Kysymyksiä ja vastauksia sosiaalihuollon omavalvonnasta

1. Mitä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 48 ja 49 §:ssä säädetty henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus tarkoittaa omavalvonnassa ja miten sen tulisi näkyä julkisesti nähtävänä pidettävässä omavalvontasuunnitelmassa?

Vuoden 2016 alusta tulivat voimaan sosiaalihuoltolain säännökset henkilökunnan ilmoitusvelvollisuudesta. Sosiaalihuollon tehtävissä toimiva työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän itse huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä julkisen että yksityisen sektorin työntekijöitä. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Esimies vastaa siitä, että jokainen työntekijä tietää ilmoitusvelvollisuuskäytännöistä.

Työyhteisöissä on syytä keskustella henkilökunnan kanssa siitä, että ilmoituksen kohteena on erityisesti asiakkaan palvelun toteutumisessa ja asiakasturvallisuudessa todetut epäkohdat ja niiden uhat – ei esim. henkilökunnan keskinäisiin ristiriitoihin liittyvät asiat, ellei niillä ole asiakasturvallisuuden kannalta merkitystä.

Mikäli epäkohtaa ei saada korjatuksi, on asiasta ilmoitettava aluehallintovirastolle. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.

Ilmoitusta koskeva ohje ja ilmoituslomake liitetään osaksi omavalvonnan asiakirjoja. Julkisesti nähtävänä olevaan omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettely, jonka mukaan henkilökunta tekee ilmoituksen ja se, miten esille tullut asia käsitellään ja korjataan omavalvonnassa.

2. Kuka laatii sosiaalihuoltolain (1301/2014) 47 §:ssä säädetyn omavalvontasuunnitelman ja mihin asioihin omavalvonta tulisi kohdistaa?

Yleistä

Huhtikuun alusta (2015) voimaan tulleessa sosiaalihuoltolain 47 §:ssä säädetään omavalvonnan toimeenpanosta kaikissa sosiaalihuoltolain 14 §:n mukaisissa palveluissa. Aikaisemmin omavalvonnasta on säädetty yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 6 §:ssä ja vanhuspalvelulain (980/2012) 23 §:ssä. Näin ollen suunnitelmallinen omavalvonta on otettu käyttöön asteittain yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Valvira on antanut toimintayksiköille omavalvonnan sisältöä, laatimista ja seurantaa koskevan määräyksen (1/2014). Sen rinnalle on laadittu omavalvontasuunnitelmalomake, jolla ohjataan suunnitelman tekemistä. Määräys ja lomake löytyvät verkkosivuiltamme.

Valviran määräys (1/2014) on annettu palvelua antaville toimintayksiköille. Sen tarkoitus on ohjata omavalvonnan toimeenpanoa sekä yksityisissä että julkisissa palveluja antavissa toimintayksiköissä sekä kotipalvelun tukipalveluissa. Sosiaalihuoltolain voimaantulo 1.4.2015 tarkoitti, että omavalvontasuunnitelmat tulee laatia myös sosiaalitoimistoissa annettavissa palveluissa kuten toimeentulotuki, sosiaalityö, lastensuojelu-, päihde- ja vammaispalvelu sekä kehitysvammapalvelut. Ennen uuden sosiaalihuoltolain voimaantuloa suunnitelmallisen omavalvontavelvoitteen ulkopuolelle jäivät julkisesti tuotetut lastensuojelulaitokset, vammaisille ja kehitysvammaisille palveluja tuottavat yksiköt sekä päihde- ja mielenterveyspalveluja antavat yksiköt. 1.4.2015 jälkeen Valviran määräyksen mukainen omavalvonta on pitänyt ottaa käyttöön myös em. julkisissa toimintayksiköissä.

Sosiaalihuoltolain 14 §:n mukaisissa palveluissa, joita annetaan muualla kuin toimintayksiköissä, omavalvontaa toteutetaan soveltuvin osin Valviran määräyksen mukaisesti. Sosiaalihuoltolaissa ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000) säädetään asiakkaan oikeuksiin ja palvelun laatuun liittyvistä asioista. Lisäksi eri asiakasryhmiä koskevissa erityislaeissa säädetään tietyistä erityisistä oikeuksista, joita esimerkiksi kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa on erityishuolto-ohjelman laatiminen.

Sosiaalihuoltolain 4 luvussa (Sosiaalihuollon toteuttaminen) on säädetty asiakkaan palveluprosessiin kuuluvista, palvelun laatuun ja asiakkaan oikeuksiin liittyvistä asioista, joiden toteutuminen turvataan omavalvonnalla. Omavalvonta kohdistetaan palveluprosessien osa-alueisiin ja riskit arvioidaan nimenomaan asiakkaan näkökulmasta. Sosiaalityön palveluprosesseja ovat sosiaalityö eri muodoissaan mukaan lukien sosiaalipäivystys, sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus ja perhetyö sekä muut sosiaalipalvelut, joita kunta järjestää. Erityislainsäädännöstä tulevat velvoitteet on nekin otettava huomioon eri asiakkaiden palveluprosessien omavalvonnassa.

Omavalvontasuunnitelman laatiminen

Valviran määräyksestä tulevia asiakokonaisuuksia ovat omavalvontasuunnitelman laatimiselle asetetut vaatimukset (luku 3), palvelun perustiedot (toimintayksikön nimi, yhteystiedot, omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot, palvelut ja palvelukokonaisuudet sekä alihankintana tuotetut palvelut), toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet sekä riskinhallinnan prosessi, joka on keskeinen omavalvonnan toimeenpanon prosessi. Omavalvonnan suunnittelu ja toimeenpano ovat koko työyhteisön yhteinen asia ja esimiesten sekä johdon sitoutuminen yhteistyöhön on ensiarvoisen tärkeää. Työntekijöiden, joilla on paras tuntemus omaan työhönsä ja omien asiakkaidensa palveluun liittyvistä riskeistä, on voitava osallistua sekä omavalvonnan suunnitteluun että toteutukseen. Asiakkaiden ja omaisten mahdollisuus vaikuttaa palvelun laatuun on turvattava asiakaspalautteen ja muun osallistumisen keinoin.

Työntekijöiden osallistumista palvelun kehittämiseen vahvistaa myös tämän vuoden alusta voimaan tulleet sosiaalihuoltolain 48 ja 49 §:t, joissa säädetään työntekijöiden velvollisuudeksi tehdä toiminnasta vastaavalle ilmoitus, jos hän havaitsee asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan. Ilmoitusvelvollisuutta koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä omavalvontasuunnitelmaan, mikä käytännössä tarkoittaa, että myös ilmoituksen kautta esille tulleet epäkohdat ovat omavalvonnassa käsiteltäviä ja korjattavia asioita.

Hallituksen esityksen (164/2014 vp, s.141) mukaan epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoinkohtelua tai toimintakulttuuriin sisältyviä asiakkaalle vahingollisia toimia. Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä tai kemiallista ts. lääkkeillä aiheutettua kaltoinkohtelua.

Omavalvontasuunnitelman sisältö

Asiakasturvallisuuden lisäksi asiakkaan kohtelu, osallisuus ja oikeusturva ovat keskeisiä omavalvonnassa seurattavia asiakokonaisuuksia. Asiakasturvallisuus on sosiaalihuollossa käsitteenä laajempi kuin terveydenhuollossa. Se pitää sisällään fyysisen turvallisuuden lisäksi psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden. Valviran määräyksessä (kohta 4.4) asiakasturvallisuuteen on katsottu kuuluvan henkilöstön määrä, rakenne, sijaisten käytön periaatteet ja tiedot siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan.

Asiakas- ja potilastietojen lainmukainen käsittely, kirjaaminen sekä tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät asiat ovat omavalvonnalla varmistettavia asioita (Valviran määräys, luku 4.5). Asiakas- ja potilastietojen kirjaamista säännellään asiakastietolaissa (159/2007), asiakaslaissa (812/2000) ja laissa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015), joka tulee asteittain voimaan (kaikilta osin viimeistään 2021). Asiakastietojen käsittelyssä huomioon otettavia säännöksiä on myös julkisuuslaissa (621/1999) ja henkilötietolaissa (523/1999). THL on antanut tietosuojan ja tietoturvan toteuttamista koskevan määräyksen, jossa ohjataan asiakastietojärjestelmiin liittyvästä omavalvonnasta. Se on osa sosiaalihuollon omavalvontaa, mutta toteutetaan THL:n antaman määräyksen (2/2015) mukaisesti.
 

Omavalvontasuunnitelman seuranta

Omavalvontasuunnitelman seurannasta on Valviran määräyksessä määrätty, että suunnitelma tulee päivittää, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Omavalvontasuunnitelman seuranta on osa riskinhallinnan prosessia ja määritellään siinä yhteydessä. Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toiminnasta vastaava johtaja (monijäseninen toimielin; sosiaalilautakunta tmv.).

Toimintayksiköissä toteutettavan omavalvonnan on tarkoitus rakentua saumattomaksi kokonaisuudeksi sosiaalityössä toteutettavan omavalvonnan kanssa.

3. Mitä tahoja koskee sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisestä asiakastietojen käsittelystä annetun lain (159/2007) 5b luvussa säädetty palvelujen antajan omavalvonta ja miten se asemoituu sosiaalihuollon muuhun omavalvontaan?

Vuoden 2015 huhtikuun alussa voimaan tullut säännös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen antajan velvollisuudesta laatia tietoturvaa ja tietosuojaa sekä tietojärjestelmien käyttöä koskeva omavalvontasuunnitelma koskee sekä yksityisiä että julkisia palvelujen antajia. Omavalvonnan tarkoituksena on varmistaa tietoturvan ja tietojenkäsittelyn asianmukainen toteutuminen toimintayksiköissä. THL on antanut tietosuojan ja tietojärjestelmien omavalvonnan sisältöä koskevan määräyksen ja lomakepohjan.

Tietosuojan ja tietojärjestelmien omavalvontasuunnitelma ei ole samalla tavalla julkinen asiakirja kuin sosiaalihuollon palvelukokonaisuutta koskeva suunnitelma on, mutta se on osa omavalvonnassa huomioon otettavia asioita ja täydentää sosiaalihuollon toimintayksikön salassa pidettävien asiakastietojen käsittelyyn liittyvää omavalvontaa.

Tietosuojan ja tietojärjestelmien omavalvontasuunnitelmaa ei sellaisenaan edellytetä liitettäväksi julkisena pidettävään omavalvontasuunnitelmaan, vaan se on esitettävä valvontaviranomaiselle pyydettäessä. Lain 19i §:ssä säädetään ilmoitusvelvollisuudesta, jos toimintayksikössä havaitaan, että tietojärjestelmän olennaisten vaatimusten täyttymisessä on merkittäviä poikkeamia. Poikkeamista ilmoitetaan tietojärjestelmän valmistajalle, ja jos poikkeama aiheuttaa merkittävän potilasturvallisuusriskin, siitä on ilmoitettava Valviralle, joka valvoo tietojärjestelmien asiakas- ja potilasturvallisuutta.

4. Kun kunnassa kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty samaan organisaatioon, tehdäänkö palveluissa yksi yhteinen omavalvontasuunnitelma vai pitääkö kotisairaanhoidolle tehdä oma laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelma ja kotipalvelulle sosiaalihuollon omavalvontasuunnitelma?

Kotihoidolla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) 20 §:n mukaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon tehtävien muodostamaa kokonaisuutta. Kotihoito on sosiaalihuollon palvelu, vaikka siihen sisältyy myös terveydenhuollon palveluja. Kotihoidossa omavalvonta toteutetaan sosiaalihuollon omavalvontana Valviran antaman määräyksen mukaisesti. Omavalvontasuunnitelmaa täydennetään kotisairaanhoidon palvelujen osalta, eikä kahta erillistä omavalvontasuunnitelmaa tarvitse laatia. Kotisairaanhoidon palvelujen osalta omavalvontasuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon, mitä terveydenhuoltolain (1326/2010) 8 §:ssä ja laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta annetussa asetuksessa (341/2011) säädetään kunnan järjestämisvastuulla olevan terveydenhuollon osalta.

5. Koskeeko omavalvontasuunnitelman laatimiselle asetettu kuuden kuukauden määräaika sekä uutta palveluntuottajaa että jo toimintaa harjoittavan palveluntuottajan uutta toimintayksikköä?

Määräys omavalvontasuunnitelman laatimisesta kuuden kuukauden sisällä toiminnan käynnistymisestä koskee kaikkia uusia sekä yksityisiä että julkisia toimintayksiköitä. Omavalvonnan lähtökohtana on, että omavalvonnan käytännöt luodaan siihen toimintaympäristöön, jossa palvelua tuotetaan. Puolen vuoden sisällä toimintayksiköllä (johto, esimiehet ja henkilöstö) on mahdollisuus käynnistää palveluprosessit ja arvioida niitä laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Henkilökunta tuntee asiakkaat ja asiakasturvallisuuteen liittyvät riskit pystytään tunnistamaan. Omavalvontasuunnitelma ja sen toimeenpanon tueksi laaditut toiminta- ja menettelyohjeet toimivat hyvänä kehittämisen ja perehdyttämisen työkaluna.

6. Onko omavalvontasuunnitelma lähetettävä valvontaviranomaiselle tai kunnalle?

Laki ei velvoita automaattisesti lähettämään omavalvontasuunnitelmaa valvontaviranomaiselle eikä myöskään kunnalle. Sen sijaan asiakirja on pidettävä julkisesti nähtävänä. Lupa- ja valvontaviranomaisilla on oikeus saada pyynnöstä käyttöönsä omavalvontasuunnitelman lisäksi myös muut omavalvontaa koskevat asiakirjat, kuten esimerkiksi toimintaohjeet ja seuranta-asiakirjat. Kunnat voivat pyytää omavalvontasuunnitelman myös kilpailuttamisen yhteydessä tai valvontatehtävää toteuttaessaan. Veroviranomainen pyytää omavalvontasuunnitelman verotarkastuksen yhteydessä.

7. Mitä tarkoitetaan sillä, että omavalvontasuunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävillä?

Laissa ei ole tarkempia määräyksiä siitä, miten laajasti julkinen nähtävänä pitäminen on toteutettava. Vähimmäisvaatimuksena on, että omavalvontasuunnitelma on toimintayksikössä esillä siten, että asiakkaat ja muut asiasta kiinnostuneet voivat perehtyä siihen niin, ettei sitä tarvitse erikseen pyytää. Kotipalvelun tukipalvelujen tuottajia suositellaan antamaan omavalvontasuunnitelma asiakkaille sopimuksen laatimisen yhteydessä. Monet palveluntuottajat laittavat omavalvontasuunnitelman kotisivuilleen, mikä on viesti toiminnan avoimuudesta ja tukee asiakkaiden valinnan mahdollisuutta. Myös kunnat ovat tarjonneet tukipalvelujen tuottajille mahdollisuutta linkittää omavalvontasuunnitelma kunnan kotisivujen kautta verkkoon.

8. Pitääkö palveluntuottajan, joka tuottaa ateriapalvelua alihankintana vain yhdelle palveluntuottajalle (esim. palvelutalon ulkoistettu keittiö), laatia yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukainen omavalvontasuunnitelma vai riittääkö, että palvelukokonaisuudesta vastaava tuottaja laatii sen?

Omavalvontasuunnitelman laatimisvelvollisuuden lähtökohtana on, että kotipalvelun tukipalveluja alihankintana tuottavat palveluntuottajat laativat omavalvontasuunnitelman.

Kun palveluntuottajan alihankkija on ateriapalvelujen tuottaja, jolla on jo elintarvikelain (23/2006) mukainen omavalvontasuunnitelma, ei alihankkijalta vaadita erillistä sosiaalihuollon omavalvontasuunnitelmaa. Palvelukokonaisuudesta vastaava palveluntuottaja vastaa ja kuvaa omassa omavalvontasuunnitelmassaan, miten varmistetaan, että alihankkijan palvelut täyttävät palveluille asetetut vaatimukset.

Alihankkijoiden on suositeltavaa laatia omavalvontasuunnitelma yhteistyössä palvelukokonaisuudesta vastaavan palveluntuottajan kanssa ja sopia yhteistyöstä omavalvonnan käytännön toteutuksessa.

9.    Miten tulkitaan järjestöjen velvollisuus tehdä ilmoitus kunnalle ja laatia omavalvontasuunnitelma, kun ne tuottavat sosiaalihuollon palveluja eri tahojen rahoittamissa hankkeissa? Kehittämishankkeissa asiakasmaksu on yleensä nimellinen ja palkka-, matka- ja muut kulut katetaan ulkopuolisella hankerahoituksella ja eri tahoilta saaduilla tuilla.

Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011, SospaL) 3 §:ssä määritellään lain soveltamisala. Sen mukaan yksityisillä sosiaalipalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 14 §:ssä mainittuja sosiaalihuollon palveluja sekä niiden järjestämiseen liittyvää sosiaalialan ammatillista ohjausta ja neuvontaa, joita yksityinen henkilö, yhteisö tai säätiö taikka julkisyhteisön perustama liikeyritys tuottaa korvausta vastaan liike- tai ammattitoimintaa harjoittamalla. Lain soveltamisalaan kuuluvat myös kotipalvelun tukipalvelut sekä turvapuhelinpalvelut silloin, kun ne liittyvät välittömästi sosiaali- ja terveydenhuoltoon (luettelo ei ole tyhjentävä).

Hankkeissa ei pääsääntöisesti tuoteta palveluja korvausta vastaan liike- tai ammattitoimintaa harjoittamalla, joten erilaiset ulkopuolista rahoitusta saavat kehittämishankkeet eivät kuulu SospaL:n soveltamisalaan. Palveluissa, joita tuotetaan vuodesta toiseen hankerahoituksella, suositellaan tehtäväksi omavalvontasuunnitelma laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi.

10. Mikä on riskien kartoittamisen ja vastuun raja, kun palvelua tuottaa kotipalvelun tukipalvelujen tuottaja?

Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan, miten palveluntuottaja varmistaa kotihoidon asiakkaan asiakasturvallisuuden. Työskenneltäessä asiakkaan kotona on erityisesti otettava huomioon asukkaan yksityisyys ja itsemääräämisoikeus. Palveluntuottaja arvioi omasta toiminnastaan aiheutuvat laatu- ja asiakasturvallisuusriskit, mutta myös asiakkaan toiminnasta aiheutuvat riskit on arvioitava. Palveluntuottajalla on hyvä olla tiedossaan taho, johon hän on yhteydessä, jos huomaa asiakkaan turvallisuuden olevan vaarassa.

Kysymyskoosteen ensimmäisessä vastauksessa esitelty ilmoitusvelvollisuus koskee myös yksityisiä kotipalvelun tukipalvelujen tuottajia. Myös heidän tulee tehdä ilmoitus asiakkaan sosiaalihuollon toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän saa tietoonsa tai huomaa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa.

Ellei asiakkaalla ole omaisia tai edunvalvojaa, voi ilmeisessä edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä tehdä holhoustoimilain (442/1999) 91 §:n mukaisen ilmoituksen asiakkaan kotikunnan holhousviranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan holhousviranomainen ryhtyy toimenpiteisiin edunvalvonnan tarpeen selvittämiseksi.

11. Koskeeko omavalvontasuunnitelma yksityisiä perhepäivähoitajia?

Velvollisuus laatia omavalvontasuunnitelma koskee myös yksityisiä perhepäivähoitajia.