Sosiaalihuollon tehtävissä toimiminen

Millä koulutuksella ja millä muilla ehdoilla voi työskennellä tietyissä sosiaalihuollon tehtävissä?

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä tuli voimaan 1.3.2016 ja laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista kumottiin 1.5.2016 alkaen. Kumotussa kelpoisuuslaissa säädettiin kelpoisuusehdoista tiettyihin tehtäviin. Ammattihenkilölaissa säädetään, millä koulutuksilla voi saada tiettyjen ammattien ammatinharjoittamisoikeuden tai nimikesuojauksen ja päästä Valviran ylläpitämään sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Suosikki).

Tehtäväkohtaisia kelpoisuusvaatimuksia aiempaa vähemmän

Kelpoisuuslain kumoutumisen myötä kumoutui suuri osa sosiaalihuollon tehtävien kelpoisuusvaatimuksista, eikä uudessa ammattihenkilölaissa säädetä erikseen kelpoisuuksista sosiaalihuollon eri tehtäviin. Tiettyjä tehtäviä koskevia kelpoisuusvaatimuksia on kuitenkin säilytetty lainsäädännössä, mutta nyt ne löytyvät yhden lain sijasta useasta eri laista, kuten esim. sosiaalihuoltolaista tai lastensuojelu- ja oppilashuoltolaista. Tehtäväkohtaisia kelpoisuusvaatimuksia on aiempaa vähemmän. Työnantajan on siis hallittava sosiaalihuollon toimintaan liittyvä erityislainsäädäntö myös rekrytoidessaan työntekijöitä eri tehtäviin.

Silloin, kun tehtävään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena ei ole sosiaalihuollon ammattihenkilön pätevyys, työnantaja voi valita tehtävään myös muun kuin sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa mainitun ammattihenkilön. Kun työnantaja määrittelee tällaisiin tehtäviin vaatimaansa kelpoisuutta, ensisijaisena lähtökohtana tulisi olla kyseessä oleva tehtävänkuva ja sen edellyttämä osaaminen, ei niinkään henkilön suorittaman koulutuksen tutkintonimike.

Ainoa kelpoisuuksiin liittyvä määritelmä sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa koskee sosiaalityöntekijän erityisiä velvollisuuksia. Lain mukaan sosiaalityön ammatillisesta johtamisesta sekä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalisen tuen ja palvelujen tarpeeseen vastaavasta sosiaalityön asiakas- ja asiantuntijatyöstä sekä sen vaikutusten seurannasta ja arvioinnista vastaa laillistettu sosiaalityöntekijä.

Sosiaalihuollon tehtävissä voi toimia myös muita kuin sosiaalihuollon ammattihenkilöitä

Sosiaalihuoltolain 49 a §:ssa todetaan, että sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä varten kunnan käytettävissä tulee olla riittävästi sosiaalihuollon ammattihenkilöitä sekä muuta asiakastyöhön osallistuvaa henkilöstöä. Sosiaalihuoltolaki ei siis rajaa sosiaalihuollon tehtäviä pelkästään sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa mainittujen ammattihenkilöiden tekemäksi työksi. Laki ei myöskään ota kantaa siihen, minkä asiakasryhmien kanssa muu asiakastyöhön osallistuva henkilöstö voi työskennellä.

Sosiaalihuollon pääasiassa hallinnollisissa johtotehtävissä voi toimia myös henkilö, jolla on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito. Muissa asiakastyön ohjausta sisältävissä sosiaalihuollon johtotehtävissä voi toimia myös henkilö, jolla on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito.

Sosiaalihuollon ammattihenkilöt vastaavat mm. palvelutarpeen arvioinnista ja hoidon ja huolenpidon turvaavista päätöksistä

Sosiaalihuollon palveluissa tietyt tehtävät ja toimenpiteet on rajattu sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tehtäväksi. Tällaisia ovat esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnista vastaaminen, omatyöntekijänä toimiminen sekä hoidon ja huolenpidon turvaavien päätösten tekeminen. Osa näistä tehtävistä edellyttää sosiaalityöntekijän ammatinharjoittamisoikeutta. Esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien lasten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaa virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä. Samoin erityistä tukea tarvitsevan henkilön omatyöntekijän täytyy olla sosiaalityöntekijä. Sosiaalihuollon asiakkaan omatyöntekijänä voi tietyissä tilanteissa toimia myös terveydenhuollon ammattihenkilö, jos se on asiakkaan palvelukokonaisuuden kannalta perusteltua.

Tilapäisenä toimiminen laillistetun ammattihenkilön ammatissa

Laillistetun ammattihenkilön ammattiin, myös tilapäisiin tehtäviin, tulee aina palkata pätevä henkilö. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki säätelee niitä tilanteita, joissa pätevän henkilön palkkaaminen laillistetun ammattihenkilön ammattiin ei ole mahdollista.

Avoimessa yliopistossa suoritetut sosiaalityön perus- ja aineopinnot mahdollistavat tilapäisen toimimisen sosiaalityöntekijän ammatissa, jos opiskelija on ennen avoimen yliopiston opintoja suorittanut esimerkiksi sosionomin tutkinnon tai sosiaalialalle soveltuvan ylemmän yliopistollisen tutkinnon. Jos opiskelijalla on suorituksena vain avoimessa yliopistossa suoritetut sosiaalityön aineopinnot, edellytykset tilapäisenä toimimiseen eivät täyty. Soveltuvalla ylemmällä yliopistollisella tutkinnolla tarkoitetaan tutkintoa, jonka pääaineena on yhteiskuntapolitiikka, sosiaalipolitiikka, sosiologia, sosiaalipsykologia tai muu sosiaalityön kannalta relevantti pääaine.

Työnantaja vastaa siitä, että opiskelijalla on laissa säädetyt edellytykset toimia tehtävässään. Työnantajan velvollisuutena on arvioida tapauskohtaisesti opiskelijan valmiudet ja se, millaisten tehtävien hoitamiseen hänellä on riittävät edellytykset. Työnantajan on varmistettava, että opinnot ja niihin liittyvä käytännön harjoittelu tai muu vastaava käytännön kokemus sosiaalihuollon tehtävistä on suoritettu hyväksytysti.

Jokaiselle sosiaalityöntekijän ammatissa tilapäisesti toimivalle opiskelijalle on nimettävä ohjaajaksi ammattiin valmistunut sosiaalityöntekijä, jonka johdon ja valvonnan alaisena opiskelija työskentelee. Ohjaajan on seurattava, ohjattava ja valvottava opiskelijan toimintaa ja puututtava viipymättä mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin.

Lain mukaan opiskelija voi toimia tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa enintään yhden vuoden ajan. Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei laissa säädettyä enimmäisaikaa ylitetä ketjuttamalla sijaisuuksia tai muulla vastaavalla tavalla.

Edellytetään sosiaalihuollon ammattihenkilöä

• Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi
• Omatyöntekijänä toimiminen (poikkeustapauksissa voi olla terveydenhuollon ammattihenkilö)

Lastensuojelulaitoksessa on oltava lasten ja nuorten tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen nähden riittävä määrä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä sekä muuta henkilöstöä.

Edellytetään laillistettua sosiaalityöntekijää

• Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeen arviointi
• Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun erityistä tukea tarvitsevan henkilön omatyöntekijänä tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevänä työntekijänä toimiminen (omatyöntekijän kanssa asiakastyötä tekevän virkasuhteessa olevan sosiaalityöntekijän on tehtävä päätös niistä sosiaalipalveluista, joilla yhdessä turvataan 12 ja 13 §:n mukaisesti erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai erityistä tukea tarvitsevan muun asiakkaan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä terveys ja kehitys, jos menettely on asiakkaan edun mukainen)
• Sosiaalityön ammatillinen johtaminen
• Vastaavana kuraattorina toimiminen

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on myös nimettävä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä (lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä), jonka tulee olla laillistettu sosiaalityöntekijä.

Edellytetään joko sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöä

• Iäkkään henkilön palveluntarpeiden selvittäminen (tästä vastaa iäkkään henkilön tarpeiden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on laaja-alaista asiantuntemusta)
• Rajoitustoimenpiteiden toteuttaminen kehitysvammaisten erityishuollossa

Voi toimia myös muu kuin sosiaalihuollon ammattihenkilö

• Kaikki sosiaalihuollon tehtävät, joihin ei erikseen edellytetä sosiaalihuollon ammattihenkilöä. Toimintayksiköissä on kuitenkin oltava asiakkaan tarpeisiin nähden riittävä määrä sosiaalihuollon ammattihenkilöitä.
• Muut asiakastyön ohjausta sisältävät sosiaalihuollon johtotehtävät (henkilöllä oltava tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito)
• Sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnolliset johtotehtävät (tehtävissä voi toimia sosiaalityöntekijä tai henkilö, jolla on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito)
• Kuraattorina toimiminen (tehtävässä voi toimia vähintään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetun korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, tai henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto ja suoritettuna sosiaalialan aineopinnot tai vähintään kahden vuoden työkokemus kuraattorin tai sitä vastaavasta sosiaalialan tehtävästä)
• Nimikesuojatun ammattihenkilön tehtävissä voi toimia myös muu kuin nimikesuojattu henkilö, jolla on tehtävään riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Henkilö ei kuitenkaan saa käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä.