Lääkehoidon toteuttaminen
Lääkehoito on yksi keskeisistä hoitokeinoista. Lääkäri päättää potilaan lääkityksestä ja hoitotyöntekijät toteuttavat lääkehoitoa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Lääkehoidon toteuttaminen on terveydenhuollon toimintaa riippumatta siitä, minkälaisessa ympäristössä sitä toteutetaan.
Lääkehoitosuunnitelma
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä sekä muissa lääkehoitoa toteuttavissa toimintayksiköissä tulee olla toimintayksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma, joka ohjaa käytännön lääkehoidon toteuttamista.
Lääkehoitosuunnitelma laaditaan prosessissa, jonka käynnistämisestä, koordinoinnista ja loppuunsaattamisesta vastaa organisaation johto. Toiminta- tai työyksikön esimies vastaa yksikön lääkehoitosuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä. Lääkehoitosuunnitelman laatimisessa ja päivittämisessä on syytä olla mukana kaikkien yksikössä lääkehoitoa toteuttavien ammattiryhmien edustajia. Lääkehoitoon osallistuva työntekijä vastaa siitä, että toimii lääkehoitosuunnitelman mukaisesti.
Lääkehoitosuunnitelman keskeinen lähtökohta on toimintayksikön potilaiden/ asiakkaiden tarvitsema lääkehoito. Sen perusteella arvioidaan, minkälaista osaamista henkilökunnalla tulee olla ja minkälaista henkilöstörakennetta ja -määrää turvallisen lääkehoidon toteuttaminen edellyttää.
Turvallinen lääkehoito-oppaan Turvallinen lääkehoito-opas (valtioneuvosto.fi) liitteenä on lääkehoitosuunnitelman Mallipohja (Liite 6).
Lääkehoitosuunnitelman avulla voidaan varmistaa lääkehoidon laatu ja turvallisuus. Se on osa laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelmaa tai omavalvontasuunnitelmaa.
Lääkehoitosuunnitelman tärkein ominaisuus on, että se vastaa sisällöltään sen lääkehoitoa toteuttavan yksikön tarpeita, missä sitä käytännössä sovelletaan.
Lääkehoidon toteuttaminen
Lähtökohtana sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä tulisi olla, että lääkehoitoa toteuttavat siihen koulutetut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. Ammattihenkilöiden rooli ja vastuu potilaan lääkehoidon toteuttamisesta määritellään yksikön lääkehoitosuunnitelmassa. Turvallinen lääkehoito edellyttää myös sitä, että lääkitysturvallisuuskulttuuria pidetään toimintayksikössä tärkeänä ja että lääkehoitoprosessia johdetaan.
Lääkitysturvallisuus voi vaarantua missä tahansa lääkehoitoprosessin vaiheessa. Lääkehoidossa tapahtuneet vaaratapahtumat voivat aiheuttaa jopa kuolemaan johtavia haittoja. Suurin osa vaaratapahtumista olisi kuitenkin ennaltaehkäistävissä hyvällä toiminnan suunnittelulla, henkilökunnan koulutuksella, riskien tunnistamisella sekä laadukkaan ja turvallisen lääkehoidon merkityksen korostamisella toiminnan lähtökohtana.
Keskeisiä haasteita turvallisen lääkehoidon toteutumisessa ovat mm. potilaan lääkityslistan ajantasaisuus, lääkkeiden jakaminen annetun määräyksen mukaisesti, lääkkeiden kaksoistarkastus sekä oikeiden lääkkeiden antaminen potilaalle oikeaan aikaan.
Kaikissa lääkehoitoa toteuttavissa yksiköissä johto kantaa kokonaisvastuun turvallisen lääkehoidon toteutumisesta ja edellytyksistä yksiköissään. Ensisijaisesti lääkehoitoa toteuttavat lääkehoitoon koulutetut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt yksikön lääkehoitosuunnitelmassa määritellyllä tavalla.
Työnantaja huolehtii siitä, että jokaisessa työvuorossa on lääkehoidosta vastaava sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö sekä siitä, että jokaisessa vuorossa on riittävästi sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä toteuttamaan lääkehoitoa.
Yksiköissä, joissa lääkehoidon toteuttaminen ei ole jatkuvaa, voidaan muuta henkilökuntaa kouluttaa toteuttamaan pienimuotoisesti lääkehoitoa silloinkin, kun heillä ei ole terveydenhuollon koulutusta tai heidän ammatilliseen koulutukseensa ei ole sisältynyt lääkehoidon opintoja ja jos se on potilaan lääkehoidon toteutumisen ja yksikön toiminnan kannalta välttämätöntä.
Ilman lääkehoidon koulutusta ei kuitenkaan voi osallistua lääkehoidon tehtäviin ja toteuttamiseen.
Lääkäri
Lääkäri kantaa kokonaisvastuuta yksikön lääkehoidon kokonaisuudesta. Lääkäri myös määrää lääkkeet potilaalle.
Lääkäri osallistuu lääkehoidon toteuttamiseen koulutuksen, osaamisen ja saamansa perehdytyksen mukaisesti.
Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö ja ensihoitaja (AMK)
Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö ja ensihoitaja saavat ammatillisessa koulutuksessaan laajan lääkehoidon koulutuksen. He voivat koulutuksensa perusteella toteuttaa lääkehoitoa monipuolisesti ilman erillistä lääkehoitolupaa, kuten lääkkeiden tilaaminen, lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen, jakaminen potilaskohtaisiin annoksiin, lääkkeiden antaminen luonnollista tietä (tabletteina, kapseleina, liuoksina, silmä- ja korvatippoina, voiteina, laastareina ja peräpuikkoina), PKV- (pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet) ja huumausainelääkkeiden käsittely sekä injektioiden antaminen (im., sc. ja id.).
Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö ja ensihoitaja tarvitsevat lisäkoulutusta ja erillisen lääkehoitoluvan vaativiin lääkehoidon tehtäviin, esimerkiksi laskimoon annettavan lääke- ja nestehoidon toteuttaminen, lääkehoidon toteuttaminen erityisantoreittejä pitkin (esimerkiksi epiduraalitilaan) tai erityisillä välineillä (esimerkiksi kipupumppu), rokottaminen sekä verensiirtojen toteuttaminen.
Lähihoitaja
Lähihoitajien ammatilliseen koulutukseen sisältyy lääkehoidon opintoja. Lähihoitajat voivat toteuttaa lääkehoitoa ilman erillistä lääkehoitolupaa siinä laajuudessa kuin lääkehoidon opintoja on tutkintoon sisältynyt, esimerkiksi lääkkeiden tilaaminen, lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen ja jakaminen potilaskohtaisiin annoksiin sekä lääkkeiden antaminen luonnollista tietä.
Lähihoitaja tarvitsee lisäkoulutusta ja erillisen lääkehoitoluvan PKV- (pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet) lääkehoidon toteuttaminen, luonnollista tietä annettava huumausainelääkehoito, injektioiden antaminen (ihon alle sc., lihakseen im.), lääkkeettömän, perusliuosta sisältävän jatkoinfuusion vaihtaminen sekä ensihoidossa laskimoon annettava lääke- ja nestehoito kiireellisissä poikkeustilanteissa.
Muu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka tutkintoon on sis. vähintään lähihoitajan osaamisvaatimuksia vastaava määrä lääkehoidon opintoja (esim. geronomi, sosionomi)
Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden koulutukseen sisältyy lääkehoidon opintoja vaihtelevasti ja työnantajan tulee selvittää tutkintoon sisältyneet lääkehoidon opinnot ennen lääkehoidon tehtävien antamista ko. ammattihenkilölle.
Ammattihenkilöt, joiden koulutukseen on sisältynyt laajuudeltaan vähintään lähihoitajakoulutusta vastaavat lääkehoidon opinnot (suositus), voivat toteuttaa lääkehoitoa ilman erillistä lääkehoitolupaa, esimerkiksi tilata lääkkeitä, jakaa lääkkeitä potilaskohtaisiin annoksiin sekä antaa lääkkeitä (muita kuin PKV-lääkkeitä ja huumausainelääkkeitä) luonnollista tietä eli tabletteina, kapseleina, liuoksina, silmä- ja korvatippoina, voiteina, laastareina ja peräpuikkoina.
Ko. sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöt tarvitsevat lisäkoulutusta ja erillisen lääkehoitoluvan mm. PKV-lääkehoidon toteuttamiseen ja injektioiden antamiseen (ihon alle sc., lihakseen im.).
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka tutkintoon ei ole sisältynyt lääkehoidon opintoja
Lähtökohtana on, ettei lääkehoitoon kouluttamaton sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöstö osallistu lääkehoidon toteuttamiseen ennen kuin on suorittanut riittävät, esimerkiksi lähihoitajan osaamisvaatimuksia vastaavat lääkehoidon opinnot.
Riittävän koulutuksen ja erillisen lääkehoitoluvan saatuaan voi ko. ammattihenkilö esimerkiksi antaa valmiiksi jaettuja lääkkeitä luonnollista tietä. Jos tämän lisäksi on välttämätöntä, että ammattihenkilö toteuttaa vaativampaa lääkehoitoa, on siihen annettava erillinen koulutus.
Lääkehoitolupa on potilas-, lääke- tai antoreittikohtainen.
Tilapäisesti terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtävissä toimivat kyseiseen ammattiin opiskelevat työntekijät (sijaiset)
Työnantaja määrittelee opiskelijan oikeudet lääkehoidon toteuttamisessa huomioiden opiskelijan valmiudet ja työyksikön lääkehoidon vaativuus. Työnantajan vastuulla arvioida, onko opiskelijalla suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset lääkehoidon tehtävien hoitamiseen.
Sijaisena toimiessaan ko. opiskelija voi toteuttaa lääkehoitoa työyksikön lääkehoitosuunnitelmassa määritellyllä tavalla sen jälkeen, kun hänet on perehdytetty lääkehoitoon, hänen osaamisensa on varmistettu ja hän on saanut kirjallisen lääkehoitoluvan.
Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työntekijöillä on tarvittavat tiedot ja taidot tehdä työnsä turvallisesti. Työnantaja varmistaa työntekijän lääkehoidon osaamisen lääkehoitosuunnitelmassa määritetyllä tavalla. Lääkehoidon toteuttaminen edellyttää lääkehoidon koulutusta ja osaamista, toimintaympäristöstä riippumatta
Lääkelupiin liittyvät käytännöt
Niitä tehtäviä varten, joiden tekemiseen työntekijöillä ei ole ammatillisen koulutuksen perusteella oikeuksia, työnantajan tulee järjestää työntekijöille lisäkoulutusta, varmistua heidän teoreettisesta ja käytännön osaamisestaan sekä antaa heille tehtävien suorittamiseen oikeuttavat kirjalliset luvat.
Toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmassa kuvataan se, minkälaista koulutusta kukin ammattiryhmä tarvitsee ammatillisen koulutuksensa lisäksi lääkehoidon toteuttamiseen. Työnantaja määrittelee sen, mitä tehtäviä varten työntekijät tarvitsevat ammatillisen koulutuksensa lisäksi lisäkoulutusta, kuinka laaja tarvittava koulutus on, mitä koulutuksen tulee sisältää ja miten koulutus järjestetään.
Työnantaja voi antaa koulutuksen itse tai hankkia sen ulkopuolisilta kouluttajilta, kuten oppilaitoksilta tai muilta koulutusorganisaatioilta. Teoreettinen osaaminen on hyvä varmistaa kirjallisella kokeella, joka sisältää lääkehoidon teoriaa ja lääkelaskennan tehtäviä.
Käytännön osaaminen varmistetaan näytöillä (hyväksytyt toistetut suoritukset). Näyttökokeessa näytön suorittaja osoittaa käytännössä näytön vastaanottajalle sen, että hänellä on riittävä käytännöllinen osaaminen. Näytön vastaanottajana toimii laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on pätevyys ja lupa toteuttaa kyseessä olevia tehtäviä.
Toimintayksikön lääkehoidosta vastaava lääkäri tai hänen valtuuttamansa lääkehoidosta vastaava lääkäri myöntää työntekijälle kirjallisen luvan niitä tehtäviä varten, joita työntekijä ei voi tehdä tutkintoonsa sisältyneiden lääkehoidon opintojen perusteella.
Toimintayksiköt voivat itse harkita, hyväksyvätkö ne toisen yksikön lääkehoitolupaa varten suoritetun lisäkoulutuksen ja kirjallisen kokeen lääkehoitolupaa varten.
Fimean verkkosivuilla (fimea.fi) on julkaistu Turvallista lääkehoitoa koskeva sivusto UKK-kysymyksineen ja vastauksineen.