Usein kysyttyä yksityisen sosiaalihuollon luvista

Vastuuhenkilön kelpoisuuden arviointi perustuu sosiaalihuoltolain 46 a §:n 3 momentin mukaisiin vaateisiin: tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito. Alan tuntemuksella lupaviranomainen tarkoittaa ko. toimintayksikön palvelualan tuntemusta, esimerkiksi vanhustenhuoltoon valittavalla vastuuhenkilöllä tulee olla työkokemusta sosiaalihuollosta vanhusten parissa vähintään n. 2 vuotta. Valvira katsoo esimerkiksi työskentelyn terveyskeskuksen vuodeosastolla ainoastaan alan tuntemusta täydentävänä, ei sitä kokonaan korvaavana. Riittävällä johtamistaidolla lupaviranomainen tarkoittaa joko tutkintoon sisältyviä tai erillisinä opintoina (JYET tai erilaiset lähiesimiestyön erikoisammattiopinnot) tai työkokemuksen kautta hankittua johtamisosaamista. Työkokemuksen kautta hankittu johtamisosaaminen voi olla muultakin alalta ja riittäväksi katsotaan noin kahden vuoden kokemus.

Lupaviranomainen katsoo, että lähtökohtaisesti jokaisella toimintayksiköllä tulee olla oma vastuuhenkilö, jotta hän voi vastata yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 5 §:n mukaisista vaateista. Vain poikkeustapauksissa sama vastuuhenkilö voidaan hyväksyä kahteen eri toimintayksikköön, kuten pienissä toistensa välittömässä läheisyydessä (pihapiiri) sijaitsevissa yksiköissä. Mikäli esitettävä henkilö on siirtymässä yksiköstä toiseen, tulee mukaan liittää tieto aiemman työsuhteen päättymisestä.

Ilmoitusta vireille saattaessa on hyvä tarkistaa, että liitteenä on kaikki arviointiin liittyvät todistukset ja mahdolliset selvitykset. Puutteellisista ilmoituksista aiheutuu turhia selvityspyyntöjä ja lisätyötä molemmin puolin. Tämä hidastaa ilmoitusten sujuvaa käsittelyä. Toisaalta ilmoitukseen ei tarvitse liittää mukaan sellaisia työtodistuksia, joilla ei ole merkitystä arvioitaessa vastuuhenkilön kelpoisuutta tehtävään, kuten muun alan työtodistukset ja erilaiset lyhyet kurssitodistukset. Mikäli henkilön työtodistuksesta ei käy ilmi tarkemmin tehtävien luonne (esim. voimassa oleva työsuhde), pyydämme tarkentamaan tätä cv:llä tai erillisellä selvityksellä.

Pyydämme huomioimaan, että vastuuhenkilön vaihdosta koskevat ilmoitukset tulee saattaa vireille ennen kuin valittu vastuuhenkilö aloittaa tehtävässään. Käsittelyä nopeuttaa, mikäli toimitatte ilmoituksen sähköisen asioinnin kautta. Neuvomme mielellämme sen käytössä. Vastuuhenkilön vaihtumisesta tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle sijaisuuden kestäessä pitempään (yli 3 kk). Lyhyet määräaikaisuudet ovat hoidettavissa normaalein sijaisuusjärjestelyin. Lupaviranomaiselle on hyvä ilmoittaa sähköpostilla, mikäli vastuuhenkilö on esimerkiksi irtisanoutunut ja rekrytointi on yksikössä käynnissä, mutta erillistä ilmoitusta vastuuhenkilön vaihtumisesta ei tarvitse tehdä.

Pyydämme liittämään ilmoitukseen mukaan lisäselvitystä esimerkiksi tilanteissa, joissa paikkaa täytettäessä on ollut rekrytointihaasteita eikä valittu vastuuhenkilö täytä SHL 46 a §:n edellytyksiä. Tällöin on hyvä selvittää, että millä tavoin tehtävä on ollut haettavissa, kuinka paljon hakijoita on ollut, onko ollut kelpoisuudet täyttäviä hakijoita sekä että millä perusteella esitetty vastuuhenkilö on valittu tehtävään.

Lupaviranomainen käyttää tapauskohtaista harkintavaltaa ilmoituksia käsitellessään. Ymmärrämme rekrytointihaasteet esimerkiksi tietyillä alueilla. Tästä syystä lupaviranomainen on joutunut hyväksymään myös henkilöitä, jotka eivät täysin täytä kelpoisuusehtoja. Tällöin on edellytetty puuttuvan osa-alueen osaamisen täydentämistä riittävän laajoilla opinnoilla, joihin on hakeuduttava välittömästi. Tämä on kuitenkin poikkeus ja palvelujen tuottajan tulee ensisijaisesti pyrkiä saamaan kelpoisuusehdot täyttävä vastuuhenkilö yksikköihin. Vastuuhenkilön rooli on keskeistä asiakasturvallisuuden ja palvelun hyvän laadun toteutumisen kannalta.

Varmistathan tarvittaessa tapauskohtaisesti, kuinka tulee menetellä.

Uutta toimintayksikköä perustettaessa ei yleensä lupahakemuksen vireille saattamisvaiheessa ole vielä kaikkia lupahakemukseen vaadittavia liitteitä käytettävissä. Pyydämme kuitenkin toimittamaan hakemuslomakkeiden yhteydessä toimintayksikön toimintasuunnitelman ja tarkat pohjakuvat. Näiden asiakirjojen myötä Valvira voi lähettää toimintayksikön tarkastuspyynnön aluehallintovirastolle. Palvelujen tuottajan ei tarvitse itse lähettää asiakirjoja aluehallintovirastolle, vaan Valvira toimittaa tarvittavat tiedot.

Palvelujen tuottaja voi keskeyttää toimintayksikön toiminnan joko kokonaan tai osittain lähettämällä ilmoituksen (”Toimintayksikön toiminnan keskeyttäminen”) lupaviranomaiselle sähköisen asiointipalvelun kautta.

Lyhytaikainen toiminnan keskeyttäminen (alle 3 kk) ei lähtökohtaisesti edellytä ilmoituksen tekemistä. Epäselvissä tilanteissa palvelujen tuottaja voi ottaa yhteyttä lupaviranomaiseen ennen toiminnan keskeyttämistä.

Toimintansa keskeyttäneen toimintayksikön toiminta voidaan aloittaa toimintayksikössä uudestaan palvelujen tuottajan tekemällä ilmoituksella, jolloin lupaviranomainen arvioi toiminnan edellytykset uudestaan. Ilmoitus tehdään sähköisen asiointipalvelun kautta ”Muu ilmoitus” -lomakkeella. Kuvauskentässä tulee ilmoittaa toimintayksikön nimi, selvitys toiminnan jatkamisesta ja mahdollisista muutoksista toimintayksikön voimassa olevaan lupaan. Ilmoituksen liitteenä toimitetaan toimintayksikköä koskeva liite, toimintasuunnitelma ja henkilöstöluettelo.

​Mikäli keskeytetyn toimintayksikön toimintaan tulee olennaisia muutoksia suhteessa voimassa olevaan lupaan, viranomainen ohjaa tekemään luvan muutosta koskevan hakemuksen asiassa.

Toiminnan jatkaminen edellyttää ilmoituksen tekemistä Valviraan, eikä toimintaa saa jatkaa ennen kuin toimintaedellytykset on arvioitu ja asia ratkaistu.  

Keskeytetyn toiminnan jatkamisesta peritään 30 % vastaavaa toimintaa koskevan muutoslupahakemuksen maksusta. Muutosluvasta peritään maksuasetuksen mukainen täysi maksu. Vuosimaksu peritään myös niistä toimintayksiköistä, joiden toiminta on keskeytetty.

Turvallinen lääkehoito-oppaan mukaisesti lähtökohtana on, että lääkehoitosuunnitelman hyväksyy toimintayksikön lääkehoidosta vastaava lääkäri tai hänen valtuuttamansa lääkehoidosta vastaava lääkäri. Lääkäri, joka allekirjoittaa suunnitelman, vastaa siitä, että lääkehoitosuunnitelma on asianmukainen suhteessa yksikössä toteutettavaan lääkehoitoon. Käytännössä lääkehoitosuunnitelman hyväksyjän tulee siis tietää yksikön asiakkaiden lääkehoidosta, sen laajuudesta ja vaativuudesta sekä kyetä arvioimaan sen edellyttämä osaaminen henkilökunnalta sekä millaisia käytäntöjä lääkehoidon turvallinen toteuttaminen edellyttää yksikössä. Mikäli kyse on tilanteesta, jossa hyvinvointialue ostaa sosiaalihuollon palvelua yksityiseltä palvelujen tuottajalta, vastaa hyvinvointialue asiakkaan terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, jos ei muuta ole sovittu (esim. yksityinen tuottaa ostopalveluna). Sosiaalihuollon yksikössä ei välttämättä ole ns. palvelujen tuottajan omaa lääkäriä, vaan hyvinvointialueen lääkäri vastaa yksikön terveydenhuollon kokonaisuudesta. Kuitenkin yleensä toimintayksikkö vastaa asiakkaan lääkehoidon käytännön toteuttamisesta. On tärkeää, että hyvinvointialue ja yksityinen palvelujen tuottaja sopivat, miten lääkehoidon osalta vastuu jaetaan. Hyvinvointialueen lääkäri, joka vastaa yksikön terveydenhuollosta, voi hyväksyä allekirjoituksellaan yksikön lääkehoitosuunnitelman sekä tarvittavat lääkeluvat. Mutta asiasta voidaan sopia myös muutoin ottaen huomioon, että allekirjoituksellaan lääkehoitosuunnitelman hyväksynyt lääkäri vastaa siitä, että lääkehoitosuunnitelma on asianmukainen ja vastaa yksikössä toteutettavaa lääkehoitoa. Samoin lääkeluvan allekirjoittanut lääkäri vastaa siitä, että hänellä on riittävät tiedot työntekijän osaamisesta lääkehoidon tehtävään, johon lupa on tarkoitus antaa (yleensä kooste lääketenteistä ja näytöistä). Eli hyvinvointialue palvelujen ostajana voi edellyttää, että palvelujen tuottaja hankkii lääkehoitosuunnitelman ja lääkelupien hyväksymisen muulla tavoin, mutta tällöin hyväksyvällä lääkärillä tulee olla käytössään riittävät tiedot yksikön lääkehoidosta ja sen vaativuudesta. On hyvä myös huomioida, että viime kädessä hyvinvointialue palvelujen vastuullisena järjestämistahona vastaa siitä, että asiakas/potilas saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun asianmukaisesti ja asiakas- ja potilasturvallisesti.

Jos yksikössä ei toiminnan luonteesta johtuen ole lääkehoidosta vastaavaa lääkäriä, eikä lääkehoidon toteutus ole yksikössä jokapäiväistä tai vaativaa (toisin sanoen lääkkeet annetaan luonnollista tietä ja lääkevalikoimaan ei kuulu huumausainelääkkeitä), voi lääkehoitosuunnitelman hyväksyä muu yksikön lääkehoidosta vastaava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka tutkintoon on sisältynyt lääkehoidon opinnot (esimerkiksi laillistettu sairaanhoitaja) ja jolla on riittävä osaaminen lääkitysturvallisuudesta. Mikäli lääkehoitosuunnitelman allekirjoittaa laillistettu sairaanhoitaja, tulee hänellä olla riittävä lääkehoidon osaaminen ja sen lisäksi riittävä osaaminen lääkitysturvallisuudesta. Tässäkin tilanteessa työnantaja määrittelee sen, kuinka osaaminen varmistetaan. Lääkehoidon osaamisen varmistamisen lisäksi työnantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että lääkehoitosuunnitelman hyväksyvä sairaanhoitaja saa tarvittavan lisäkoulutuksen lääkitysturvallisuuden osaamisen näkökulmasta.

Lisätietoa turvallisesta lääkehoidosta ja sen toteuttamisesta löytyy Fimean verkkosivuilta. 

Yksityisistä sosiaalipalveluista ei pääsääntöisesti makseta arvonlisäveroa.
Tarkempia tietoja Verohallinnosta.

Kevytyrittäjänä toimiminen sosiaali- ja terveydenhuollon alalla ei ole mahdollista ilman Y-tunnusta

Kevytyrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee töitä omiin nimiinsä ja laskuttaa tekemästään työstään laskutuspalvelun avulla. Kevytyrittäjä on laskutuspalveluyrityksen asiakas ja hänen on mahdollista toimia ilman omaa Y-tunnusta.

​​​​​​Palvelujen tuottaminen sosiaali- ja terveydenhuollon alalla on säädetty luvan- tai ilmoituksenvaraiseksi toiminnaksi, jota viranomaiset valvovat. Luvan hakeminen tai ilmoituksen tekeminen edellyttää omaa Y-tunnusta.

Sote-palvelujen luvan- tai ilmoituksenvaraisuus

Sote-palveluiden tuottaminen on säädetty luvan- tai ilmoituksenvaraiseksi toiminnaksi, jotta toimintaa voidaan valvoa ja siten varmistaa asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutuminen.

Sote-palveluissa lupa tulee olla sillä taholla, joka palveluita tuottaa. Vastaavasti ilmoituksen toiminnasta voi tehdä vain se taho, joka tuottaa palvelua. Laskutuspalveluyrityksen ei ole mahdollista saada yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain tai yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaista lupaa, sillä se ei itse tuota sosiaali- tai terveydenhuollon palvelua.

Sote palvelujen tuottajan on mahdollista huolehtia laskutuksesta haluamallaan tavalla esimerkiksi laskutuspalvelua käyttämällä. Tämä ei kuitenkaan poista palvelujen tuottajan velvollisuutta tehdä ilmoitus toiminnasta tai hakea toiminnalle lupaa.

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista ohjaava lainsäädäntö

Yksityisten terveydenhuollon palvelujen antamista säätelee laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990). Terveydenhuollon palvelujen tuottaminen on mahdollista joko palvelujen tuottajana tai itsenäisenä ammatinharjoittajana.

Palvelujen tuottajalla tarkoitetaan sellaista yksittäistä henkilöä taikka yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä tai muuta yhteisöä taikka säätiötä, joka ylläpitää terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä, sekä sairaankuljetuspalveluja tarjoavaa itsenäistä ammatinharjoittajaa. Itsenäisellä ammatinharjoittajalla tarkoitetaan sellaista terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua terveydenhuollon ammattihenkilöä, joka harjoittaa itsenäisesti ammattiaan.

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajalla on oltava lupaviranomaisen myöntämä lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen. Itsenäisen ammatinharjoittajan on puolestaan tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnastaan aluehallintovirastolle ennen sen aloittamista.

Yksityisten sosiaalihuollon palvelujen antamista ohjaava lainsäädäntö

Yksityisten sosiaalipalvelujen antamista sääntelee laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011).

Yksityisillä sosiaalipalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 §:ssä mainittuja sosiaalihuollon palveluja sekä niiden järjestämiseen liittyvää sosiaalialan ammatillista ohjausta ja neuvontaa, joita yksityinen henkilö, yhteisö tai säätiö taikka julkisyhteisön perustama liikeyritys tuottaa korvausta vastaan liike- tai ammattitoimintaa harjoittamalla.

Yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa luvanvaraisiksi sosiaalipalveluiksi on säädetty ne palvelut, joita tuotetaan jatkuvasti ympärivuorokautisesti. Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan, joka tuottaa muita kuin ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, tulee tehdä kirjallinen ilmoitus toiminnasta sille hyvinvointialueelle, jossa palveluja tuotetaan.

Y-tunnuksesta

Y-tunnuksen vaatimus johtuu elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetusta laista (122/1919) ja kaupparekisterilaista (129/1979). Elinkeinotoimintaa harjoittavan tulee ennen elinkeinotoiminnan aloittamista tehdä ilmoitus toiminnastaan rekisteriviranomaiselle (Patentti- ja rekisterihallitus). Tässä yhteydessä elinkeinonharjoittajalle annetaan Y-tunnus.

Yksityisen palveluntuottajan tuottama toimeksiantosuhteinen perhehoidon tukipalvelu on yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaista ilmoituksenvaraista sosiaalipalvelua. Palvelu rekisteröidään Valviran ja aluehallintovirastojen yhteiseen Valveri-rekisteriin, mikäli palvelujen tuottamiseen liittyvät toimintaedellytykset täyttyvät. Asiasta on uutisoitu 4.3.2022: Toimeksiantosuhteisen perhehoidon ohjaus- ja neuvontapalvelut valvontaviranomaisten rekisteriin (valvira.fi).

Rekisteröinti koskee perhehoitajalle, perhehoidettavalle ja tämän läheiselle tarjottavaa ammatillista ohjausta ja neuvontaa perhehoitosijoituksen aikana. Rekisteröinnin ulkopuolelle jäävät perhehoidon järjestämiseen sisältyvät erilaisten palkkioiden ja korvausten maksatus sekä perhehoitajien ennakkovalmennukseen liittyvät tehtävät.

Toimeksiantosuhteisen perhehoidon tukipalvelun tuottaminen ja rekisteröinti edellyttää yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaisen ilmoituksen tekemistä. Palveluntuottajan tulee tehdä ilmoitus sille hyvinvointialueelle, jossa palvelua on tarkoitus tuottaa. Ilmoituksessa palvelu merkitään muuksi sosiaalihuollon asiantuntijatoiminnaksi tarkennuksella ”toimeksiantosuhteisen perhehoidon tukipalvelu”. Hyvinvointialue toimittaa ilmoituksen edelleen aluehallintovirastoon, jossa tuotettavan palvelun rekisteröinnin edellytykset arvioidaan. Lupaviranomainen vie palvelun rekisteriin, mikäli palvelun tuottamiseen liittyvät toimintaedellytykset täyttyvät.

Asiakasturvallisuuden ja palvelun hyvän laadun varmistamiseksi yhden toimintayksikön palvelutuotannon tulisi lähtökohtaisesti kohdistua vain yhden aluehallintoviraston alueelle. Toimintayksikön toimintaedellytysten arvioinnissa kiinnitetään huomiota yksikön palvelutoiminnan laajuuteen ja mahdollisuuksiin tuottaa palvelua laadukkaasti myös toisen aluehallintoviraston alueella. Tällöin lupaviranomainen arvioi tapauskohtaisesti, voiko yksikkö tuottaa palvelua laadukkaasti ja asiakasturvallisesti myös toisen aluehallintoviraston alueella. Jos palvelua tuotetaan vain yhdessä toimintayksikössä, mutta useamman aluehallintoviraston alueella, voidaan joutua arvioimaan sitä, pitäisikö rekisteröitäväksi ilmoitetun toimintayksikön toiminta jakaa useamman toimintayksikön toiminnaksi.

Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaan toimintayksiköllä tulee olla vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että toimintayksikössä tuotettavat palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset. Vastuuhenkilön kelpoisuudesta säädetään sosiaalihuoltolaissa. Lupaviranomaiset katsovat, että toimeksiantosuhteisen perhehoidon tukipalvelu on vaativaa sosiaalihuollon asiantuntijatyötä, jolloin toimintayksikön vastuuhenkilöltä voidaan edellyttää soveltuvana korkeakoulututkintona ylempää korkeakoulututkintoa, joka antaa sosiaalityöntekijän kelpoisuuden. Lisäksi vastuuhenkilöllä tulisi olla riittävä alan tuntemus, joka esimerkiksi lastensuojeluun kohdistuva perhehoidon osalta tarkoittaa vankkaa osaamista lastensuojelusta tai perhetyöstä tai molemmista. Riittävä alan tuntemus arvioidaan aina palvelualakohtaisesti.

Toimeksiantosuhteisen perhehoidon tukeen liittyvä ohjustyö on vaativaa sosiaalihuollon ammatillista työtä, joka edellyttää työntekijöiltä hyvää ammatillista osaamista. Tuki- ja ohjaustyötä tekevillä työntekijöillä tulisi lähtökohtaisesti olla joko sosiaalityöntekijän tai sosionomin (amk) koulutus.  Lisäksi työntekijöillä tulee olla vankka alan osaaminen, joka lastensuojeluun kohdentuvassa perhetyössä tarkoittaa hyvää lastensuojelun ja perhetyön tuntemusta. Henkilöstöä tulee olla riittävästi suhteessa toimintayksikön palvelutoiminnan laajuuteen ja asiakasmäärään.