviisori hakee verkkoyhteyttä käyttäen potilaalle laaditut lääkemääräykset Reseptikeskuksesta ja luovuttaa potilaalle lääkkeet.

Lääkemääräys on laadittava pääsääntöisesti aina sähköisesti. Paperilomakkeella tai puhelimitse sen voi antaa silloin, jos sähköinen määrääminen ei ole teknisen häiriön vuoksi mahdollista tai lääkehoidon tarve on kiireellinen eikä lääkemääräystä voi olosuhteiden poikkeuksellisuuden vuoksi tai muusta erityisestä syystä laatia sähköisesti.
Paperilla lääkemääräys laaditaan myös silloin, kun kyseessä on pro auctore -lääkemääräys, erityislupavalmiste (valmisteella ei ole myyntilupaa, kulutukseen luovutus Fimean erityisluvalla) tai lääkkeellinen kaasu, joita ei vielä toistaiseksi voi määrätä sähköisellä lääkemääräyksellä. Paperilomakkeelle laaditussa lääkemääräyksessä ja puhelinmääräyksessä on aina perusteltava, miksi lääkemääräystä ei ole laadittu sähköisesti.  Apteekki tallentaa lääkettä toimittaessaan paperilomakkeelle laaditun lääkemääräyksen Reseptikeskukseen.

Lääkäri voi korjata Reseptikeskuksessa olevaa potilaansa virheellistä lääkemääräystä, mitätöidä lääkemääräyksen, uudistaa sen tai estää uudistamisen. Toimittamattoman tai osittain toimitetun lääkemääräyksen voi mitätöidä vain potilaan suostumuksella, paitsi jos lääkemääräys on laadittu potilaan tarkoituksellisesti antamien virheellisten tietojen perusteella tai pakottamalla.

Lääkkeen määrääjä tarvitsee henkilökohtaisen terveydenhuollon ammattikortin voidakseen laatia lääkemääräyksiä. Henkilökohtaisen ammattikortin avulla varmistetaan lääkkeenmäärääjän henkilöllisyys, hänen oikeutensa määrätä lääkkeitä ja tuotetaan sähköinen allekirjoitus lääkemääräykseen. Tietojärjestelmä tarkistaa samalla automaattisesti myös lääkkeenmäärääjän oikeuksissa mahdollisesti olevat rajoitukset. Terveydenhuollon ammattikorttia haetaan Digi- ja väestötietovirastolta. Sen saaminen edellyttää voimassaolevaa ammattioikeutta Valviran ylläpitämässä terveydenhuollon ammattihenkilörekisterissä (Varmennepalvelut, valvira.fi). Lisätietoja varmenteiden ja toimikorttien hakemisesta saa Digi- ja väestötietoviraston sivuilta (dvv.fi).

Lääkemääräyksen uudistaminen

Sähköisen 24 kk voimassa olevan lääkemääräyksen voi uudistaa, kun alkuperäisen lääkemääräyksen antamisesta on kulunut enintään 28 kuukautta. Pkv- ja huumausainelääkemääräykset voi uudistaa 16 kk:n kuluessa. Puhelinlääkemääräystä, pro auctore -lääkemääräystä ja eurooppalaista lääkemääräystä ei voi uudistaa.

Potilas tai hänen puolestaan asioiva henkilö voi pyytää reseptin uudistamista sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön, apteekin tai Omakannan kautta. Apteekissa tehdyn uudistamispyynnön apteekki lähettää Reseptikeskukseen, joka välittää pyynnön automaattisesti edelleen potilaan ilmoittamaan terveydenhuollon yksikköön. Tämä voi olla joko sama yksikkö, jossa lääkemääräys on kirjoitettu, tai yksikkö, johon potilaan hoito on siirtynyt. Apteekissa tai Omakannassa tehdyn uudistamispyynnön voi vastaanottaa muukin kuin lääkemääräyksen alun perin kirjoittanut lääkäri. Potilas ei voi vaikuttaa siihen, kenelle lääkärille terveydenhuollon toimintayksikössä pyyntö ohjautuu.

Uudistamispyynnön vastaanottaneella lääkärillä on oikeus hakea uudistettava resepti Reseptikeskuksesta ilman potilaan erillistä suostumusta, mutta potilaan muita Reseptikeskuksessa olevia reseptejä, lukuun ottamatta pkv-lääkkeitä ja lääkärin itse kirjoittamia lääkkeitä, hän ei kuitenkaan saa hakea ilman potilaan suostumusta. Tieto suostumuksesta/kiellosta muiden reseptien katsomiseen välitetään lääkärille uudistamispyynnön mukana.

Lääkemääräyksen uudistamispyynnön saatuaan lääkäri voi joko hyväksyä, hylätä tai palauttaa uudistamispyynnön. Lääkemääräystä uudistettaessa on muistettava, että uudistamisessakin on kyse lääkkeen määräämisestä. Ennen lääkemääräyksen uudistamista on aina harkittava, sopiiko potilaalle määrättävä lääke hänelle ja onko lääke potilaalle tarpeellinen. Lääkärin on aina myös tarkistettava, onko uusittava lääke yhteensopiva potilaan muiden määräyshetkellä käytössä olevien lääkkeiden kanssa ja pohdittava lääkityksen edut ja haitat potilaan hoidon kokonaisuuden kannalta. Reseptin uudistaminen ei saa olla itsestään selvää, vaan jokaisella reseptin kirjoituskerralla lääkärin on arvioitava lääkehoidon asianmukaisuus. Aikanaan hyväksi arvioitu lääke ei ole potilaalle välttämättä paras mahdollinen vuosikausiksi eteenpäin. Tähän tarvitaan usein tuoretta tietoa suoraan potilaalta. Yhteydenpitoon voi käyttää myös sähköisen lääkemääräyksen Viesti apteekille -tietokenttää, jossa voi tarvittaessa esim. välittää potilaalle pyynnön ottaa pikaisesti yhteyden lääkäriin. Muunlaisia hoitoon liittyviä viestejä viestikentän kautta ei saa välittää.

Jos lääkäri ei uudista reseptiä, hän voi palauttaa sen Reseptikeskukseen, jolloin potilaalla on mahdollisuus tehdä uusi uudistamispyyntö toiseen terveydenhuollon toimintayksikköön. Jos lääkäri hylkää uudistamispyynnön, potilas ei voi pyytää reseptin uudistamista enää miltään terveydenhuollon toimintayksiköltä. Lääkäri voi hylätä reseptin uudistamisen lääketieteellisen harkinnan perusteella.  Terveydenhuollon toimintayksikkö on velvollinen ilmoittamaan potilaalle uudistamispyynnön hylkäämisestä.

Mikäli reseptin uudistamispyyntöä ei käsitellä terveydenhuollon toimintayksikössä 8 vrk:n kuluessa siitä, kun sen potilastietojärjestelmä on vastaanottanut pyynnön, uudistamispyyntö vanhenee Reseptikeskuksessa, jolloin potilas voi tehdä uuden uudistamispyynnön.
Kaikki terveydenhuollon toimintayksiköt eivät vastaanota sähköisiä uudistamispyyntöjä. Sekä apteekin että Omakannan kautta uudistamispyynnön voi lähettää vain sellaiseen terveydenhuollon toimintayksikköön, joka ottaa vastaan uudistamispyyntöjä. Omakannan kautta huoltaja voi lähettää uudistamispyynnön myös alle 10-vuotiaan lapsen reseptistä.

Potilaan oikeudet tiedonsaantiin

Ennen kuin potilaalle kirjoitetaan hänen ensimmäinen lääkemääräyksensä, hänelle täytyy kertoa, minne hänen reseptitietojaan voidaan luovuttaa, millä ehdoin ja miten hän voi itse vaikuttaa tietojen liikkumiseen. Potilaalle tulee kertoa myös, miten hänen Reseptikeskukseen tallennetut tietonsa on suojattu, tietojärjestelmien toimintaperiaatteista ja hallinnoijista. Tiedon voi antaa terveydenhuollon vastaanottovirkailija, sairaanhoitaja tai lääkäri. Toimintatavat vaihtelevat toimintayksiköittäin. Informaation voi antaa joko suullisesti tai kirjallisesti. Informaation antamisesta tieto on tallennettava potilaan tiedonhallintapalveluun.

Potilaan oikeus määrätä omien tietojen luovutuksesta

Terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksiköllä ja lääkkeen määrääjällä ei ole oikeutta katsoa potilaan Reseptikeskuksessa ja Reseptiarkistossa olevia tietoja hänen lääkemääräyksistään, niiden toimitustiedoista ja uudistamispyynnöistä, ellei potilas ole antanut siihen suostumustaan. Jos tiedot tarvitaan täysi-ikäisen potilaan hoitoa varten, riittää hoitotilanteessa annettu suullinen suostumus.  Jos alaikäinen potilas kykenee ikänsä ja kehitystasonsa perusteella itse päättämään hoidostaan, hän voi päättää myös suostumuksen antamisesta ja kiellon tekemisestä. Hänellä on myös oikeus kieltää sähköisen lääkemääräyksen tietojen luovuttaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen.

Potilas voi antaa suostumuksensa ja kieltää joko yksilöimiensä tai kaikkien lääkemääräysten tietojen luovutuksen edellä tarkoitetuille tahoille ja apteekeille Omakanta-palvelussa tai ilmoittaa asiasta kirjallisesti sähköiseen lääkemääräykseen liittyneelle terveydenhuollon toimintayksikölle. Tiedot kielloista on tallennettava valtakunnalliseen Potilaan tiedonhallintapalveluun.

Riippumatta potilaan antamista kielloista, on lääkkeen määrääjällä kuitenkin pkv- tai huumausainelääkemääräystä laatiessaan velvollisuus tarkastaa Reseptikeskuksesta tiedot potilaan aiemmista niitä koskevista lääkemääräyksistä. Lääkkeen määrääjällä on myös aina oikeus katsoa tiedot potilaalle itse määräämistään lääkkeistä. Hätätilanteessa tiedot saa katsoa, jos potilas on antanut siihen suostumuksensa, vaikka hän olisi muuten kieltänyt tietojensa luovutuksen.

Potilaan valvontamahdollisuudet omiin tietoihinsa

Potilaalla itsellään on mahdollisuus seurata omien tietojensa käyttöä ja katselua Omakannan kautta organisaatiotasolla. Hänellä on lisäksi oikeus saada Kelasta lokitietojen perusteella tieto myös niistä henkilöistä, jotka ovat käsitelleet ja katselleet häntä koskevia Reseptikeskukseen tallennettuja tietoja. Lokitiedot annetaan kahden edellisen vuoden ajalta, jollei tietojen saamiseen pidemmältä ajalta ole perusteltua syytä. Lokitietopyyntö tehdään Kelan virallisella lomakkeella, joita saa Resepti-palvelua käyttävistä terveydenhuollon yksiköistä, apteekeista ja Kelan palvelupisteistä. Lokitietopyyntö toimitetaan kirjallisesti allekirjoitettuna Kelalle.

Jos potilas epäilee väärinkäytöstä tietojensa käsittelyssä, hän voi pyytää asiasta selvitystä siltä organisaatiolta, jossa hän epäilee väärinkäytöstä.