Tiedon laatu olennaista datapohjaisessa valvonnassa – kokemuksia Valviran ja THL:n kokeilusta

Valviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyössä toteutettiin uudenlainen kokeilu, jossa selvitettiin datapohjaisen valvonnan mahdollisuuksia lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Datapohjaisen valvonnan tavoitteena on perustaa sosiaali- ja terveyspalveluiden valvonta entistä vahvemmin tiedon systemaattiseen analysointiin ja riskienarviointiin. Tämä antaa mahdollisuuden ennakoida sosiaali- ja terveydenhuollossa esiintyviä ongelmia, tukea palveluntuottajien ja -järjestäjien omavalvontaa entistä paremmin ja puuttua ongelmiin nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.

Valviran ja THL:n kokeilussa pyrittiin osoittamaan tekoälyalgoritmien hyödyllisyys valvonnan suuntaamisessa sekä ennustamaan potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyviä riskitekijöitä ja puutteita palvelun laadussa. Kokeilussa hyödynnettiin Valviran ja aluehallintovirastojen valvontatilastoja, Valviran lastensuojelukyselyä vuodelta 2019 sekä THL:n lastensuojelurekisterin, Hoitoilmoitusrekisterien (Hilmo) ja Kelan lääkehoidon aineistoja.

Valvontatilastoja voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän

Valvontatilastojen ja lastensuojelun kyselyaineiston tarkastelussa tunnistettiin, että lastensuojeluyksiköissä, joissa lasten vaihtuvuus ja rajoitustoimien määrä olivat suuria, myös valvontatoimia tarvittiin enemmän. Sen sijaan kaikkien aineistojen yhteisessä mallinnuksissa vahvoja yhteyksiä Hilmon sisältämien diagnoosi-, toimenpide- tai pakkotoimitietojen ja valvonnan määrien välillä ei löytynyt. Aineistojen laajassa yhdistelyssä ei siis pystytty tunnistamaan muita lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin liittyviä tekijöitä valvonnassa tehtävää riskien arviointia varten.

Kokeilu osoitti, että Valviran ja aluehallintovirastojen valvontatilastoja olisi mahdollisuus analysoida ja hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän. Aineistojen hyödyntäminen tosin edellytti niiden manuaalista käsittelyä. Tiedon laajempi hyödyntäminen valvontatyössä vaatisikin sen, ettei aineistoja tarvitsisi erikseen täydentää tai muokata.

Tietopohjan kehitystarpeista saatiin tärkeitä oppeja

Nykyisen tietopohjan rajoitteet tulivat kokeilussa hyvin esiin. Analyysia vaikeutti esimerkiksi se, että osa aineistojen tiedoista oli kunta- ja osa toimintayksikkötasoista. Kattavampi tietopohja ja erityisesti tarkemmat tiedot palveluja tuottavista toimintayksiköstä olisivat tarpeen, jotta riskejä voitaisiin tunnistaa palveluntuottaja- ja toimintayksikkökohtaisesti. Datapohjainen valvonta edellyttää myös uusia toimintatapoja ja -rooleja valvontatyössä.

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokeilu (Proof of Concept, PoC) toteutettiin osana Valtava-hanketta, Valviran Datapohjainen valvonta -projektissa ja sittemmin Valvonnan tarvitsema ja tuottama tietotuotanto -projektissa.

Lisätietoja:

Kehittämispäällikkö Petri Huovinen, 0295 209 340

Lue lisää:

Kokeilun loppuraportti Valvira.fissä.

Lisää Valtava-hankkeesta Toivo-ohjelman sivulla Valvira.fissä.