Vartijoiden ja turvapalveluiden käyttäminen vanhustenhuollon palveluissa

On tärkeää, että sosiaalihuollossa voidaan hyödyntää erilaisia toimintamuotoja palvelujen tuottamisen tukena. Sosiaalihuollon palveluja tuotettaessa toiminnan tulee täyttää laissa palvelujen tuottamiselle säädetyt edellytykset. Erityisesti tulee varmistaa asiakas- ja potilasturvallisuus. Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä on välttämätön edellytys iäkkäiden henkilöiden turvallisen ja laadukkaan palvelun takaamiseksi (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi, 2017). Valvontaviranomaiset arvioivat henkilöstön tarvetta tosiasiallisten olosuhteiden pohjalta ja osana toiminnan kokonaisarviointia.

Pääperiaatteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillinen koulutus ja osaaminen ovat olennainen osa ikäihmisille tuotettavien palvelujen laadun turvaamista.

Turvallisuusalan koulutus sisältää ensiapukoulutusta, mutta ei hoidon/hoivan tarpeen arviointia – koulutus ei siis anna valmiuksia toimia sosiaalihuollossa (kuten tehostettu palveluasuminen ja kotipalvelut) sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille kuuluvissa tehtävissä. Vartijat eivät täytä hoitoon ja hoivaan osallistuvan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia, eivätkä he voi olla osa hoitohenkilökuntaa tai osallistua käytännön hoito- tai hoivatyöhön.

Vartijoita ja järjestyksenvalvojia tulisi käyttää vain laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen. Esimerkiksi tehostetun palveluasumisen yksiköissä vartijan läsnäolon tulisi perustua henkilökunnan suojaamiseen. Vartijan sijoittumista yksikön tiloissa hoitotilaan tai sen ulkopuolelle tulisi arvioida myös asiakkaan/potilaan oikeuksien (mm. yksityisyyden suojan) näkökulmasta.

Iäkkäille henkilöille tuotettavat palvelut on järjestettävä siten, ettei kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden asiakas- ja potilasturvallisuus vaarannu missään tilanteessa ja he myös saavat tarvitsemansa kiireelliset palvelut viivytyksettä. Kotiin annettavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yöaikaista toimintaa ei voida jättää vartijapalveluiden varaan.

Palvelu, jossa ainoastaan välitetään ja vastaanotetaan hälytykset ilman että palvelun tuottaja tekee hoidon/hoivan tarpeen arviointia ja hoivaan tai huolenpitoon liittyviä toimenpiteitä, ei ole sosiaalihuollon palvelujen tuottamista. Toiminnassa on tällöin kyse kotipalvelun tukipalvelusta. Kotipalvelun tukipalvelulla tarkoitetaan muuta kotipalvelua täydentäviä, asiakkaan kotona selviytymiseen tarvittavia palveluita, kuten ateria-, siivous- ja kylvetyspalveluita tai turva- ja turvapuhelinpalveluja. Tukipalvelut ovat monille asiakkaille tärkeä osa palvelukokonaisuutta.

Rekisteröitävät sosiaalihuollon palvelut

Yksityisen sosiaalihuollon palvelujen tuottajan, joka harjoittaa muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelutoimintaa, on tehtävä ennen toiminnan aloittamista, olennaista muuttamista tai lopettamista kirjallinen ilmoitus sille kunnalle, jossa palveluja annetaan.

Kunnan on ilmoitettava aluehallintovirastolle tiedot merkittäväksi yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajarekisteriin (Valveri). Kotipalvelujen tukipalveluja ja niihin rinnastettavia palveluja koskeva ilmoitus tehdään siihen kuntaan, jossa palveluja annetaan, mutta näitä palveluja ei merkitä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen rekisteriin. Turvahälytysten vastaanotto ei yksistään ole kotipalveluun rinnastettavaa toimintaa. Jos hälytyksen vastaanottoon sisältyy myös hoidon ja hoivan tarpeen arviointia ja/tai asiakaskäynti (hälytyksen vastaanottajan toimesta), on kyse kotipalveluun rinnastettavasta palvelusta, jolloin se edellyttäisi ilmoituksen tekemistä kuntaan ja rekisteröintiä aluehallintovirastossa. Vartiointiliikkeen tuottama vartijapalvelu puolestaan ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua.

Valvira ja aluehallintovirastot eivät valvo vartijoiden tai vartiointiyritysten toimintaa, toisin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä ja ammattihenkilöitä.

Tehostetun palveluasumisen ja kotiin annettavien palvelujen järjestämisestä

Asiakkailla on lain mukaan oikeus saada laadukasta sosiaalihuoltoa. Kotiin annettavat palvelut ja tehostettu palveluasuminen sisältävät useita laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä seikkoja, jotka toiminnassa on välttämätöntä huomioida. Eräänä laadunmittarina voidaan pitää sitä, että tehostetun palveluasumisen toimintayksikössä ja kotiin annettavissa palveluissa on asiakkaiden palvelujen tarpeeseen nähden riittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen omaavaa henkilökuntaa kaikkina vuorokauden aikoina. Ensisijaisesti vastuu palvelujen laadusta on palvelujen tuottajalla ja palvelujen järjestäjällä.

Tehostettu palveluasuminen

Tehostetun palveluasumisen yksiköissä henkilöstön määrän ja koulutuksen tulee vastata iäkkäiden henkilöiden palvelun tarvetta. Henkilökohtaista hoivaa ja huolenpitoa varten tulee olla riittävästi hoitohenkilökuntaa vuorokauden ajasta riippumatta. Mikäli tehostetun palveluasumisen toimintayksikössä on runsaasti hoivaa tarvitsevia iäkkäitä henkilöitä, tulee myös heidän huolenpitonsa turvata kaikkina vuorokauden aikoina osoittamalla yövuoroihin riittävästi hoitohenkilökuntaa.

Varsinkin henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät tilanteet ovat tehostetussa palveluasumisessa tavanomaisia ja arkipäiväisiä hoito- ja hoivatapahtumia. Mikäli tilanteet edellyttävät ulkopuolisen henkilön säännöllistä hälyttämistä toimintayksikköön, ei hoitajamitoitus todennäköisesti ole riittävä.

Kotiin annettavat palvelut

Erityisesti muistisairaiden tai muutoin palvelun tai avun tarvetta määrittelemään kykenemättömien asiakkaiden osalta tulee varmistaa, että he saavat tarvitsemansa laadukkaat sosiaalihuollon palvelut viivytyksettä. Kotiin annettavien palvelujen osalta asianmukaisen koulutuksen tarve korostuu entisestään, koska silloin työvuoroissa työskentelee yleensä vain yksi henkilö.

Kotipalveluissa yöaikainen avuntarve varsinkin ikääntyneillä asiakkailla liittyy WC:ssä asiointiin, kaatumiseen tai muuten terveydentilassa tapahtuneisiin muutoksiin. Vartijan vastuulle ei voida jättää muistisairaiden tai muutoin palvelun tai avun tarvetta määrittelemään kykenemättömien asiakkaiden tarvitseman hoidon ja avuntarpeen yöaikaista määrittämistä.

Kotiin annettavia palveluja on mahdollista toteuttaa myös alihankintana, mutta palvelujen tuottajan tulee informoida asiakasta siitä, kuka palvelun toteuttaa ja miten palvelu on järjestetty.

Tietosuoja ja asiakastiedot

Asiakastietojen laadukas kirjaaminen ja niiden käsittely lainmukaisesti kuuluvat olennaisena osana hyvään palveluun. Vartijat eivät ole sosiaalihuollon ammattihenkilöitä, eikä vartijan koulutuksen voida katsoa olevan riittävä takaamaan asiakastietojen asianmukaista kirjaamista ja käsittelyä. Sosiaalihuollon työntekijöiden oman oikeusturvankin kannalta on tärkeää tuntea ja noudattaa henkilötietolain ja sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyä koskevien erityislakien asiakastietojen käsittelyä koskevia säännöksiä.

Kotiin annettavissa palveluissa epäasianmukaiset asiakas- ja potilastietomerkinnät voivat aiheuttaa laadullisia riskejä ja asiakasturvallisuutta vaarantavia tilanteita. On tärkeää, että tieto yön aikaisista tapahtumista kulkeutuu asianmukaisesti esimerkiksi kotisairaanhoidon tietoisuuteen. Hoito- ja hoivatilanteiden kirjaaminen vaatii ammattitaitoista henkilökuntaa, jotta asiakkaan hoidon asianmukainen jatkuvuus voidaan turvata.

Alihankintaketjuja käytettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota asiakkaan tietojen asianmukaiseen siirtymiseen palvelujen järjestäjän ja tosiasiallisen tuottajan välillä.

Omavalvonta ja vartijapalvelut

Omavalvontasuunnitelmaan on kirjattava hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja sijaisten käytön periaatteet. Lisäksi suunnitelmaan on kirjattava, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan. Vartijoiden käyttö osana henkilökuntaa on omavalvontasuunnitelman henkilöstöosiossa (4.4.1) esille tuleva asia.

Omavalvontasuunnitelmaan on kirjattava henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet ja kuvaus menettelystä, jolla rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus sekä tiedot siitä, miten hoitoon ja hoivaan osallistuva henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen.

Omavalvontasuunnitelmaan on kirjattava henkilöstön täydennyskoulutusta koskevat periaatteet ja käytännöt.
Vaikka toiminta tuotettaisiin alihankintana, esimerkiksi henkilöstölle asetuista koulutusvaatimuksista tai muista toiminnalle asetettavista laatutekijöistä ei voida poiketa sosiaalihuollon palveluja tuotettaessa. Alihankintana tuotettujen sosiaalihuollon palvelujen tuottajien tulee laatia omavalvontasuunnitelma, joka vastaa palvelukokonaisuudesta vastaavan palveluntuottajan toiminnalle asetettavia vaatimuksia.