Terveydenhuolto

EU/ETA-valtioiden ulkopuolella koulutetut lääkärit

Lääkärit

Lääkärinä työskenteleminen Suomessa edellyttää Valviran myöntämää ammatinharjoittamisoikeutta. Lääkärille voidaan myöntää oikeus ammatinharjoittamiseen, ja hänet merkitään terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki) omasta hakemuksesta.

Laillistuksen saamiseksi vaaditaan, että hakija on suorittanut Valviran määräämän harjoittelun ja kolmiosaisen kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa suoritettua lääkärin koulutusta.

Valviran määräämää palvelua, lisäopintoja, kuulusteluja tai ammatillista harjoittelua ei voi suorittaa ennen kuin Valvira on tehnyt päätöksen tutkinnon hyväksymisestä.

Luvattomasta lääkärin ammatinharjoittamisesta voidaan Suomessa tuomita joko sakko- tai vankeusrangaistus.

Laillistamisen ehdot:

Henkilö on suorittanut tutkinnon EU/ETA-valtion ulkopuolella

Ulkomailla suoritettu, tietyt edellytykset täyttävä lääkärin ammattiin johtava koulutus
Riittävä kielitaito
Vähintään kuuden kuukauden lääkäriharjoittelu julkisyhteisöjen (valtio, kunta, kuntayhtymä) ylläpitämässä suomalaisessa sairaalassa tai terveyskeskuksessa
Kolmeosainen kuulustelu

Koulutusvaatimukset

Ulkomailla suoritetulla lääkärin ammattiin johtavalla koulutuksella tarkoitetaan tietyt edellytykset täyttävää lääkärin perustutkintoa. Tutkinnon hyväksymistä haetaan Valviralta käyttäen siihen tarkoitettua lomaketta.

Hakemus ulkomailla suoritetun lääkärintutkinnon hyväksymiseksi (pdf)

Hakemuksen liitteet

jäljennös voimassa olevasta passista tai vastaavasta viranomaisen myöntämästä asiakirjasta, josta voidaan todeta henkilöllisyys ja kansalaisuus
jos hakijan nykyinen nimi eroaa liitteenä olevissa dokumenteissa käytetystä nimestä, hakijan on toimitettava jäljennös asiakirjasta, josta nimenmuutos voidaan todeta
jäljennös alkuperäisestä tutkintotodistuksesta ja sen liitteestä, josta ilmenee suoritetun tutkinnon sisältö ja laajuus (esim. diploma supplement, transcript of records)
ulkomaisen toimivaltaisen viranomaisen antama ammatinharjoittamisoikeustodistus, jos hakijalle on myönnetty oikeus harjoittaa ammattia muussa maassa kuin Suomessa. Todistuksesta tulee käydä ilmi, että ammatinharjoittamisoikeutta ei ole rajoitettu eikä poistettu. Todistus ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi. Jos ammatinharjoittamisoikeus on myönnetty useassa eri maassa, todistus on toimitettava kaikista maista. Todistuksen voi toimittaa joko alkuperäisenä tai jäljennöksenä.
jos hakija ei voi toimittaa kohdassa 4 mainittua todistusta, kyseisen maan toimivaltaisen viranomaisen todistus siitä, ettei maa rekisteröi asianomaisen ammatinharjoittajia taikka muu luotettava selvitys asiasta.
Suomessa tai muussa EU/ETA -valtiossa virallisen tai auktorisoidun kielenkääntäjän käännökset yllä mainituista asiakirjoista. Käännösten pitää olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä. Käännökset voi toimittaa alkuperäisinä tai jäljennöksinä.
Viimeistään ensimmäiseen kuulusteluun ilmoittautumisen yhteydessä on toimitettava jäljennös yleisen kielitutkinnon todistuksesta tai valtionhallinnon kielitutkinnon todistuksesta hakijoilta, joiden hakemukseen liittyvä ammatillinen koulutus ei ole suoritettu suomen tai ruotsin kielellä, tai hakija ei ole suorittanut yleissivistäviä opintojaan suomeksi tai ruotsiksi.

Hakemusasiakirjojen muodolliset vaatimukset

Hakemukseen liitettyjen jäljennösten on oltava virallisesti oikeaksi todistettuja.

Virallisesti oikeaksi todistettuja asiakirjoja antaa julkinen notaari Suomessa tai muussa EU/ETA-valtiossa, taikka Suomen edustusto ulkomailla. Jäljennökset tulee toimittaa Valviraan julkisen notaarin tai edustuston alkuperäisellä leimalla ja allekirjoituksella. Myös ulkomaisen viranomaisen antamat Apostillella varustetut jäljennökset hyväksytään.

Hakemukseen on liitettävä suomen-, ruotsin- tai englanninkieliset käännökset asiakirjoista. Käännösten on oltava Suomessa tai muussa EU/ETA -valtiossa virallisen tai auktorisoidun kielenkääntäjän kääntämiä. Käännökset tulee toimittaa alkuperäisinä kääntäjän alkuperäisellä leimalla ja allekirjoituksella tai virallisesti oikeaksi todistettuna, jossa on julkisen notaarin, taikka edustuston alkuperäinen leima ja allekirjoitus.

Valvira ei palauta asiakirjoja eikä Valvirassa kopioida asiakirjoja.

Lisätietoja julkisesta notaarista (dvv.fi)

Lisätietoja auktorisoiduista kääntäjistä (oph.fi)

Lisätietoja Apostille-menettelystä (hcch.net)

Tutkinnon oikeellisuuden tarkastaminen

Tutkintotodistus tai diplomi pyydetään vahvistamaan koulutusmaassa Apostille tai Grand Legalisation –menettelyllä. Tutkintotodistus, jossa on Apostille tai Grand Legalisation –menettelyn mukaiset merkinnät, voidaan toimittaa Valviraan virallisesti oikeaksi todistettuna jäljennöksenä, mutta itse merkinnät pitää olla alkuperäisessä asiakirjassa.

Mikäli hakija ei pysty toimittamaan Apostille - tai Grand Legalisation -menettelyllä laillistettua tutkintotodistusta, Valvira tarkastaa tutkinnon suoraan oppilaitoksesta. Tutkinnon tarkistaminen viivästyttää hakemuksen käsittelyä.

Kielitaitovaatimus

Lääkärillä pitää olla sellainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, että hän pystyy sen avulla selviytymään tehtävistään. Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi.

Hakijan on esitettävä hakemuksessaan todistus siitä, että hän on suorittanut valtionhallinnon kielitutkinnon tai yleisen kielitutkinnon. Valtiohallinnon kielitutkinnosta vaaditaan vähintään tyydyttävä taitotaso kaikilta osa-alueilta ja yleisestä kielitutkinnosta vähintään keskitason tutkinto (tasot 3–4) kaikilta osa-alueilta. Yleisen kielitutkinnon todistuksessa kaikki arvioitavat osa-alueet pitää olla samassa todistuksessa vähintään 3 arvoiset.

Todistuksia suoritetuista suomen tai ruotsin kielen opinnoista, esimerkiksi kielikursseista, ei yksinään hyväksytä todistukseksi kielitaidosta. Kielikoetta ja kielitodistusta koskevia tietoja saa Opetushallituksen kotisivuilta (www.oph.fi )

Harjoittelu

Lääkäriharjoitteluksi hyväksytään julkisyhteisöjen ylläpitämässä suomalaisessa sairaalassa tai terveyskeskuksessa suoritettu harjoittelu, joka tehtäväkuvaukseltaan vastaa suomalaiselta lääketieteen opiskelijalta vaadittavaa amanuenssipalvelua. Harjoitteluaika on vähintään kuusi kuukautta, mutta Valvira voi myös erikseen määrätä harjoittelun pituuden ja sisällön. Harjoitteluksi hyväksytään vain viimeisen kolmen vuoden aikana ennen Tampereen tenttiä kokonaisuudessaan suoritettu palvelu.

Tutkimustoiminta hyväksytään lääkäriharjoitteluksi vain, jos se on tapahtunut sairaanhoitolaitoksessa, ja silloinkin enintään kahden kuukauden ajalta.

Harjoitteluksi ei hyväksytä laitoksen toiminnan seuraamista vierailijana, vapaaehtoista toimintaa laitoksessa tai ulkomaalais-/työvoima-viranomaisten järjestämää yleistä suomalaiseen työelämään perehdyttämistä (ns. kotouttamista).

Valvira ei välitä harjoittelupaikkoja, vaan jokaisen on itse hankittava harjoittelupaikka esimerkiksi ottamalla yhteyttä suoraan sairaaloihin. Harjoittelusta sovitaan sairaalan kanssa. Valviran lupaa harjoittelun aloittamiseen ei tarvita.

Kuulustelu

Ensimmäiseen kuulusteluun voi osallistua, kun kuuden kuukauden harjoittelu on kokonaan tehty ja kielitutkinto suoritettu.

Kuulustelu suoritetaan kolmessa osassa:

Kliininen kuulustelu
Suomalainen terveydenhuolto -kuulustelu
Käytännön potilastentti

Kuulustelut suoritetaan suomen- tai ruotsinkielellä ja ne on suoritettava edellä mainitussa järjestyksessä.

Tietoa kuulusteluista Valviran sivuilla (valvira.fi)

Rajoitettu toimilupa

Valvira voi myöntää hakemuksesta rajoitetun toimiluvan jo kuulusteluvaiheessa.

Ensimmäisen kuulustelun suorittamisen jälkeen voidaan myöntää rajoitettu toimilupa työskennellä julkisyhteisön ylläpitämässä sairaalassa. Toisen kuulustelun jälkeen rajoitettu toimilupa voidaan myöntää myös terveyskeskuksessa työskentelyä varten.

Rajoitettu toimilupa myönnetään tietylle erikoisalalle ja tiettyyn toimipaikkaan korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Rajoitettuja toimilupia myönnetään yhteensä enintään kahden vuoden ajaksi.

Lääkärin rajoitettu toimilupahakemus (pdf)

Laillistaminen

Kun kaikki kuulustelut on hyväksytysti suoritettu, lääkärille voidaan myöntää oikeus toimia laillistettuna lääkärinä. Oikeutta harjoittaa lääkärin ammattia haetaan Valviralle osoitetulla hakemuksella. Hakemus kirjoitetaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, ja se on päivättävä ja allekirjoitettava.

1) Oikeutta harjoittaa lääkärin ammattia haetaan Valviralle osoitetulla hakemuksella. Hakemuslomake (pdf)

2) Hakemuksen liitteeksi on toimitettava työnantajan lausunto viimeisimmästä amanuenssipalvelusta tai lääkärinä toimimisesta rajoitetulla toimiluvalla.

Kuulusteluissa epäonnistuminen

Kliinistä ja suomalainen terveydenhuolto -kuulustelua voi tenttiä kumpaakin korkeintaan kymmenen kertaa. Kolmen hylätyn suorituksen jälkeen on pidettävä kuulusteluun osallistumisessa vuoden tauko, jonka jälkeen voi taas ilmoittautua kuulusteluun. Jos kliininen tai hallinnollinen kuulustelu on hylätty kymmenen kertaa, kuulusteluun ei voi enää osallistua.

Kliinisen kuulustelun hyväksymisestä ei saa olla yli viittä vuotta ilman hyväksyttävää syytä, kun hakija osallistuu ensimmäistä kertaa käytännön potilastenttiin. Hyväksyttäväksi syyksi katsotaan esimerkiksi äitiysloma. Jos aikaraja ylittyy, tulee hakijan suorittaa sekä kliininen että suomalainen terveydenhuolto -kuulustelu hyväksytysti uudelleen.

Käytännön potilastenttiin voi osallistua yhteensä kolme kertaa. Jos potilastentti hylätään ensimmäisellä yrityskerralla, voi tenttiin osallistua uudelleen aikaisintaan puolen vuoden kuluttua. Jos se hylätään myös toisella yrityskerralla, voi tenttiin osallistua kolmannen kerran vasta vuoden kuluttua toisen tentin hylkäämisestä. Vuoden mittaisen tauon aikana on suoritettava hyväksytysti kuuden kuukauden amanuenssipalvelu julkisyhteisön ylläpitämässä sairaalassa tai terveyskeskuksessa. Suoritetusta amanuenssipalvelusta on toimitettava työnantajan lausunto Valviraan. Jos potilastentti hylätään myös kolmannella yrityskerralla, tenttiin ei voi enää osallistua.

Jos henkilö epäonnistuu kirjallisissa kuulusteluissa kymmenen kertaa tai käytännön potilastentissä kolme kertaa, hän voi hakea Valviralta oikeutta harjoittaa lääkärin ammattia saadakseen muutoksenhakukelpoisen päätöksen asiassaan. Oikeutta harjoittaa lääkärin ammattia haetaan Valviralle osoitetulla hakemuksella (pdf). Kun hakemuslomake on saapunut Valviraan, Valvira arvioi hakijan tilanteen ja laatii mahdollisuuksien mukaan potilastentissä kolmesti hylätyksi tulleelle hakijalle yksilölliset täydennyskoulutusvaatimukset. Kaikissa tilanteissa yksilölliset opinnot eivät kuitenkaan tule kysymykseen. Kirjallisissa kuulusteluissa kymmenen kertaa epäonnistuneille Valvira antaa hakemuksesta kielteisen muutoksenhakukelpoisen päätöksen.

Vaihtoehtoisesti henkilö voi näissä tilanteissa hakeutua suorittamaan suomalaista lääkärintutkintoa ja saada aiempia opintojaan hyväksiluettua uuteen tutkintoon.

Laillistaminen, kun henkilö on suorittanut tutkinnon EU/ETA-valtion ulkopuolella ja toinen EU/ETA-valtio on hyväksynyt tutkinnon ja myöntänyt ammatinharjoittamisoikeuden

Oikeuden myöntämisen edellytyksenä on, että henkilö on toiminut lääkärinä tai erikoislääkärinä vähintään kolmen vuoden ajan siinä EU/ETA-maassa maassa, jossa hänelle on myönnetty oikeus harjoittaa lääkärin tai erikoislääkärin ammattia. Jos henkilöllä ei ole 3 vuoden kokemusta, katso lisätietoja kohdasta Laillistamisen ehdot.

Hakemuksen liitteet

jäljennös voimassa olevasta passista tai vastaavasta viranomaisen myöntämästä asiakirjasta, josta voidaan todeta henkilöllisyys ja kansalaisuus
jos hakijan nykyinen nimi eroaa liitteenä olevissa dokumenteissa käytetystä nimestä, hakijan on toimitettava jäljennös asiakirjasta, josta nimenmuutos voidaan todeta
jäljennös alkuperäisestä tutkintotodistuksesta ja sen liitteestä, josta ilmenee suoritetun tutkinnon sisältö ja laajuus (esim. diploma supplement, transcript of records)
ulkomaisen toimivaltaisen viranomaisen antama ammatinharjoittamisoikeustodistus, jos hakijalle on myönnetty oikeus harjoittaa ammattia muussa maassa kuin Suomessa. Todistuksesta tulee käydä ilmi, että ammatinharjoittamisoikeutta ei ole rajoitettu eikä poistettu. Todistus ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi. Jos ammatinharjoittamisoikeus on myönnetty useassa eri maassa, todistus on toimitettava kaikista maista. Todistuksen voi toimittaa joko alkuperäisenä tai jäljennöksenä.
jos hakija ei voit toimittaa kohdassa 4 mainittua todistusta, kyseisen maan toimivaltaisen viranomaisen todistus siitä, ettei maa rekisteröi asianomaisen ammatinharjoittajia taikka muu luotettava selvitys asiasta.
toimivaltaisen viranomaisen antama todistus siitä, että hakijan tutkinto vastaa EU-vaatimuksia. Todistuksen voi toimittaa joko alkuperäisenä tai jäljennöksenä.
Suomessa tai muussa EU/ETA -valtiossa virallisen tai auktorisoidun kielenkääntäjän käännökset yllä mainituista asiakirjoista. Käännösten pitää olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä. Käännökset voi toimittaa alkuperäisinä tai jäljennöksinä.
jäljennös yleisen kielitutkinnon todistuksesta tai valtionhallinnon kielitutkinnon todistuksesta hakijoilta, joiden hakemukseen liittyvä ammatillinen koulutus ei ole suoritettu suomen tai ruotsin kielellä, tai hakija ei ole suorittanut yleissivistäviä opintojaan suomeksi tai ruotsiksi.

Yksilöintitunnus

Toimiessaan lääkärin tehtävissä Suomessa ulkomaalaisella lääkärillä on oltava yksilöintitunnus, jonka saa Valviralta laillistuksen tai ensimmäisen rajoitetun toimiluvan myöntämisen yhteydessä. Yksilöintitunnus on kirjoitettava tai leimattava mm. lääkemääräyksiin.

Yksilöintitunnuksen käyttö ja leimasimen tilaaminen (valvira.fi)

Erikoistuminen Suomessa

Erikoislääkärikoulutus on Suomessa yliopistojen ammatillista jatkokoulutusta. Koulutuksen voi suorittaa Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa. Koulutuksen suorittamisen ehdottomana edellytyksenä on, että lääkärillä on Valviran myöntämä oikeus lääkärin ammatin harjoittamiseen Suomessa.

Lääketieteellinen tiedekunta päättää ulkomaalaisen lääkärin jatko-opiskelijaksi ottamisesta samoin kuin siitä, miten ulkomailla suoritettu koulutus hyväksytään Suomessa erikoislääkärikoulutukseksi. Erikoislääkärikoulutuksen pituus on 5-6 vuotta ja koulutus sisältää pääasiassa käytännön palvelua asianomaisella erikoisalalla.

Ulkomaalainen lääkäri voi suorittaa yllä mainituissa yliopistoissa myös lääketieteen tohtorin tutkinnon, joka on lääketieteellinen jatkotutkinto. Lääkärin ammatinharjoittamisoikeus ei ole tieteellistä tutkimustyötä varten välttämätön.

Päätös

Ammattioikeuksia koskevat päätökset ovat maksullisia, ja maksu peritään myös kielteisistä päätöksistä. Peruutetusta hakemuksesta peritään puolet hakemuksen käsittelymaksusta.

Päätös ammatinharjoittamisoikeudesta annetaan suomen- tai ruotsinkielisenä.