Yöhoitoa tarvitsevien vanhusten asumispalvelun keventäminen voi vaarantaa asiakasturvallisuuden
Valvontaviranomaiset ovat havainneet, että vanhusten tehostettua palveluasumista on muutettu kevyempään muotoon, vaikka asiakkaiden palvelujen tarve ei ole muuttunut. Valvontaviranomaisten tietoon on tullut tapauksia, joissa muutoksiin on liittynyt merkittäviä asiakasturvallisuuteen liittyviä ongelmia. Palvelujen tuottamisen muutoksiin ei myöskään ole haettu aina lupaa Valviralta tai aluehallintovirastolta. Esille tulleissa epäkohdissa ei ole pystytty vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin heidän palvelutarpeidensa mukaisesti esimerkiksi perushoidossa ja huolenpidossa sekä yöaikaisessa hoidossa.
Hoitojärjestelyjä voidaan muuttaa vain silloin, kun asiakkaan palvelujen tarve muuttuu, asiakas itse toivoo järjestelyihin muutosta tai palvelua ei voida järjestää hoitopaikassa asiakkaan edun vaatimalla tavalla. Palveluasumista tarjoavan yksikön palvelumuodon muuttamiseen tarvitaan myös Valviran tai aluehallintoviraston myöntämä muutoslupa.
Valvira ja aluehallintovirastot ovat lähettäneet kunnille ja yksityisille palvelujen tuottajille ohjauskirjeen (pdf), jolla he muistuttavat, että vanhusten asumispalvelujen täytyy kaikissa tilanteissa vastata vanhusasiakkaiden palvelujen tarvetta. Erityisesti valvontaviranomaiset painottavat kunnan vastuuta. Kunta vastaa asumispalvelujen hyvästä laadusta ja asiakkaiden perusoikeuksien toteutumisesta sekä siitä, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti.
Kunnan tehtävänä on valvoa palvelujen laatua ja riittävyyttä
Kunnan lakisääteisenä tehtävänä on vastata sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Kunnan vastuulla on myös valvoa alueellaan toimivien yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien toiminnan asian- ja lainmukaisuutta riippumatta siitä, ostaako kunta palveluja kyseiseltä palvelujen tuottajalta vai ei. Valvontavelvollisuus koskee myös sitä, että toiminta ja asiakaspaikat vastaavat myönnettyä toimilupaa.
Vanhusten tehostetussa palveluasumisessa henkilöstömitoituksen täytyy vastata aina asiakkaiden palvelujen tarvetta vanhuspalvelulaissa säädetyllä tavalla. Tällä hetkellä vähimmäishenkilöstömitoitus on 0,55 työntekijää asiakasta kohti. Tammikuussa 2022 se on 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Lain mukaisesti asteittain nouseva vähimmäismitoitus tulee täysimääräisenä voimaan huhtikuussa 2023, jolloin luku on 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Lain tavoitteena on palvelujen laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden parantaminen varmistamalla hoitohenkilökunnan riittävä määrä ja osaaminen.
Sosiaalipalveluja koskevat päätökset eivät saa viipyä
Valvontahavaintojen mukaan osa kunnista tekee sosiaalipalveluja koskevia päätöksiä aiheettomasti viiveellä. Ohjauskirje muistuttaa kuntia myös siitä, että asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä ilman aiheetonta viivytystä. Myös päätöksen toimeenpano on tehtävä viiveettä, mutta viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta.
Lisätietoja:
Valvira:
Mari Saramaa, ylitarkastaja, puh. 0295 209 342
Elina Uusitalo, ylitarkastaja, puh. 0295 209 334
Etelä-Suomen aluehallintovirasto:
Päivi Vainio, sosiaalihuollon ylitarkastaja, puh. 0295 016 000
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto:
Jaana Aarnio, sosiaalihuollon ylitarkastaja, puh. 0295 018 576
Lounais-Suomen aluehallintovirasto:
Nina Siro-Södergård, sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja, puh. 0295 018 114
Itä-Suomen aluehallintovirasto:
Kirsi Laitinen, ylitarkastaja, puh. 0295 016 821
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto:
Leena Serpola-Kaivo-oja, sosiaalihuollon ylitarkastaja, puh. 0295 017 290
Päivi Räinä, sosiaalihuollon ylitarkastaja, puh. 0295 017 024
Lapin aluehallintovirasto:
Päivi Salminen, sosiaalihuollon ylitarkastaja, puh. 0295 017 376
Valvontatoimenpiteitä suunnitteilla hoivakoteihin, joissa henkilöstömitoitus ei ole lain mukainen (valvira.fi)
Vanhuspalvelulain toimeenpanoa on tuettu aktiivisella ohjauksella ja neuvonnalla (valvira.fi)
Perusoikeuksien toteutuminen ja tartuntojen ehkäisy sosiaalihuollossa (valvira.fi)