Yksityisten sote-palveluiden velvoitteet ja normitarve vähenemässä

Voimassa oleva yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskeva lainsäädäntö ei vastaa nykyistä palvelutuotantoa eikä sen kehittymis- ja muutostarpeita. Valvira ja aluehallintovirastot ovat joutuneet yhdessä tekemään runsaasti lupahallintoa koskevia linjauksia. Laki ei ole vastannut kaikkiin käytännössä eteen tulleisiin kysymyksiin. Soveltamisen välttämättömyydestä on syntynyt linjauksia, jotka väistämättä ovat vaikuttaneet normien tavoin.

Tavassa tuottaa palveluja on tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Kuntien järjestämisvastuulla olevien palvelujen ulkoistaminen sekä ostopalvelujen lisääntyvä käyttö ovat ajankohtaisia ilmiöitä, samoin niihin liittyvä palvelujen alihankinta. Yksityiset palvelujen tuottajat saattavat myös tuottaa kuntien tai kuntayhtymien järjestämisvastuulle kuuluvia tehtäviä yhdessä toimien.

Lupahallintoon on tullut yhä enenevässä määrin hakemuksia, jotka koskevat kokonaan uusia tapoja tuottaa palveluja. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi internet- ja puhelinyhteyden avulla annettavat erilaiset etäpalvelut. Terveydenhuollon ammattihenkilö ei välttämättä enää tapaa potilasta henkilökohtaisesti. Uutta on myös liikkuvien yksiköiden sekä kotiin annettavien palveluiden monimuotoistuminen.

Kotiin annettavien palvelujen joukossa on tullut arvioitaviksi palveluja, esimerkiksi hammashoidon ja optikon palvelut, joita aiemmin on voitu antaa vain lain edellyttämällä tavalla ennakkoon tarkastetuissa toimitiloissa. Laitoshoidon purkaminen ja asiakkaiden asumisen mahdollistaminen omissa kodeissaan, tarkoittaa osaltaan kotiin annettavien palvelujen lisääntymistä entisestään. Erilaisia tapoja tuottaa palveluja kotiin ei ole otettu lainsäädännössä riittävästi huomioon. Myös tältä osin lupaviranomaiset ovat joutuneet linjaamaan lain soveltamista.

Lupaprosessia voidaan kehittää entistä enemmän ilmoituspohjaiseen ja asiakirjaperusteiseen suuntaan. Mikäli tarkastuksia jatkossa tarvitaan, niiden tulisi perustua riskipohjaiseen harkintaan, jossa lähtökohtana on asiakas- ja potilasturvallisuus.

Uudistus luo edellytyksiä säästöille

Valmistelu lainsäädännön uudistamiseksi on hyvässä vauhdissa. Ajanmukaistamisessa lähtökohdaksi on otettu luovuuden mahdollistava ja intressiryhmiään yhdenvertaisesti kohteleva lainsäädäntö. Valviran näkemyksen mukaan yksityistä sosiaali- ja terveydenhuollon lupahallintoa on mahdollista keventää merkittävästi. Lupamenettelyn ja siihen liittyvien tarkastusten keventäminen on ollut keskeinen kysymys loppuvuodesta 2014 aloittaneen yksityistä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä uudistavan työryhmän työssä.

Lupaprosessia voidaan kehittää entistä enemmän ilmoituspohjaiseen ja asiakirjaperusteiseen suuntaan. Mikäli tarkastuksia jatkossa tarvitaan, niiden tulisi perustua riskipohjaiseen harkintaan, jossa lähtökohtana on asiakas- ja potilasturvallisuus. Valvira on myös jo aiemmin tehnyt esityksiä palvelujen tuottajilta ja itsenäisiltä ammatinharjoittajilta vaadittavien toimintakertomusten keventämiseksi.

Lupahallinto on muuttumassa sähköiseksi jo vuoden 2016 aikana. Mikäli tämän lisäksi siirryttäisiin varsinaisesta luvan myöntämisestä tarkastuksineen kevennettyyn menettelyyn, olisi näillä merkittävä säästöpotentiaali.

Raskaasta lupaprosessista luopuminen tukisi osaltaan myös julkisten ja yksityisten palveluntuottajien yhdenvertaisempaa kohtelua. Lupaprosessin keventäminen vähentäisi myös merkittävästi palveluntuottajien velvoitteita ja vaikuttaisi tätä kautta kustannuksiin. Tämä voisi vaikuttaa välillisesti myös julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevien kustannuksiin niiden käyttäessä yksityisiä ostopalveluita.

Lupaprosessista vapautuvia resursseja voitaisiin suunnata nykyistä enemmän esimerkiksi palveluntuottajiin kohdistuviin ohjaus- ja arviointikäynteihin. Lupahallinnon keventämistä on kannattanut myös aluehallintovirastojen ja Valviran työnjakoa selvittänyt STM:n työryhmä (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:24).

Keskittämisestä etua kaikille

Valviran näkemyksen mukaan lupahallinnon keventämistä ja sujuvoittamista palvelisi ratkaisevasti lupa-asioiden keskittäminen yhdelle viranomaiselle. Valviran tehtävänä oleva valtakunnallisten lupa-asioiden hoitaminen on tuottanut runsaasti positiivista palautetta palveluntuottajien taholta. Aluehallinto on myöntänyt luvat omalla toimialueellaan.

Perusteet keskittää laaja lupahallinto ja siihen sisältyvä ennakoiva valvonta yhdelle viranomaiselle ovat vankat. Valvirassa on jo nyt laaja monipuolinen asiantuntemus sekä työkalut lupien hoitamiseksi ja palveluntuottajien tarpeista huolehtimiseen. Toimintaa tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valvonnan ja terveysteknologian valvonnan asiantuntemus. Valvirassa ovat valmiina rekisterit ja osaava henkilökunta ammattioikeuksien ja palvelunantajien rekisteröintiä varten. Vastikään Valviran tehtäväksi on säädetty terveydenhuoltoa vastaavalla tavalla myös sosiaalihuollon ammattihenkilöiden rekisteröinti ja valvonta.

Lupahallinnon keskittäminen luo edellytykset säästöille ja toiminnan tehostamiselle myös julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuussa oleville, valtionhallinnolle sekä palvelujen tuottajille. Yksityisen sektorin palveluiden ennakoidaan kasvattavan palveluosuuttaan muutamassa vuodessa jopa 40 prosenttiin. Ottaen huomioon palveluntuottajien keskeiset intressit, muun muassa yhdenvertaisen kohtelun ja kilpailun edellytysten turvaamisen, Valvira uskoo, että valtakunnallisesti hoidettava lupahallinto on paras vaihtoehto.