Valvira arvioi työnsä vaikuttavuutta ja on myös itse arvioitavana

Valviran työtä arvioidaan koko ajan monin tavoin. Mittaamme itse joka toinen vuosi valtionhallinnon työtyytyväisyysbarometrillä mm. virastomme johtamista, työoloja ja työhyvinvointia. Lisäksi viraston eri substanssialueet tekevät omia asiakastyytyväisyyskyselyjä. Valviran mainetta mitataan säännöllisesti myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan mainemittauksin. Mielipidettä kysytään sekä sidosryhmiltä että medialta. Sokerina pohjalla kesällä julkaistaan sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta tehty Valviran ulkoinen arviointi, josta Valvira itse on jo saanut alustavia tietoja.

Valvonnan kehittämiseen eväitä sote-vaikuttajilta

Valviraa pidetään tarpeellisena virastona, jonka työstä on lisäarvoa yhteistyökumppaneille. Kehitettävää tietysti on, sen tiedämme itse parhaiten. Järjestimme toukokuun puolivälissä pyöreän pöydän keskustelun selvittääksemme sitä, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat odottavat sote-valvonnalta ja valvojilta muuttuvassa toimintaympäristössä.
Pöydän ympärille kokoontui kuntien, sairaanhoitopiirien, palvelujen tuottajien, aluehallintovirastojen ja järjestöjen edustajia. Osallistujia oli myös Sitrasta ja THL:stä. Ylintä laillisuusvalvontaa edusti eduskunnan oikeusasiamies. Valviran näkökulmasta oli mukavaa huomata, että omat ajatuksemme valvonnan kehittämisestä kulkevat samaa latua kuin valvottaviemme eli sote-kentän. Olemme ajassa mukana myös kansainvälisesti, totesivat Valviran asiantuntijat palattuaan eurooppalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon valvojien verkoston EPSOn (European Partnership for Supervisory Organisations in Health Services and Social Care) huhtikuisesta kokouksesta. Tässä uutiskirjeessä on myös kokousterveisiä Oslosta.
Mitä pyöreässä pöydässä sitten todettiin ja toivottiin? Otan tässä lyhyesti esiin pari keskeisintä asiaa.

Omavalvonta vakiinnuttaa asemiaan

Omavalvonta on  asiakaslähtöistä, nopeaa, tehokasta ja myös taloudellisesti kestävää valvontaa.

Omavalvonta on vakiinnuttanut asemansa, joskin siinä on vielä paljon tehtävää. Joissakin paikoissa systemaattinen omavalvonta on jo arkipäivää, jotkut ovat aivan alkutaipaleella. Niin valvontaviranomaiset kuin kunnat ja palvelujen tuottajatkin haluavat kuitenkin omavalvonnan ensisijaiseksi valvontamuodoksi, jota viranomaisvalvonta varmistaisi. Omavalvonta on  asiakaslähtöistä, nopeaa, tehokasta ja myös taloudellisesti kestävää valvontaa.

Normien valvonnasta palvelun lopputuloksen valvontaan

Nykyisellään valvonta painottuu normivalvontaan. Se on pääsääntöisesti kvantitatiivista; valvotaan esimerkiksi määräajoissa pysymistä. Se on myös helppoa, koska on mittarit, joilla mitata. Määräaikojen valvonta on tärkeää, mutta se ei kerro paljoa palvelujen laadusta ja lopputuloksesta. Niiden mittaamiseen tarvitaan indikaattoreita ja mittareita, joiden kehittäminen näyttää olevan kansainvälisestikin vaikeaa. Indikaattorityötä on Suomessa tehty vuosikausia, ja tällä hetkellä sote-indikaattoreita kehitellään monissa työryhmissä mm. meneillään olevassa kuntakokeilussa.
Erityisesti omavalvonta tarvitsee yhteisesti sovittuja, julkisesti verkosta löytyviä indikaattoreita, joiden avulla omaa työtä voi kehittää ja arvioida ja samalla verrata muiden kuntien tai palvelujen tuottajien saavutuksiin.

Toivottavasti saamme nyt nopeasti sen verran laadukkaita indikaattoreita, että pääsemme hyvään alkuun. Vaikka valvonnan tietopohjassa on vielä aukkoja, tietoa on riittävästi ensimmäisen sukupolven indikaattoreille.

Valvontaa keskitettävä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa valvotaan Valvirassa ja kuudessa aluehallintovirastossa. Valviran näkemys on, että valvonta pitäisi keskittää yhteen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirastoon. Viraston keskusyksikön lisäksi alueellinen asiantuntemus on turvattava.  Keskittämisen tarve tuli selvästi esiin lähes jokaisen pyöreän pöydän asiantuntijan puheenvuorossa.
Nykyisellään valvonta on hajanaista, joskus päällekkäistä eikä aina takaa kansalaisten ja palvelujen tuottajien yhdenvertaista kohtelua ja yhdenmukaisia ratkaisuja. Keskitetympi valvonta olisi tehokkaampaa ja toisi todennäköisesti myös säästöjä. Palautteesta päätellen se säästäisi myös kuntapäättäjien ja palvelujen tuottajien hermoja, kun olisi selvempää, mikä viranomainen mitäkin asiaa valvoo ja kenelle pitää mitäkin tietoja toimittaa. Ihanteellista olisi tietysti se, että valvontaviranomainen ei kyselisi mitään tietoja, vaan ne saataisiin reaaliaikaisesti sähköisistä järjestelmistä, joihin toimintaa koskevia tietoja kootaan. Sekin päivä siintää jo aika lähellä.

Sote tulee – olemme valmiina

Hallitusneuvotteluja käydään tätä uutiskirjettä kirjoitettaessa. Selvää on, että sote-uudistus tulee jossakin muodossa. On se muoto mikä tahansa, sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa, eli kansalaisten oikeusturvan sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden seurantaa ja varmistamista tarvitaan edelleen. Arviointien, sidosryhmien näkemysten ja kansainvälisen vertailun mukaan olemme valvonnassa oikealla tiellä. Tästä on hyvä jatkaa.