Valvonnan vaikuttavuuden kehittäminen vaatii tietoa
Valvonnan tavoitteena on mahdollistaa jokaisen oikeus hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin elinoloihin. Tätä tehtävää edistääkseen valvontaviranomaiset tarvitsevat kattavaa ja ajantasaista tietoa. Tieto on tarpeen, jotta voimme tunnistaa ja arvioida palveluihin, erityisesti niiden laatuun ja saatavuuteen liittyviä riskejä ja siten kohdentaa valvontaa mahdollisimman ennakoivasti ja vaikuttavasti. Ajantasainen tieto ja sen hyödyntäminen on myös lupa- ja valvontatoiminnan strateginen painopiste. Tässä haluamme kehittyä.
Hyödynnämme tietoa monin paikoin jo tällä hetkellä. Esimerkiksi sosiaalihuollossa lastensuojelun määräaikojen valvonnassa ja vanhuspalvelujen valvonnassa käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamaa tietoa, jonka mukaan kohdennamme valvontaa. Samoin terveydenhuollon valvonnassa onnistuneen hoitotakuun valvonnan pohjana toimii systemaattinen tiedonkeruu. Paljon on kuitenkin vielä kehitettävää sekä tietopohjassa että tietojen systemaattisessa hyödyntämisessä.
Millaisia hyötyjä datapohjaisella valvonnalla tavoitellaan?
Modernilla data-analytiikalla on suuri potentiaali valvonnan vaikuttavuuden kehittämisessä. Voimme esimerkiksi perustella valvonnan painopisteiden valinnat ja tiettyjen toimijoiden valitsemisen valvonnan kohteeksi tietoon pohjautuen. Voimme myös opastaa ja ohjata niitä palveluntuottajia, joiden toiminnassa on ennakoitavissa riskejä ja tarjota heille parempaa palvelua. Samalla siirrämme valvonnan painopistettä reaktiivisesta valvonnasta ennakoivaan valvontaan sekä omavalvonnan tukeen ja voimme valita eri tilanteisiin sopivat valvonnan menetelmät.
Olennaista on saada kehitettyä yhtenäistä tietopohjaa palvelujentuottajien omavalvonnan, palvelujen järjestämisen, palvelujärjestelmän ohjauksen ja arvioinnin sekä valvonnan tarpeisiin. Tietopohjan kehittämistä valvontaviranomaiset eivät voi tehdä yksin, vaan se vaatii laajaa yhteistyötä ja yhteistä tahtoa. Tätä työtä tehdään Toivo-ohjelmassa (soteuudistus.fi).
Voimme myös tehostaa valvontaviranomaisten työtä, kun sekä toteutetusta että vireillä olevasta valvonnasta on ajantasainen ja yhtenäinen kuva Valvirassa ja aluehallintovirastoissa. Tähän tilannekuvaan pitää tulevaisuudessa pystyä kytkemään myös hyvinvointialueiden toteuttaman valvonnan tiedot. Näin voimme vähentää päällekkäistä työtä ja koordinoida eri viranomaisten toimia paremmin.
Kehitettäessä datapohjaista valvontaa tarkoituksemme on hyödyntää valvonnan tukena sekä kvantitatiivista (määrällistä) että kvalitatiivista (laadullista) tietoa. Kvantitatiivinen tiedon rooli on erityisen olennainen, jotta voimme tarkastella trendejä ja etsiä esimerkiksi syy- ja seuraussuhteita koneoppivien mallien avulla. Väheksyä ei voi myöskään tiedon visualisoinnin merkitystä, koska visuaalisesti selkeät raportit antavat yhdellä silmäyksellä olennaisen tiedon erilaisiin valvonnan käyttötapauksiin. Kvalitatiivisen tiedon analyysillä taas voimme esimerkiksi syventää kvantitatiivisen tietoon pohjautuvien analyysien tuloksia.
Valvonnan ennakoivuuden ja vaikuttavuuden lisääminen on tavoitteena myös kansainvälisesti
Kansainvälisestikin tarkastellen datapohjaisen valvonnan kehittäminen on ajankohtainen teema. Useat eurooppalaiset sisarvirastomme kehittävät esimerkiksi riski-indikaattoreita, joita hyödyntäen voidaan valita valvonnan kohteita. Tavoitteet ovat yleisesti ottaen hyvin samanlaisia kuin meillä Suomessa; miten lisätä valvonnan ennakoivuutta ja vaikuttavuutta kohdentamalla valvontaa riskiperusteisesti. Suomessa myös monet muut viranomaiset hyödyntävät kehittynyttä data-analytiikkaa riskienarvioinnissa ja siten valvonnan kohdentamisessa. Esimerkeiksi sopivat mm. Vero ja Tulli.
