
Koronaviruspandemia ja adoptiotoiminta – ohjeita adoptionhakijoille
Koronaviruspandemia ja adoptiotoiminta – ohjeita adoptionhakijoille
Koronaviruspandemia on vaikuttanut maailmanlaajuisesti adoptiotoimintaa hidastavasti erityisesti kohdemaiden matkustusrajoitusten vuoksi. Pandemiatilanne on myös rajoittanut viranomaisten toimintaa lapsia lähettävissä maissa, joissa sähköinen asiointi ei ole laajamittaisesti käytössä. Adoptioprosessin tietyt vaiheet eivät ole toteutettavissa etätyönä, vaan ne edellyttävät lähikontaktia, joita on rajoitettu koronapandemian aikana.
Erilaiset rajoitukset ovat kohdemaissa edelleen laajoja. Myös Suomessa matkustusta koskevat suositukset ja karanteenikäytännöt tuovat lisähaasteita hakumatkojen toteutukseen. Pandemian vaikutukset heijastuvat myös suoraan laitoksissa tällä hetkellä olevien lasten arkeen, kun vierailuja joudutaan rajoittamaan ja lasten pääsy adoptioperheisiin on hidastunut. Koska tilanne kohdemaissa voi vaihtua nopeasti, adoptiolautakunta pyytää adoptionhakijoita seuraamaan palvelunantajien maakohtaista tiedotusta tilanteesta.
Adoptiolautakunnan tähänastiset toimenpiteet
Adoptiolautakunnan tärkeimpiä tehtäviä pandemiatilanteessa on
- valvoa, että myös poikkeusolojen aikana adoptioprosesseissa noudatetaan adoptiolakia ja kansainvälisiä sopimuksia
- seurata adoptiopalvelunantajien toimintaa ja valvoa, että mahdolliset sopeuttamistoimet ovat Suomen adoptiolainsäädännön ja Haagin kansainvälisen adoptiosopimuksen mukaisia
- kerätä ja välittää tietoa eri viranomaisten kanssa tarvittavaan yhteistyöhön pandemian vaikutusten tarkastelussa
- tarjota adoptiokeskusviranomaisyhteistyötä eri maiden adoptiokeskusviranomaisille yhteisten toimintaedellytysten vahvistamista varten.
Adoptiolautakunta on tavannut adoptiopalvelunantajia säännöllisesti kevään, kesän ja syksyn 2020 aikana ja kerännyt näissä tapaamisissa tietoa adoptionhakijoiden adoptioprosesseista ja kohdemaiden adoptioviranomaisten toiminnasta pandemian keskellä. Lautakunta on kerännyt tietoa pandemiatilanteesta ja toimenpidesuosituksista mm. Haagin kansainvälisen adoptiosopimuksen täytäntöönpanoa seuraavalta Haagin Permanent Bureaulta.
Suomessa pandemiatilannetta seuraavat useat ministeriöt, jotka ovat myös edustettuina adoptiolautakunnan kansainvälisten asioiden jaostossa. Adoptiolautakunta on keskeinen toimija pandemiatilanteessa kansainvälisellä viranomaistasolla ja se suunnittelee toimenpiteitä muiden lapsia vastaanottavien maiden ja Suomen yhteistyökohdemaiden keskusviranomaisten kanssa.
Adoptiolautakunta on raportoinut havainnoistaan koskien koronaepidemian vaikutuksia adoptiotoimintaan ja lasten oikeuksien toteutumiseen lapsiasiavaltuutetulle kesäkuussa 2020 sekä syyskuussa 2020 valtioneuvoston asettamalle kansallisen lapsistrategian koronatyöryhmälle.
Adoptiolautakunnan pääasiallinen tehtävä on seurata koronatilanteen vaikutuksia ja adoptiopalvelunantajien toimintaa sen varmistamiseksi, että erilaiset pandemiaan liittyvät sopeuttamistoimet ovat ennen kaikkea lapsen edun mukaisia ja vastaavat adoptiolakimme ja kansainvälisten sopimusten lähtökohtia.
Suomi on Haagin kansainvälisen adoptiosopimukseen sitoutunut valtio, jossa kansainvälisiä adoptioita toteutetaan adoptiopalvelunantajien kautta. Suomessa toimii kolme palvelunantaa, joille adoptiolautakunta on myöntänyt tehtävään vaadittavan toimiluvan. Adoptiopalvelunantajat ovat ulkomaisten adoptioviranomaisten ensisijainen yhteistyötaho koskien suomalaisten adoptionhakijoiden hakemusten hallinnointia sekä hakumatkojen toteutusta. Tämä pätee myös, myös pandemiatilanteessa. Palvelunantajat tiedottavat siten adoptionhakijoita adoptioprosesseista kohdemaittain.
Suomen adoptiolautakunta on adoptiotoimintaa valvovana keskusviranomaisena tarjonnut yhteistyötään Suomen adoptioyhteistyömaiden keskusviranomaisille pandemiatilanteen sopeuttamistoimien edistämiseksi.
Adoptiohakemusta hallinnoi adoptiopalvelunantaja
Yksittäisessä adoptionhakijan asiassa ensisijainen yhteydenpitäjä kohdemaan adoptioviranomaisiin on hakijan adoptiopalvelunantaja. Adoptiolain 41§:n mukaisesti myönnetyssä adoptioluvassa, joka koskee ulkomailla olevan lapsen adoptoimista palvelunantajan kautta, edellytetään, että kaikki yhteydenpito kohdemaan viranomaisiin adoptioasiassa tapahtuu hakijan suomalaisen palvelunantajan kautta., Palvelunantaja vastaa maakohtaisen tiedon tuottamisesta adoptionhakijoille. Adoptiolautakunta pitää tätä lähtökohtaa ehdottoman tärkeänä kansainvälisen adoptiojärjestelmän kiertämisen ennaltaehkäisemiseksi sekä väärinkäytösten riskien minimoimiseksi. Adoptiopalvelunantajan ohittaminen antaa siksi myös aiheen adoptiolain 49§ mukaiselle olosuhdemuutosilmoitukselle. Lautakunta arvioi tällöin menettelyä suhteessa adoptioluvan voimassaolon ehtoihin.
Adoptiolupakäsittelyssä sovelletaan pandemiatilanteessakin adoptiolain lähtökohtia
Pandemiatilanne on vaikuttanut monien suomalaisten työllisyystilanteisiin. Eripituiset lomautukset sekä irtisanomiset ovat mahdollisia ja näkyvät myös adoptiolautakunnan lupajaoston työskentelyssä. Adoptiolautakunta on linjannut, että 3 kk ja sitä lyhyemmistä väliaikaisista lomautuksista ei tarvitse tällä hetkellä ilmoittaa adoptiolautakuntaan. Hakijoiden työllisyystilanne otetaan huomioon osana hakijoiden kokonaistilannetta. Lautakunta tekee adoptiolain edellyttämää kokonaisharkintaa arvioidessaan luvan voimassaolon edellytyksiä lapsen edun toteutumisen näkökulmasta.
Adoptiolupa on voimassa 2 vuotta kerrallaan. Adoptionhakijat, jotka ovat hyväksyneet lapsiesityksen ennen luvan voimassaolon päättymistä, joutuvat adoptioprosessin pitkittyessä hakemaan adoptioluvalle voimassaolon pidennystä. Tällä menettelyllä turvataan se, että perheen olosuhteet tunnetaan, kun lapsi sijoitetaan perheeseen. Lapsiesityksen hyväksyneelle hakijalle voidaan tietyin ehdoin myöntää adoptioluvan pidennys, vaikka adoptionhakijan ikä ylittää adoptiolain mukaisen yläikärajan. Luvan pidennys on mahdollinen näissä tilanteissa, jos lapsi on nimetty hakijalle ennen ikärajan ylittymistä ja kokonaisarviointi puoltaa sitä, että lupa on lapsen edun mukainen.
Pandemiatilanne on vaikuttanut laaja-alaisesti eri viranomaisten toimintaan eri maissa ja hidastanut ja vaikeuttanut tuhansien lasten pääsyä perheeseen. Tärkeimpänä tavoitteena viranomaisilla on kaikin tavoin turvata lapsen etu sekä välttämättömien työvaiheiden toteutuminen adoptioprosessissa.
Tätä sivua päivitetään tarpeen mukaan ja ohjeiden muuttuessa.
Yhteyshenkilöt
Päällikkö
Irene Pärssinen-Hentula
adoptiolautakunnan puheenjohtaja
Puh. 0295 209 247
etunimi.sukunimi[at]valvira.fi