Valvonta valmistautuu muutoksiin

Reformiministerityöryhmä linjasi marraskuun 11. päivänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan ja ohjauksen tehtävät kootaan aluehallintovirastoista ja Valvirasta uuteen valtioneuvoston yhteiseen lupa- ja valvontavirastoon (ns. LUOVA). Ministeriryhmän Valviraa koskeva päätös on ehdollinen: ehtona on, että LUOVAan osoitetaan merkittävässä määrin tehtäviä eri hallinnonaloilta (muun muassa ympäristölupa- ja valvontatehtävät), samoin se, että jatkovalmistelussa uudelle virastolle kehitetään toimiva ohjaus- ja päätöksentekomalli. Jos uudelle virastolle ei tule muita merkittäviä tehtäväkokonaisuuksia kuin sote-valvonta ja työsuojelun järjestäminen, kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalan keskusvirastoon.

Ministeriöiden yhteisen lupa- ja valvontaviraston perustamisen odotetaan tuovan synergiaetuja. Synergiaetujen realisoituminen vaatii kuitenkin laajaa pohjaa: uuteen virastoon pitäisi koota lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä laaja-alaisesti, eri hallinnonaloilta. Tiettyjä synergiaetuja voidaan varmasti saavuttaa kokoamalla yhteen virastoon samankaltaisia tehtäviä. Raskaan sote-valvonnan prosessit ovat vahvasti sidoksissa sote-toimialaan; vastaavia prosesseja ei ole muilla hallinnonaloilla. Synergiaetujakin tärkeämpää on löytää edelleen keinoja valvonnan vaikuttavuuden parantamiseksi.

Valvonnan uutta organisoitumista valmisteltaessa on huomioitava myös toimintatapojen jatkuva kehittäminen.

Ministeriöiden yhteistä lupa- ja valvontavirastoa perustettaessa on syytä tarkastella muitakin STM:n hallinnonalan laitoksia ja virastoja. Selvityshenkilö Osmo Soininvaaran vuoden vaihteessa valmistuvan selvityksen lopputulokset on huomioitava: Monialavirastoon tulisi koota riittävän laaja sote-kokonaisuus, jotta sote-toimialan sisäisistä synergiaeduista ja toimialan riippumattomuudesta voidaan varmistua. Jos ehdotettu valvontavirasto toteutuu, on tärkeää, ettei Valviran nykyistä eheää kokonaisuutta lähdetä pilkkomaan, vaan se säilyy ja sitä voidaan vielä täydentää ao. hallinnonalan muilla lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävillä.

Uuden viraston organisointiin liittyvä siirtymävaihe tulee olemaan haastava: muutostyö syö valvojan resursseja, minkä lisäksi meidän tulee paitsi jatkaa toimintatapojen kehittämistä myös huolehtia lakisääteisistä tehtävistämme. Toivottavaa on, että lopulliset päätökset syntyvät nopeasti – epävarmuus hankaloittaa toiminnan kehittämistä. Siirtymävaiheen tyhjäkäyntiin ei ole varaa, sillä sote-valvonnan on oltava iskuvalmiina, kun täysin uudenlainen sote-kokonaisuus aloittaa vuoden 2019 alussa.

Valvonnan uutta organisoitumista valmisteltaessa on huomioitava myös toimintatapojen jatkuva kehittäminen. Jo kehitettyjä, hyvin toimivia käytäntöjä ja verkostoja ei pidä menettää, mutta on osattava jättää jotain taaksekin. Meillä Valvirassa on kehitetty määrätietoisesti mm. valvonnan ennakoivia menetelmiä, kuten omavalvontaa ja sen indikaattoreita. Omavalvonta onkin juuri julkaistussa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman vuoden 2017 päivityksessä yhä vahvemmin keskiössä. Vuonna 2017 syvennämme omavalvonnan merkitystä osana avointa, asiakas- ja potilaskeskeistä toimintakulttuuria. Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää kaikilta sote-toimijoilta rohkeaa uudistumista ja asiakas- ja potilaskeskeistä näkökulmaa. Olen vakuuttunut siitä, että onnistumme tässä yhdessä – kaikkien sote-toimijoiden avoimella dialogilla luomme hyvää pohjaa uudistuvalle sote-palvelujärjestelmällemme.

Hyviä lukuhetkiä vuoden 2016 viimeisen uutiskirjeemme parissa!