Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin sosiaalihuollon alalla toimivista henkilöistä
Valviralle on esitetty useita kysymyksiä sosiaalihuollon alalla toimivien henkilöiden, kuten esimerkiksi lähihoitajien, erivapauspäätöksen saaneiden sosiaalityöntekijöiden, kuntoutuksen ohjaajien, yhteisöpedagogien ja opiskelijoiden oikeudesta työskennellä sosiaalihuollon tehtävissä sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden laillistamisesta ja rekisteröimisestä. Vastaamme tällä sivulla näihin kysymyksiin mahdollisimman kattavasti.
Lisäksi vastaamme ulkomailla opiskelleiden palkkaamisesta ja sopeutumisajasta esitettyihin kysymyksiin. Kerromme myös sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin sisältyvästä siirtymäsäännöksestä ja sen soveltamisesta.
Työnantajilla on aina vastuu varmistaa, että sosiaalihuollon ammattihenkilöllä on voimassa oleva laillistaminen tai nimikesuojaus. Työantajalla on myös työntekijöiden valvontavastuu.
Työnantajan tulee varmistua siitä että, työntekijät, jotka toimivat tehtävissä, joissa vaaditaan laillistetun tai nimikesuojatun sosiaalihuollon ammattihenkilön pätevyys, ovat hakeneet ja saaneet laillistuksen tai nimikesuojauksen.
Jos kyseessä on ennen 1.3.2016 valmistunut henkilö, voi työnantaja kuitenkin edellyttää laillistuksen tai nimikesuojauksen olemassa oloa vasta 31.12.2017 päättyvän siirtymäajan jälkeen.
Helpoiten henkilön laillistuksen tai nimikesuojauksen voi varmistaa JulkiSuosikista. Siirtymäajan ollessa voimassa vielä vuoden 2017 loppuun, ei JulkiSuosikki kuitenkaan vielä sisällä kaikkia sosiaalihuollon ammattihenkilöitä. Jos henkilöä ei siirtymäajan vuoksi löydy rekisteristä, on ainoa keino varmistua henkilön pätevyydestä tarkastamalla hänen tutkintonsa oppilaitoksesta. Valvira ei ota ennalta kantaa siihen, myöntääkö se jollekin hakijalle laillistuksen tai nimikesuojauksen.
Maaliskuun alun 2016 jälkeen valmistuneet eivät ole päässeet siirtymäaikasäännöksen piiriin, joten heidän tulee hakea laillistusta tai nimikesuojausta mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen. Valvira käsittelee tällaiset hakemukset nopeutetussa aikataulussa.
Työnantajalla on aina ensisijainen vastuu seurata, johtaa ja valvoa vastuullaan olevaa toimintaa ja sitä, miten hänen työntekijänsä työskentelevät ja suoriutuvat tehtävistään. Tavallisesti ongelmat voidaankin hoitaa työpaikalla eikä valvontaviranomaisia tarvita.
Suunnitelmallisella omavalvonnalla on merkittävä rooli puututtaessa työyhteisössä ilmeneviin epäkohtiin. Työnantajalla on oikeus ilmoittaa työntekijästään valvontaviranomaiselle, kun työntekijä vaarantaa asiakas- tai potilasturvallisuuden eikä työnantaja pysty omilla keinoillaan varmistamaan pidemmän ajan asiakas- ja potilasturvallisuutta. Valvontaviranomaiselle ilmoittaminen ei kuitenkaan poista työnantajan työnjohdollisia ja valvonnallisia velvollisuuksia.
Työnantaja on vastuussa myös sosiaalihuoltolain mukaisen työntekijän ilmoitusvelvollisuuden toteutumisesta ja ilmoitusten kohteena olevien epäkohtien korjaamisesta. Sosiaalihuoltolain 48 §:n mukaan sosiaalihuollossa työskentelevän työntekijän on ilmoitettava havaitsemastaan epäkohdasta tai epäkohdan uhasta toimintayksikön toiminnasta vastaavalle henkilölle, jonka on sosiaalihuoltolain 49 §:n mukaisesti käynnistettävä toimet epäkohdan poistamiseksi.
Jos lähihoitaja toimii sosiaalihuollon tehtävissä ja haluaa käyttää näissä tehtävissä toimiessaan lähihoitajan ammattinimikettä, hänen tulee hakea nimikesuojausta sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriin.
Työnantajan pitää tietää, toimiiko henkilö sosiaalihuollon tehtävissä. Jos henkilö toimii sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon tehtävissä tai tehtävissä, joissa rajanvetäminen on vaikeaa, on suositeltavaa rekisteröityä sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin, Suosikkiin ja Terhikkiin. Näin siitä huolimatta, että terveydenhuollon tehtävissä toimiessaan lähihoitajan ei ole välttämätöntä rekisteröityä Terhikkiin: lähihoitaja saa terveydenhuollossa käyttää lähihoitajan ammattinimikettä suoraan koulutuksensa perusteella. Terveydenhuollon varmennekortin saaminen kuitenkin edellyttää Terhikki-rekisteröintiä.
Jo Terhikissä olevan lähihoitajan ei tarvitse toimittaa Valviraan tutkintotodistusta, vaan riittää, että lähihoitaja ilmoittaa rekisteröintinumeronsa Terhikkiin. Jo Terhikkiin rekisteröidyn lähihoitajan nimikesuojaus sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriin maksaa 40 €.
Lähihoitajan koulutus on sekä sosiaali- että terveysalan perustutkinto. Sen sijaan esimerkiksi sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai apuhoitajan koulutus ovat terveydenhuollon koulutuksia.
Terveydenhuollon koulutuksen saaneita ei rekisteröidä sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriin. Sama toimii toisinpäin eli sosiaalihuollon koulutuksen saaneita (esim. sosiaalityöntekijöitä) ei rekisteröidä terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin.
Valvira ei voi myöntää erivapauspäätöksen saaneelle henkilölle sosiaalityöntekijän laillistusta, sillä hän ei täytä laillistamisen perusteena olevaa koulutusvaatimusta. Erivapauspäätöksen saaneella henkilöllä on edelleenkin oikeus hakea ja tulla nimetyksi sosiaalityöntekijän tehtäviin erivapauspäätöksensä mukaisesti. Sosiaalihuollon ammattihenkilövalvonta koskee myös erivapauspäätöksen saaneita.
Valvira ei laillista kuntoutuksen ohjaajia sosionomeiksi, koska kuntoutuksen ohjaajan koulutus on erikoistuneempi ja siten kapeammin suuntautunut koulutus kuin sosionomin koulutus.
Kuntoutuksen ohjaajat voivat kuitenkin toimia myös 1.1.2018 jälkeen sellaisissa sosiaalihuollon tehtävissä, joissa ei edellytetä sosiaalityöntekijän, sosionomin tai geronomin ammatinharjoittamisoikeutta. Viime kädessä työnantaja arvioi, soveltuuko kuntoutuksen ohjaajan koulutus kyseessä olevaan tehtävään.
Yhteisöpedagogeilla ei myöskään ole mahdollisuutta rekisteröityä. Yhteisöpedagogit voivat siitä huolimatta työskennellä edelleen sosiaalihuollon tehtävissä ja nimikkeillä, jotka eivät edellytä rekisteröitymistä sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriin.
Sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin sisältyy siirtymäsäännös, jonka perusteella lain voimaantullessa pätevyyden omanneet sosiaalihuollon ammattihenkilöt ovat oikeutettuja toimimaan laillistamista tai nimekesuojausta edellyttävissä sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtävässä vuoden 2017 loppuun saakka ilman rekisteröintiä.
Vuoden 2018 alusta kaikkien laillistamista ja nimikesuojausta edellyttävissä tehtävissä ja ammatissa työskentelevien on oltava rekisterissä. Henkilö voidaan siis palkata esim. vakituiseen sosiaalityöntekijän virkaan, mutta hänen oikeutensa harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia päättyy vuoden 2017 lopussa, jos hän ei ole rekisteröitynyt.
Laillistaminen ja nimikesuojaus ovat eri asioita kuin kelpoisuus sosiaalihuollon tehtäviin. Sosiaalihuollossa on edelleen paljon tehtäviä, joissa ei edellytetä rekisteröitymistä sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriin. Eri tehtävien pätevyysvaatimukset eivät ole muuttuneet sosiaalihuollon ammattihenkilölain myötä. Sosiaalihuollon eri tehtävien kelpoisuuksista on tarvittaessa säädetty muussa lainsäädännössä.
Opiskelijoita ei merkitä sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriin, mutta he voivat tietyin edellytyksin toimia tilapäisesti sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön ammatissa. Sosiaalityöntekijän ammatissa voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun.
Opiskelija toimii ammattiin valmistuneen sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena. Muun laillistetun ammattihenkilön ammatissa (sosionomi, geronomi) voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan kyseiseen ammattiin opiskeleva tai sosiaalialalle soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jolla on riittävät edellytykset ammatissa toimimiseen. Työnantaja on vastuussa siitä, että tilapäisenä ammattihenkilönä toimiva täyttää lain asettamat edellytykset. Tilapäisenä ammattihenkilönä toimivat kuuluvat sosiaalihuollon ammattihenkilövalvonnan piiriin.
Ulkomailla sosiaalityöntekijäksi opiskellut henkilö voi Suomessa toimia tilapäisesti sosiaalityöntekijän sijaisena, jos hänellä on Valviran tai ennen 1.3.2016 Opetushallituksen antama päätös, jossa häneltä edellytetään sopeutumisajan suorittamista. Tällainen henkilö voidaan palkata tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtäviin sopeutumisaikaa koskevan päätöksen ehtoja noudattaen.
Tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimivalla henkilöllä ei ole sosiaalityöntekijälle säädettyä oikeutta päättää kiireellisissä tapauksissa tahdosta riippumattoman huollon antamisesta tai siihen liittyvistä toimenpiteistä.
Ennen työskentelyn alkamista on työnantajan ja ulkomailla tutkinnon suorittaneen tehtävä asiasta ns. sopeutumisajan sopimus (suomi.fi). Linkki sopimuslomakkeeseen löytyy myös Valviran verkkosivuilta.
Sopimus tulee toimittaa Valviraan vähintään kolme viikkoa ennen työskentelyn aloittamista. Sopimuksen perusteella henkilön oikeus sopeutumisajan suorittamiseen merkitään Suosikki-rekisteriin.
Sopeutumisaikaa suorittavalle henkilölle on nimettävä valvoja, jonka velvollisuutena on tukea ja edistää hakijan ammattitaidon kehittymistä. Valvojan velvollisuuksista on tarkempia tietoja sopimuslomakkeessa.
Työskentelyn päättyessä valvojan on annettava Valviralle lausunto hakijan kyvystä ja taidosta harjoittaa ammattiaan sopeutumisajan päätyttyä. Lausunnon sisällöstä on tarkempia tietoja sopimuslomakkeessa sekä ulkomailla tutkinnon suorittaneen Valvirasta saamassaan päätöksessä.
Ulkomailla opiskelleelle sosionomilla tai geronomilla voi olla Valviran tai ennen 1.3.2016 Opetushallituksen antama päätös, jossa häneltä edellytetään sopeutumisajan suorittamista. Tällainen henkilö voidaan sopeutumisajaksi palkata toimimaan sosionomin tai geronomin tehtävissä sopeutumisaikaa koskevan päätöksen ehtoja noudattaen.
Ennen työskentelyn alkamista on työnantajan ja ulkomailla tutkinnon suorittaneen tehtävä asiasta ns. sopeutumisajan sopimus (pdf). Linkki sopimuslomakkeeseen löytyy myös Valviran verkkosivuilta.
Sopeutumisajan sopimus tulee toimittaa Valviraan vähintään kolme viikkoa ennen työskentelyn aloittamista. Sopimuksen perusteella henkilön oikeus sopeutumisajan suorittamiseen merkitään Suosikki-rekisteriin.
Sopeutumisaikaa suorittavalle henkilölle on nimettävä valvoja, jonka velvollisuutena on tukea ja edistää hakijan ammattitaidon kehittymistä. Valvojan velvollisuuksista on tarkempia tietoja sopimuslomakkeessa.
Työskentelyn päättyessä valvojan on annettava Valviralle lausunto hakijan kyvystä ja taidosta harjoittaa ammattiaan sopeutumisajan päätyttyä. Lausunnon sisällöstä on tarkempia tietoja sopimuslomakkeessa sekä ulkomailla tutkinnon suorittaneen Valvirasta saamassaan päätöksessä.
Sosiaalihuoltoa on sosiaalihuoltolaissa sosiaalipalveluiksi määritellyt palvelut ja muut toimet, joilla sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö edistää ja ylläpitää yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta. Terveydenhuoltoa puolestaan on se, mitä terveydenhuoltolaissa määritellään ja siihen sisältyy terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa toteutetaan sekä avo- että laitospalveluina, eikä palvelun toteuttamisen tapa, esimerkiksi laitosmaisuus, sinänsä määrittele palvelua joko sosiaali- tai terveydenhuollon palveluksi. Esimerkiksi vanhusten ympärivuorokautisen hoivan yksiköt ovat pääsääntöisesti sosiaalihuoltoa. Toteutettaessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja molempiin palveluihin voi sisältyä sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon tehtäviä ja molemmissa palveluissa voi työskennellä sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon ammattilaisia ja muun koulutuksen saanutta henkilöstöä.