Viestintä on keskeinen osa vaikuttavaa valvontaa
Pohjoismaisten sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaviranomaisten konferenssissa 26.–27.9.2019 pohdittiin mm. valvontahavaintojen jakamista, valvonnan mahdollisuuksia uusien, entistä asiakas-/potilasturvallisempien toimintatapojen jalkauttamisessa, sähköisten palveluiden valvontaa sekä keinoja asiakkaiden ja potilaiden äänen vahvistamiseksi valvontatyössä. Lisäksi keskusteltiin siitä, millaista koulutusta ja osaamista valvoja työssään tarvitsee. Aiheita yhdistää viestinnän keskeisyys.
Keskusteleva valvonta edistää oppimista
Pohjoismaissa vallitsee yhteinen käsitys siitä, että viestintä eri muodoissaan on keskeinen osa vaikuttavaa valvontaa. Vaikka keinovalikoimat vaihtelevat mm. viranomaisen strategisten painopisteiden ja resurssien mukaan, on keskusteleva, dialoginen valvonta keskiössä kaikissa Pohjoismaissa. Dialogin tavoitteena on oppiminen: avoimen ja jatkuvan vuoropuhelun avulla valvontatilanteen opeilla on parempi mahdollisuus jalkautua muuttuneiksi toimintakäytännöiksi. Esimerkiksi Tanskassa korostetaan yhteisen oppimisen näkökulmaa. Havaitessaan vakavia potilasturvallisuushaasteita valvontaviranomainen voi esimerkiksi järjestää organisaatioiden välisiä tiedonvaihtotilaisuuksia parhaiden käytäntöjen levittämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi ennakolta.
Suomessa keskustelevaa, dialogista valvontaa edustavat mm. Valviran ja aluehallintovirastojen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin tekemät ohjaus- ja arviointikäynnit: käynneillä valvontaviranomaiset ja organisaatio käyvät organisaation tilannetta keskustellen läpi, valvontaviranomaiset jakavat tietoa omista havainnoistaan ja opastavat asiakas-/potilasturvallisten toimintatapojen omaksumisessa. Mahdollisiin haasteisiin etsitään ratkaisuja yhdessä. Valviran ja aluehallintovirastojen järjestämät alueelliset tilaisuudet keskittyvät tiettyihin – Tanskan tapaan valvontatyössä havaittujen riskien perusteella valittuihin – teemoihin ja välittävät parhaita käytäntöjä alueelliset erityispiirteet ja -haasteet huomioiden.
Valvontatyö on haastavaa ja tarkastajat tarvitsevat siinä monipuolisia valmiuksia. Lainsäädännön tuntemus on luonnollisesti keskeistä, mutta sekä Ruotsin, Norjan että Tanskan valvojille suunnatuissa koulutuksissa korostuu myös viestinnällinen kyvykkyys: valvojan tulee kyetä viestimään monimutkaisista asioista selkeällä, ymmärrettävällä ja asioita eteenpäin vievällä tavalla.
Viestinnän tavoitteena parempi asiakas- ja potilasturvallisuus
Suurelle yleisölle suunnatussa viestinnässään valvontaviranomaiset pyrkivät mahdollisimman reaaliaikaiseen tiedonvälitykseen. Avoimuus on valtionhallinnon viestinnän keskeisiä ohjenuoria; valvontaviranomaiset kertovat avoimesti sekä reaktiivisen (jälkikäteisen) että ennakoivan valvontansa toimenpiteistä. Itse toimenpiteitä keskeisempää on nostaa esiin havaintoja mahdollisista potilas- ja asiakasturvallisuusuhkista ja keinoista niiden välttämiseksi. Aktiivisella viestinnällä asiakas- ja potilasturvallisuutta voidaan kehittää ja parhaassa tapauksessa estää havaittujen uhkien realisoituminen. Keskeneräisistä valvontatapauksista viestiminen ei kuitenkaan ole mahdollista jo asianosaisten oikeusturvankin näkökulmasta.
Aktiivisella viestinnällä asiakas- ja potilasturvallisuutta voidaan kehittää ja parhaassa tapauksessa estää havaittujen uhkien realisoituminen
Media on viranomaisten keskeinen kumppani tiedonvälityksessä. Sen ansiosta moni valvontaviranomaisten näkökulmasta oleellinen uhka on noussut laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun – ja julkinen keskustelu voi johtaa asiakas- ja potilasturvallisuutta edistäviin muutoksiin. Pohjoismainen yksimielisyys vallitsee myös tästä: parempi asiakas- ja potilasturvallisuus on valvontaviranomaisten kaiken viestinnän tärkein tavoite.
Pohjoismaisten sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaviranomaisten konferenssi järjestettiin Malmössä 26.–27.9.2019. Esitykset julkaistaan pdf-muodossa konferenssin verkkosivuilla.
