
Lääkehoito
Lääkehoito
Lääkehoito on yksi keskeisistä hoitokeinoista. Lääkäri päättää potilaan lääkityksestä ja hoitotyöntekijät toteuttavat lääkehoitoa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Lääkehoidon toteuttaminen on terveydenhuollon toimintaa riippumatta siitä, minkälaisessa ympäristössä sitä toteutetaan.
Lääkehoitosuunnitelma
Kaikissa lääkehoitoa toteuttavissa toimintayksiköissä tulee olla toimintayksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma, joka ohjaa käytännön lääkehoidon toteuttamista. Lääkehoitosuunnitelman avulla voidaan varmistaa lääkehoidon laatu ja turvallisuus. Se on osa laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelmaa tai omavalvontasuunnitelmaa.
Lääkehoitosuunnitelman keskeinen lähtökohta on toimintayksikön asiakkaiden ja potilaiden tarvitsema lääkehoito. Sen perusteella arvioidaan, minkälaista osaamista henkilökunnalla tulee olla jasekä kuinka paljon henkilöstöä ja millainen henkilöstörakenne turvallisen lääkehoidon toteutukseen tarvitaan.
Turvallinen lääkehoito -oppaan (valtioneuvosto.fi) liitteenä on lääkehoitosuunnitelman mallipohja (liite 6).
Lääkehoidon toteuttaminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä lääkehoitoa lähtökohtaisesti toteuttavat siihen koulutetut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. Ammattihenkilöiden rooli ja vastuu asiakkaan ja potilaan lääkehoidon toteuttamisesta määritellään yksikön lääkehoitosuunnitelmassa.
Kaikissa lääkehoitoa toteuttavissa yksiköissä johto kantaa kokonaisvastuun turvallisen lääkehoidon toteutumisesta ja edellytyksistä yksiköissään. Suurimman osan vaaratapahtumista voi ennaltaehkäistä toiminnan suunnittelulla, henkilökunnan koulutuksella, riskien tunnistamisella sekä laadukkaan ja turvallisen lääkehoidon merkityksen korostamisella.
Eri ammattiryhmien tehtävät lääkehoidon toteuttamisessa
-
Lääkäri kantaa kokonaisvastuuta yksikön lääkehoidon kokonaisuudesta. Lääkäri myös määrää lääkkeet potilaalle.
Lääkäri osallistuu lääkehoidon toteuttamiseen koulutuksen, osaamisen ja saamansa perehdytyksen mukaisesti.
-
Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö ja ensihoitaja saavat ammatillisessa koulutuksessaan laajan lääkehoidon koulutuksen. He voivat toteuttaa lääkehoitoa monipuolisesti koulutuksensa perusteella ilman erillistä lääkehoitolupaa. Tällaista hoitoa ovat mm. lääkkeiden tilaaminen, lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen, jakaminen potilaskohtaisiin annoksiin, lääkkeiden antaminen luonnollista tietä (tabletteina, kapseleina, liuoksina, silmä- ja korvatippoina, voiteina, laastareina ja peräpuikkoina), PKV- (pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet) ja huumausainelääkkeiden käsittely sekä injektioiden antaminen (im., sc. ja id.).
Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö ja ensihoitaja tarvitsevat lisäkoulutusta ja erillisen lääkehoitoluvan vaativiin lääkehoidon tehtäviin, joita ovat esimerkiksi laskimoon annettavan lääke- ja nestehoidon toteuttaminen, lääkehoidon toteuttaminen erityisantoreittejä pitkin (esimerkiksi epiduraalitilaan) tai erityisillä välineillä (esimerkiksi kipupumppu), rokottaminen sekä verensiirtojen toteuttaminen.
-
Lähihoitajien ammatilliseen koulutukseen sisältyy lääkehoidon opintoja. Lähihoitajat voivat toteuttaa lääkehoitoa (esimerkiksi lääkkeiden tilaaminen, lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen ja jakaminen potilaskohtaisiin annoksiin sekä lääkkeiden antaminen luonnollista tietä) ilman erillistä lääkehoitolupaa siinä laajuudessa kuin lääkehoidon opintoja on tutkintoon sisältynyt.
Lähihoitaja tarvitsee lisäkoulutusta ja erillisen lääkehoitoluvan vaativampiin lääkehoidon tehtäviin, kuten PKV- (pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet) lääkehoidon toteuttaminen, luonnollista tietä annettava huumausainelääkehoito, injektioiden antaminen (ihon alle sc., lihakseen im.), lääkkeettömän, perusliuosta sisältävän jatkoinfuusion vaihtaminen sekä ensihoidossa laskimoon annettava lääke- ja nestehoito kiireellisissä poikkeustilanteissa.
-
Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden koulutukseen sisältyy lääkehoidon opintoja vaihtelevasti ja työnantajan tulee selvittää tutkintoon sisältyneet lääkehoidon opinnot ennen lääkehoidon tehtävien antamista ko. ammattihenkilölle.
Ammattihenkilöt, joiden koulutukseen on sisältynyt laajuudeltaan vähintään lähihoitajakoulutusta vastaavat lääkehoidon opinnot (suositus), voivat toteuttaa lääkehoitoa ilman erillistä lääkehoitolupaa, esimerkiksi tilata lääkkeitä, jakaa lääkkeitä potilaskohtaisiin annoksiin sekä antaa lääkkeitä (muita kuin PKV-lääkkeitä ja huumausainelääkkeitä) luonnollista tietä eli tabletteina, kapseleina, liuoksina, silmä- ja korvatippoina, voiteina, laastareina ja peräpuikkoina.
Ko. sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöt tarvitsevat lisäkoulutusta ja erillisen lääkehoitoluvan mm. PKV-lääkehoidon toteuttamiseen ja injektioiden antamiseen (ihon alle sc., lihakseen im.).
-
Lähtökohtana on, ettei lääkehoitoon kouluttamaton sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöstö osallistu lääkehoidon toteuttamiseen ennen kuin on suorittanut riittävät, esimerkiksi lähihoitajan osaamisvaatimuksia vastaavat lääkehoidon opinnot.
Riittävän koulutuksen ja erillisen lääkehoitoluvan saatuaan voi ko. ammattihenkilö esimerkiksi antaa valmiiksi jaettuja lääkkeitä luonnollista tietä. Jos tämän lisäksi on välttämätöntä, että ammattihenkilö toteuttaa vaativampaa lääkehoitoa, on siihen annettava erillinen koulutus.
Lääkehoitolupa on potilas-, lääke- tai antoreittikohtainen.
-
Työnantaja määrittelee opiskelijan oikeudet lääkehoidon toteuttamisessa huomioiden opiskelijan valmiudet ja työyksikön lääkehoidon vaativuus. Työnantajan vastuulla arvioida, onko opiskelijalla suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset lääkehoidon tehtävien hoitamiseen.
Sijaisena toimiessaan ko. opiskelija voi toteuttaa lääkehoitoa työyksikön lääkehoitosuunnitelmassa määritellyllä tavalla sen jälkeen, kun hänet on perehdytetty lääkehoitoon, hänen osaamisensa on varmistettu ja hän on saanut kirjallisen lääkehoitoluvan.
Lääkehoidon osaamisen varmistaminen
Työnantajan tulee varmistaa työntekijän lääkehoidon osaaminen lääkehoitosuunnitelmassa määritetyllä tavalla. Niitä tehtäviä varten, joiden tekemiseen työntekijällä ei ole ammatillisen koulutuksen perusteella oikeuksia, työnantajan tulee järjestää lisäkoulutusta, varmistua teoreettisesta ja käytännön osaamisesta sekä antaa tehtävien suorittamiseen oikeuttavat kirjalliset luvat.