Valviran ylijohtajan tehtävästä eläkkeelle jäävä Marja-Liisa Partanen: ”Muutoksessa on edettävä rohkeasti”

Valviran ylijohtaja Marja-Liisa Partanen jää eläkkeelle huhtikuun 2017 lopussa. Päätös jäädä eläkkeelle vaati kypsyäkseen hetken aikaa, mutta tuntuu päivä päivältä oikeammalta.

-    Aika kuluu, enkä enää olisi siirtynyt uuteen virastoon, Partanen sanoo.
-    Tässä vaiheessa on hyvä vaihtaa tekijöitä.

Sosiaali- ja terveysala historiallisessa murroksessa

Uudella virastolla Partanen tarkoittaa suunnitteilla olevaa, monialaista Valtion lupa- ja valvontavirastoa, jonka on tarkoitus aloittaa 1.1.2019. Partanen, joka tuli sosiaali- ja terveysministeriöön vuonna 1980 hoitamaan puolentoista kuukauden viransijaisuutta silloiselle terveydenhuolto-osastolle, on työskennellyt siitä lähtien sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Hän on nähnyt urallaan monia muutoksia. Käynnissä olevat sote- ja maakuntauudistus sekä uuden viraston toimeenpanohanke ovat kuitenkin kokeneenkin virkamiehen näkökulmasta historiallisia.

-    Valviran ja aluehallintovirastojen sosiaali- ja terveysalan asiantuntemuksen kokoaminen samaan paikkaan on todella tarkoituksenmukainen ja merkittävä muutos, sanoo Partanen.
-    Päällekkäisyyksien poistumisesta on ilmeistä hyötyä asiakkaalle. Poikkihallinnollisesti toimivan viranomaisen luomisessa on edettävä rohkeasti, mutta pystyttävä samanaikaisesti huolehtimaan sosiaali- ja terveysalan asiantuntijuuden säilymisestä ja valvonnan kokonaisuudesta. Meidän kaikkien on myös kyettävä luopumaan vanhoista toimintatavoistamme.

Suunnitteilla olevaan Valtion lupa- ja valvontavirastoon kootaan sosiaali- ja terveysalan, opetus- ja kulttuuritoimen, ympäristötehtävien ja työsuojelun lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä

-    Uudistuksessa tarvitaan yhteistyötä sekä hyvää ja yhteistä tahtoa, Partanen toteaa.
-    Jos näitä riittää, olen varma, että uuden viraston rakentamisessa onnistutaan ja tästä uudesta viranomaisesta tulee keskeinen toimija, joka valvoo toimialoillaan perusoikeuksien ja yleisen edun toteutumista.

Valvonnan menetelmät kehittyvät

Partanen on johtanut Valviraa kohta sen perustamisesta alkaen eli vuodesta 2009. Valvira ei ole sama kuin edeltäjänsä Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV). Perspektiiviä on paljon enemmän.

-    On menty paljon eteenpäin, näyttää esimerkiksi siltä, että toimintayksiköiden omavalvonta on tehostunut ja ilmoitusherkkyys viranomaisille lisääntynyt. Valvonnassa on myös otettu käyttöön uusia menetelmiä, kuten vuorovaikutteiset ohjaus- ja arviointikäynnit, joista onkin saatu hyvää palautetta.
-    Toisaalta on myös aika ottaa uusia askeleita, kuten nyt onkin tapahtumassa.

Vuosien aikana myös kansainvälisen toiminnan merkitys on jatkuvasti kasvanut. Partanen peräänkuuluttaakin ulkomaan oppien nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä.

-    Meidän kannattaa hyödyntää kansainvälisiä parhaita käytäntöjä, voimme oppia paljon esim. Ruotsissa läpiviedyistä muutoksista, Partanen sanoo.
-    Kansainvälinen kokemus osoittaa, että muutostilanteessa valvonnan tarve kasvaa. Myös tämä on hyvä ottaa tulevassa valvonnassa huomioon.

Valvonnan palvelukokonaisuudet suunniteltava vuoden 2019 tarpeita varten

Valmisteilla oleva maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on erittäin laaja ja toteutuessaan muuttaa merkittävästi nykyisiä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja tuotantorakenteita. Uudistus on myös kansainvälisesti arvioituna suuruudeltaan ja vaikutuksiltaan vertaansa vailla: kyseessä on rakenteellinen ja toiminnallinen muutos, jossa uudistetaan kerralla niin järjestämisen, tuottamisen, ohjauksen kuin valvonnankin rakenteet ja toimintatavat. Monituottajamalli ja valinnanvapaus lisäävät palvelujärjestelmän monimuotoisuutta. Järjestämisen valvonnan merkitys korostuu.

-    Olemme vuoden 2019 alussa aivan erilaisessa tilanteessa kuin nyt. Valvontaviranomaisen on suunniteltava palvelukokonaisuutensa sellaisiksi, että ne tukevat parhaiten uutta sosiaali- ja terveysalan järjestelmää. Nyt ei ole paikka näpertelylle, vaan on nähtävä suuret linjat, Partanen toteaa.
-    Lainsäädäntöhankkeet antavat onneksi paljon mahdollisuuksia myös valvonnalle. Mahdollisuudet on kuitenkin osattava hyödyntää. Prosessit on mietittävä asiakkaan tarpeiden, ei organisaatiokaavioiden näkökulmasta. Sosiaali- ja terveysalan toimijoiden väliset suhteet, kuten uuden valvontaviranomaisen suhde STM:öön ja THL:een, on myös selkiytettävä toimeenpanovaiheen aikana.
-    Onnistunut uudistus edellyttää selkeitä rooleja ja kattavaa tietopohjaa.

Vaikuttavaa valvontaa tarvitaan – nyt ja tulevaisuudessa

Entä millaisen Valviran Partanen jättää seuraajalleen, lääkintöneuvos Markus Henrikssonille? Valviran ulkoisessa arvioinnissa 2015 todettiin, että Valviran kokonaisvaikuttavuus on varsin hyvä suhteutettuna käytettävissä oleviin resursseihin, tehtäväkentän laajuuteen ja kasvaneisiin asiamääriin sekä valvonnan tietoperustan ohuuteen.

-    Arvioinnin jälkeen olemme edelleen kehittäneet toimintaamme. Valvira on tunnettu ja laajalti arvostettu toimija, jolla on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Tämä ei kuitenkaan ikävä kyllä aina näy resursoinnissa. Joskus tuntuu siltä, että valvonta on heittopussi, jonne lokaa voi työntää. Valvonnan tarve nousee kuitenkin aina esiin, kun jotain menee pieleen.
-    Meidän näkökulmastamme valvonta toimii erityisen hyvin silloin, kun kaikki sujuu ongelmitta, Partanen hymyilee.
-    Toimintayksiköiden omavalvonnan varmistamisen merkitys korostuu uudistuvassa toimintaympäristössä. Vaikuttavaa valvontaa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.

-    Uskon, että uudesta virastosta tulee vahva, tunnettu ja arvostettu sosiaali- ja terveysalan toimija, jossa otetaan huomioon se vahva kehitystyö, jota Valvirassa ja aluehallintovirastoissa on tehty.