Varhaiskasvatuksen juhlapäivä - laki lasten päivähoidosta annettiin 50 vuotta sitten
Jo 50 vuotta sitten todettiin, että varhaiskasvatuksesta tulee säätää lailla. Päiväkotihoidon ja perhepäivähoidon toiminnan turvaamiseksi säädettiin laki lasten päivähoidosta ja se astui voimaan 1.4.1973 presidentti Urho Kekkosen allekirjoittamana. Päivähoitolaki uudistettiin vuonna 2015 varhaiskasvatuslaiksi, jolloin varhaiskasvatus terminä määriteltiin ensimmäistä kertaa lain tasolla ja sille asetettiin kattavat tavoitteet.
1970-luvulla säädetyn lain mukaan päiväkodissa sai olla enintään sata hoitopaikkaa, läänin alueella lasten päivähoitoa ohjasi ja valvoi sosiaalihallituksen alaisena lääninhallitus ja päiväkotia ei saanut ottaa käyttöön ennen kuin lääninhallitus on sen tarkoitukseensa hyväksynyt. Päiväkodissa tuli olla lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivat toimitilat ja toimintavälineet sekä tehtävään soveltuva ja riittävä henkilökunta. Lasten leikin ja toiminnan ohjauksen ja valvonnan järjestämisestä antoi ohjeet sosiaalihallitus. Perhepäivähoitajan tuli olla kykenevä huolehtimaan lapsista. Kunnan tuli vuosittain laatia lasten päivähoitoa varten suunnitelma viideksi seuraavaksi kalenterivuodeksi ja sen hyväksyi kunnallisvaltuusto.
Vuonna 1973 säädetty laki ei ole enää voimassa. Päivähoito on varhaiskasvatusta, lastentarhanopettajat ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja ohjaava ministeriö on opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetushallitus laatii ja päättää valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta laaditaan paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Kunnallisvaltuustot ovat kunnanvaltuustoja ja lääninhallituksia ei enää ole.
Viranomaiset ovat aina valvoneet varhaiskasvatusta
Vuonna 1973 laissa määrättiin, että jos lasten hoidon kannalta on välttämätöntä, sosiaalihallitus voi määrätä toiminnan keskeytettäväksi joko osaksi tai kokonaan, kunnes korjaus on saatu aikaan. Tänäänkin toiminnan tulee täyttää kaikki nykyisen lainsäädännön vaatimukset. Kuntien ja yksityisten toimijoiden sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön on tunnettava voimassa oleva lainsäädäntö, jotta varhaiskasvatusta voidaan toteuttaa. Kunnat, aluehallintovirastot ja Valvira ovat valvovia viranomaisia ja omavalvonnasta on annettu määräys yksityisille palveluntuottajille.
Maaliskuussa 2023 julkaistiin aluehallintovirastojen ja Valviran yhteinen varhaiskasvatuksen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2023–2025 (avi.fi). Valvontaohjelman tavoitteena on luoda yhdenmukaiset varhaiskasvatuksen ohjauksen ja valvonnan toimintamallit. Valvontaohjelma kohdistuu ilmiöpohjaisen ohjauksen ja neuvonnan ohella myös tarkastuksiin. Valvontaa toteutetaan lakisääteisesti ja tarvittaessa tehdään tarkastuskäyntejä. Omavalvonnan ohjaus, neuvonta ja valvonta ovat osa valvontaohjelmaa.
2020-luvulla lapsen edulla on ensisijaisuus
1970-luvun lapset saivat tässä yhteiskunnassa hoitoa, tukea, kasvatusta ja opetusta lain säädelleessä toimintaa. Nyt vuorossa ovat 2020-luvun lapset. Varhaiskasvatusta säätelevää lakia on täydennetty vuosien aikana. Elokuussa 2022 säädettiin lapsen oikeudesta tarvitsemaansa tukeen ja vuoden 2023 alusta yksityisten palveluntuottajien luvanvaraisuudesta. Voimassa olevan lain mukaan varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Lapsen edun ensisijaisuus on nykyisen varhaiskasvatuslain kaunein lause.