
Lastensuojelu
Pääsisältö
Palveluiden laatu ja toimintaedellytykset
Jos lapsen kasvuolosuhteet eivät turvaa hänen kehitystään ja lapsella ja perheellä nähdään olevan tarve lastensuojelun tuelle, lapselle tehdään asiakassuunnitelma tarvittavista tukitoimista. Suunnitelmassa sovitaan työskentelyn tavoitteista ja toimintatavoista. Asiakassuunnitelmaan on kirjattava mahdolliset lapsen ja/tai perheen eriävät näkemykset palveluiden tarpeesta. Suunnitelmaan tulee kirjata myös työntekijän ja lapsen henkilökohtaiseen tapaamiseen liittyvät käytännöt. Asiakassuunnitelmaa on tarkistettava aina tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa.
Avohuolto
Lapsen vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen huollosta ja hoidosta. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä tarvittaessa lastensuojelun avohuollon tukitoimina mm. taloudellista tukea, tukihenkilö tai tukiperhe, perhetyötä sekä muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia.
Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Lastensuojelun avohuolto perustuu vapaaehtoisuuteen ja lapsen edun mukaiseen työskentelyyn. Sen pohjana on yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa laadittu asiakassuunnitelma.
Huostaanotto ja sijaishuolto
Jos avohuollon tukitoimin ei kyetä riittävästi auttamaan lasta, on hänellä oikeus huostaanottoon ja sijaishuoltoon. Huostaan otetulle lapselle laaditaan asiakassuunnitelma, josta ilmenee huostaanoton tavoite ja seikat, joihin huostaanotolla pyritään vaikuttamaan. Sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella joko perheessä tai laitoksessa. Sijoitus voi tapahtua myös lapsen sukulaisperheeseen.
Huostassa pito tulee lopettaa heti, kun sijaishuollon tarvetta ei enää ole. Viranomaisilla on velvollisuus pyrkiä perheen jälleenyhdistämiseen lapsen etu huomioiden. Viranomaisten on arvioitava huostaanoton aikana vanhemmille tehtävässä asiakassuunnitelmassa, millaisia palveluita vanhemmille voidaan järjestää perheen jälleenyhdistämisen tavoite huomioiden. Lapsen mielipide asiassa tulee selvittää poikkeuksetta.
Perhehoito
Perhehoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa eli sijaisperheessä. Perhehoitoa käytetään sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimena että sijaishuoltona huostaan otetuille lapsille ja nuorille. Perhehoito voi myös olla osa nuoren jälkihuoltoa 21 ikävuoteen saakka.
Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään. Perhehoito on laitoshoitoon nähden ensisijainen lapsen sijaishuollon muoto.
Laitoshuolto
Laitoshuolto eli lapsen sijoittaminen lastensuojelulaitokseen voidaan toteuttaa vain silloin, jos sijaishuollon järjestäminen ei ole muulla tavalla lapsen edun mukaista. Lastensuojelulaitoksia ovat lastenkodit ja koulukodit sekä muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset. Lastensuojelulaitoksessa on oltava lapsen tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen suhteutettuna riittävä määrä ammatillista henkilöstöä.
Laitoksessa voi olla yksi tai useampi asuinyksikkö. Samassa asuinyksikössä voidaan hoitaa yhdessä enintään seitsemää lasta. Samassa rakennuksessa voi olla sijoitettuna enintään 24 lasta.
Itsemääräämisoikeus ja rajoitustoimenpiteet
Jos lapsen etu vaatii, huostaan otettuun ja lastensuojelulaitokseen sijoitettuun lapseen on mahdollista kohdistaa erityisiä liikkumisvapauden ja henkilökohtaisen vapauden rajoituksia. Yhteydenpidon rajoittamista lukuun ottamatta rajoituksia voidaan soveltaa kuitenkin ainoastaan laitoshuoltona järjestettävässä sijaishuollossa. Rajoitustoimenpiteiden käytön edellytykset ovat tarkoin säädelty lastensuojelulaissa.
Rajoitustoimenpiteistä tulee tehdä yksilölliseen harkintaan perustuva päätös. Rajoitustoimenpiteitä ei siis voida perustella ”talon tavoilla” tai säännöillä. Rajoitustoimenpiteitä ei saa käyttää rangaistuksena, eikä niitä voi perustella lapsen syyllistymisellä sääntöjen laiminlyöntiin. Lapseen saa kohdistaa rajoitustoimenpiteitä vain siinä määrin kuin sijaishuollon tarkoituksen toteuttaminen tai lapsen oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus vaatii.
Säädökset
Katso myös
Mihin huostaanotosta voi valittaa? Kuka voi valittaa huostaanotosta?
Lue lisää näistä ja muista huostaanottoon liittyvistä kysymyksistä (Lastensuojelun Keskusliitto)
Lisätietoa lastensuojelun rajoitustoimenpiteistä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL)
Yhteyshenkilöt
Raassina Marita
Ylitarkastaja
puhelin 0295 209 333
etunimi.sukunimi[at]valvira.fi