Lastensuojelun valvonta

Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan.

Ensisijainen vastuu palveluiden lainmukaisesta toteuttamisesta, laadusta ja sisällöstä on palvelunjärjestäjällä. Palvelujen tuottajan tulee toteuttaa omavalvontaa ja varmistaa, että palvelut toteutetaan asiakas- ja potilasturvallisella tavalla. Kunnalla on yleinen valvontavastuu järjestämisvastuulleen kuuluvasta sosiaalihuollon toiminnasta.

Lastensuojelulaissa säädetään erikseen sijaishuollon valvonnasta. Ensisijaisesti lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshuoltoon toteutuu lastensuojelulain mukaisesti, ja lapsi saa sijoituksen aikana tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. Myös sijoituskunta valvoo sijaishuoltopaikan toimintaa.

Sijaishuollon valvonnalla tarkoitetaan sijaishuollon laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden valvontaa. Luvanvaraisten yksiköiden eli lastensuojelulaitosten ja ammatillisten perhekotien yksikkökohtaisesta valvonnasta huolehtivat aluehallintovirasto, Valvira, yksikön sijaintikunta sekä yksikköön lapsia sijoittaneet kunnat (sijoittajakunnat). Valvontaviranomaiset toteuttavat yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaa ensisijaisesti palveluntuottajille suunnatun ohjauksen ja neuvonnan muodossa sekä seuraamalla toiminnan kehitystä yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Myös ylimmät laillisuusvalvojat, joita ovat eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri, valvovat lastensuojelua. Toimeksiantosuhteisen perhehoidon valvonta on yksinomaan kuntien, erityisesti perhehoitoon sijoitettujen lasten asioista vastaavien sosiaalityöntekijöiden vastuulla.

Lapsen sijoittajahyvinvointialue

Lapsen tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien järjestämiseksi ja sijaishuoltopaikan valvonnan toteuttamiseksi sijoittajahyvinvointialueen tulee ilmoittaa lapsen sijoituksesta ja sen päättymisestä sijoitushyvinvointialueeelle tilanteissa, joissa lapsi on sijoitettu jonkin muun kuin sijoituksen tehneen hyvinvointialueen alueelle. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista.

Sijoittajahyvinvointialueen tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshuoltoon toteutuu lain mukaisesti ja että lapsi saa sijoituksen aikana tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. Sijoittajahyvinvointialueella on velvollisuus ilmoittaa sijaishuoltopaikan toiminnassa havaitsemistaan epäkohdista tai puutteista sijoitushyvinvointialueelle ja aluehallintovirastolle sekä niille hyvinvointialueille, jotka ovat sijoittaneet lapsia kyseiseen sijaishuoltopaikkaan. Ilmoitusvelvollisuus syntyy, jos epäkohdat tai puutteet voivat vaikuttaa lasten hoitoon tai huolenpitoon. Sijoittajahyvinvointialueen tulee tehdä valvonnassa yhteistyötä sijoitushyvinvointialueen, aluehallintoviraston ja muiden mahdollisten valvontaviranomaisten kanssa ja tarvittaessa osallistua lastensuojelun toimintayksiköiden valvontasuunnitelman mukaisille ohjaus- ja arviointikäynneille.  

Lapsen perhehoitoon sijoittaneen hyvinvointialueen tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu perhehoitolain mukaisesti. Sekä sijoittajahyvinvointialueen että sijoitushyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaava toimielin voi tarkastaa perhehoitopaikan toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta.

Lapsen sijoitushyvinvointialue

Hyvinvointialueen, jossa lapsi on sijoitettuna, on järjestettävä yhteistyössä sijoittajahyvinvointialueen kanssa lapselle hänen huoltonsa tai hoitonsa edellyttämät palvelut ja tukitoimet, mikäli lapsi on sijoitettu oman hyvinvointialueen ulkopuolelle. Hyvinvointialueen toimielin ohjaa ja valvoo alueellaan tuotettuja julkisia ja yksityisiä sosiaalipalveluja, ja antaa tarvittaessa ohjausta ja neuvontaa. Sijaintihyvinvointialueella on velvollisuus reagoida havaitsemiinsa epäkohtiin ja raportoida niistä valvontaviranomaisille.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa lapsikohtaisesta valvonnasta. Sijaishuollon lapsikohtainen valvonta toteutuu ennen kaikkea lapsen ja sosiaalityöntekijän välisessä vuorovaikutuksessa. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tulee tavata lapsi asiakassuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla riittävän usein henkilökohtaisesti. Lapsella on oikeus tavata työntekijää muiden läsnä olematta sekä keskustella itseään koskevista asioista.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valvottava lapsen edun ja sijoituksen tavoitteiden toteutumista sekä sijaishuoltopaikan toteuttamien rajoitustoimenpiteiden lainmukaisuutta. Sosiaalityöntekijän on avustettava virkansa puolesta lasta puhevallan käytössä ja tarvittaessa ohjattava lapsi oikeusavun piiriin. Tarpeen vaatiessa sosiaalityöntekijän on huolehdittava siitä, että lapselle haetaan edunvalvojaa.

Lastensuojeluyksikön omavalvonta

Kaikilta lastensuojelun toimintayksiköiltä edellytetään omavalvontasuunnitelmaa, jonka tavoitteena on turvata lastensuojelun laatu, turvallisuus ja asianmukaisuus. Omavalvontasuunnitelmassa on tunnistettava asiakasturvallisuuteen liittyvät epäkohdat ja riskit, jotta se ohjaa riittävällä tavalla käytännön toimintatapoja. Omavalvontasuunnitelmassa täytyy huomioida lasten näkökulma. Lastensuojelulaitoksen omavalvontasuunnitelman tueksi pitää laatia hyvää kohtelua koskeva suunnitelma, jonka laatimiseen lapsilla tulee olla mahdollisuus osallistua. Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma toimitetaan lasten asioista vastaaville sosiaalityöntekijöille.

Valvira ja aluehallintovirastot

Valvira valvoo lastensuojelun toimintaa valtakunnallisesti ja aluehallintovirastot valvovat lastensuojelua omilla toimialueillaan. Aluehallintovirastoille kuuluu ensisijaisesti lastensuojeluun liittyvien kanteluiden ja epäkohtailmoitusten käsittely. Valvira kuitenkin käsittelee sellaiset kantelut, joissa on kyse periaatteellisesti tärkeistä tai laajakantoisista asioista tai jotka koskevat useamman kuin yhden aluehallintoviraston aluetta.  

Lisäksi aluehallintovirastojen on seurattava lastensuojelulaitosten toimintaa tarkastuskäyntien avulla ja erityisesti valvottava rajoitustoimenpiteiden käyttöä lastensuojelulaitoksissa. Aluehallintovirastojen on valvontaa toteuttaessaan varattava lapselle tilaisuus luottamukselliseen keskusteluun aluehallintoviraston edustajan kanssa.

Lastensuojelun määräaikojen valvonta

Valvira ja aluehallintovirastot valvovat lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen toteutumista hyvinvointialueilla. Lastensuojelulaissa säädetyillä määräajoilla pyritään turvaamaan lasten ja perheiden oikeuksien varhainen ja yhdenvertainen toteutuminen. Jokaisella lastensuojelun asiakkaalla on oikeus saada asiansa käsiteltyä sille säädetyssä määräajassa.

Lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve. Lisäksi on tehtävä sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään lastensuojelun tarve, ellei asia ole selvästi luonteeltaan sellainen, ettei lastensuojelun tukitoimia tarvita. Arvio on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Arvio on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää hyvinvointialueilta ja Helsingin kaupungilta lastensuojelun ja erityistä tukea tarvitsevien lasten palvelutarpeen arvioinnin käsittelyaikojen seurantatiedot kaksi kertaa vuodessa. THL luovuttaa tiedot edelleen Valviralle sen valtakunnallista sosiaalihuollon ohjaus- ja valvontatehtävää varten.  

Vastuu määräaikojen toteutumisesta laissa säädetyn mukaisesti on ensisijaisesti hyvinvointialueilla itsellään omavalvonnan keinoin. Jos hyvinvointialueiden omavalvonta ei riitä turvaamaan laissa säädettyjen määräaikojen toteutumista, valvontaviranomainen ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.