Takaisin edelliselle sivulle

Valviran ja aluehallintovirastojen tarkastuskäynnit vanhusten hoivakodeissa – samanlaiset ongelmat toistuivat monin paikoin

Valviran ja aluehallintovirastojen tarkastuskäynnit vanhusten hoivakodeissa – samanlaiset ongelmat toistuivat monin paikoin

18.3.2019 11:21 / Uutinen

Valvira ja aluehallintovirastot tehneet alkuvuoden aikana useita tarkastuskäyntejä vanhusten hoivakoteihin. Tarkastuskäynneillä havaittu toistuvasti samanlaisia puutteita.

Aluehallintovirastot ja Valvira ovat tehneet alkuvuoden aikana useita ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia eri puolilla maata sijaitseviin vanhusten asumispalveluyksiköihin.

Tarkastuskohteet on valittu riskien perusteella valvontaan tulleiden ilmoitusten ja muiden tietojen pohjalta. Tarkastuskohteet ja niistä tehdyt havainnot eivät siten anna kokonaiskuvaa hoivapalveluista. Suuri osa Suomen hoivapalveluyksiköistä toimii edelleen hyvin niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.

Aluehallintovirastot valvovat palveluntuottajien ja kuntien toimintaa alueillaan. Valtakunnallisesti toimivien palveluntuottajien valvonnan osalta aluehallintovirastot ja Valvira tekevät yhteistyötä. Valviralla on valvonnassaan ns. suuria sote-palveluntuottajia. Vanhusten hoivakotien ensisijainen valvontavastuu on kuitenkin kunnilla.

Tarkastuksissa havaittuja puutteita

Tämän vuoden alussa tehdyillä tarkastuskäynneillä osassa yksiköitä asiat ovat olleet pääosin kunnossa, mutta useissa toimintayksiköissä on havaittu asiakasturvallisuuden vaarantumista aiheuttavia epäkohtia. Havainnoista on jo kerrottu julkisuudessa, mutta seuraavassa on niistä kooste:

Tarkastuksilla havaitut puutteet ovat liittyneet muun muassa lääkitysturvallisuuden asianmukaisuuteen, omavalvontasuunnitelmiin, asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien päivittämiseen, terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, henkilöstön riittävyyteen suhteessa asiakkaiden palvelutarpeeseen sekä henkilökunnan tehtävien organisointiin.

Niukka henkilöstömäärä on näkynyt siinä, etteivät hoitajat ole ehtineet huolehtia asiakkaiden perushoidosta riittävästi. Hoitajille on kuulunut tuki- ja muita tehtäviä, kuten ruoka- ja pyykkihuoltoon kuuluvia tehtäviä, erityisesti ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin. Asiakkaita ei oltu ehditty käyttää vessassa tai ylipäätään avustaa ylös vuoteesta päivän aikana. Ravitsemuksesta ei aina oltu huolehdittu riittävästi. Viriketoiminta on ollut vähäistä, eikä asiakkaiden kanssa ole ehditty ulkoilla. Lisäksi joissakin yksiköissä on ollut puutteita tilojen hygieniassa ja yleisessä siisteydessä.

Lääkehoidon toteuttamisessa on tullut esiin useita asiakasturvallisuutta vaarantavia epäkohtia. Henkilökunnan lääkeluvissa ja lääkelupamenettelyissä oli puutteita, kirjallisia lääkelupia puuttui, eikä osaamista oltu varmistettu. Useissa yksiköissä myös lääkkeiden säilytys oli epäasianmukaista ja lääkkeitä säilytettiin lukottomissa kaapeissa.

Sairaanhoidollisten palveluiden varmistamisessa on havaittu puutteita. Yksiköiden henkilökunnassa ei ole ollut riittävästi sairaanhoitajia suhteessa asiakkaiden palvelutarpeeseen. Lääkäripalveluiden osalta tilanne vaihteli suuresti yksiköiden välillä. Joissakin yksiköissä lääkäri käy säännöllisesti joka viikko, joissakin kolmen kuukauden välein. Saattohoitoa ei oltu huomioitu henkilöstön määrässä asianmukaisesti. Lisäksi henkilöstön saattohoidon osaamista ei aina oltu varmistettu koulutuksin. Lääkäripalveluiden puutteet voivat kuitenkin johtua myös muusta kuin palveluntarjoajasta johtuvasta syystä, esimerkiksi kunnan antamasta ohjeistuksesta tai kunnan tekemästä lääkäripalveluja koskevasta sopimuksesta.

Yksiköiden johtamisessa on ollut puutteita mm. vastuuhenkilön puuttuessa tai niin, että työpanos oli hankittu toisesta yksiköstä. Tarkastetuissa yksiköissä oli tapahtunut paljon vastuuhenkilön vaihdoksia. Vastuuhenkilöillä ei välttämättä ollut tietoa siitä, mitkä ovat hänen lainmukaiset vastuunsa yksikön toiminnasta ja sen asianmukaisuudesta. Toisaalta on käynyt ilmi, ettei vastuuhenkilöille oltu aina annettu käytännössä mahdollisuutta perehtyä tehtäväänsä riittävästi, eivätkä he olleet saaneet palvelujen tuottajalta riittävästi tukea tehtävänsä hoitamiseen.

Työvuorolistoista saatiin tarkastuskäynneillä ristiriitaista tietoa. Työvuorolistoihin merkityt henkilöt eivät välttämättä työskennelleet yksikössä tai työvuorot itsessään olivat erilaiset, kuin mitä listalle oli merkitty. On ilmennyt myös, etteivät työntekijät uskaltaneet kertoa epäasianmukaisuuksista johdolle tai puuttua epäasianmukaiseen toimintaan työpaikkansa menettämisen pelossa.

Toimintaan jouduttu puuttumaan

Kunta tai kuntayhtymä on saattanut joutua ottamaan vastuulleen joko koko vanhusten asumispalveluyksikön toiminnan tai osan siitä. Valvira on joutunut keskeyttämään kahden yksikön toiminnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto yhden. Kahdessa tapauksessa toiminta siirtyi osin tai kokonaan kuntayhtymän vastuulle, yhdessä palveluntuottaja päätyi itse keskeyttämään toiminnan.

Lääkehoito on jouduttu kolmen yksikön osalta siirtämään kunnan vastuulle, kunnes palvelujen tuottaja on saanut lääkehoidon puutteet korjatuksi.

Useissa tarkastetuissa yksiköissä on edellytetty välittömiä toimenpiteitä toiminnan saattamiseksi asianmukaiseksi muun muassa henkilöstöä lisäämällä, siirtämällä tuki- ja muiden tehtävien tekeminen pois hoitohenkilöstön vastuulta ja saattamalla lääkehoito viipymättä asiakasturvalliseksi. Palvelutuottajat ovat jo aloittaneet korjaustoimia, ja valvonnassa seurataan näiden toteutumista.

Vanhustenhuollon palveluiden valvontaa jatketaan

Palveluntuottajien tulee jatkossa kiinnittää huomiota siihen, että vanhuspalvelulain mukaiset, pitkäaikaisen hoivan ja hoidon periaatteet toteutuvat hoivakotien toiminnassa. Palvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö kokee elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Palveluntuottajien ja järjestämisvastuussa olevien kuntien tulee kehittää omavalvontaansa. Uuden yksikön toiminnan aloittamista suunniteltaessa on varmistettava, että toiminnan perusedellytykset ovat kunnossa heti toiminnan alkaessa.

Yksiköllä pitää olla johtaja, joka todellisuudessa voi ja kykenee johtamaan yksikön toimintaa. Henkilöstöä on oltava riittävästi turvaamaan asiakkaiden palvelutarpeen mukainen laadukas hoito ja hoiva. Tuki- ja muihin tehtäviin tulisi olla riittävästi muuta kuin hoitohenkilökuntaa ja lääketurvallisuuteen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi palvelujen tuottajalla tulisi olla suunniteltuna sijaismenettelyt henkilökunnan poissaolojen varalle asiakkaiden palvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi.

Tehtyjen tarkastusten perusteella voidaan todeta, että vanhustenhuollon palveluiden valvontaa tulee jatkaa suunnitelmallisesti, myös vanhusten kotiin annettavien palveluiden osalta.

Valviran ja aluehallintovirastojen havaintojen mukaan valvonta on tuottanut tulosta ja palveluntuottajat ovat ryhtyneet tai ryhtymässä korjaustoimenpiteisiin.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki, 980/2012) tuli voimaan 1.7.2013.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistynyt vanhuspalvelulain uudistaminen, ja alan toimijat ovat jo sitoutuneet ministeriössä linjattuun 25 kohdan ohjelmaan vanhuspalveluiden parantamiseksi. Linkki aiheesta kertovaan uutiseen.

Linkki vanhusten hoivapalvelujen valvonnasta kertovaan uutiseen.
Linkki vanhusten hoivapalvelujen epäkohtailmoitusten ja kanteluiden määrän lisääntymisestä kertovaan uutiseen.

Lisätietoja:

Valvira, ylitarkastaja Mervi Tiri, puh. 0295 209 341
Valvira, ylitarkastaja Elina Uusitalo, puh. 0295 209 334
etunimi.sukunimi@valvira.fi

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Niina Siirilä, puh. 0295 018 563
etunimi.sukunimi@avi.fi

Jaa tämä sivu