Talousveden laadun valvonnasta ei ole korona-aikanakaan tingitty
Vesihuolto on tunnetusti yhteiskunnan toiminnalle elintärkeä toiminto. On tärkeää suojella vesihuollon työntekijöiden terveyttä. Tartuntariskin vähentämiseksi Valvira ohjeisti, että kunnan terveydensuojeluviranomaisten tekemistä vesilaitostarkastuksista voidaan joustaa siirtämällä niitä myöhemmäksi, tekemällä etätarkastuksia tai keskittyä tarkastamaan asiakirjoja. Valviran hyväksymille vesityökorttitestaajille lähetettiin pyyntö, että he ottaisivat huomioon sen, että vesihuollossa toimivien tartuntariski koulutus- ja testaustilaisuuksissa olisi mahdollisimman pieni. Moni testaaja piti testejä pienemmissä ryhmissä ja väljissä tiloissa tai luopui testien pitämisestä.
Valviran ohjeistuksen mukaan talousveden laadun tutkimuksista sen sijaan ei saanut joustaa ilman pakottavaa tarvetta. Joitakin näytteenottopaikkoja oli vaihdettava, sillä vesinäytteitä haetaan pääosin julkisista rakennuksista ja osa niistä oli keväällä kiinni. Vedenlaadun tulokset antavat joskus osviittaa alkavasta likaantumisesta ja monia haavereita on saatu selvitettyä ennen kuin veden käyttäjille on aiheutunut terveyshaittaa. Selvää on, että esim. varavedenjakelu korona-aikana olisi erittäin haastavaa järjestää siten, että fyysistä etäisyyttä pystyttäisiin ylläpitämään. Siispä kannattaakin panostaa talousveden laadun turvallisuuteen.
Valviran ohjeistuksen mukaan talousveden laadun tutkimuksista sen sijaan ei saanut joustaa ilman pakottavaa tarvetta.
Päätösten tekemiseen tarvitaan vesitutkimuksia ja laboratoriopalveluiden on toimittava korona-aikanakin. Vesinäytteitä tutkivia laboratorioita on pyydetty tiedottamaan Valviralle ja Ruokavirastolle, jos niiden toimintavarmuus vaarantuu esimerkiksi materiaalien saatavuusongelmien takia.
Rakennusten putkissa seisonut vesi ja legionella
Kun kevään poikkeustilanteen jälkeen vuosi sitten toiminta käynnistyi monissa rakennuksissa, huoli pitkään putkissa seisoneen vedenlaadun mahdollisista riskeistä kasvoi. Legionellabakteerit ovat taudinaiheuttajia, jotka voivat lisääntyä rakennusten omissa vesijärjestelmissä. Legionallabakteerit aiheuttavat sairastumisia erityisesti silloin, jos ne pääsevät vedestä muodostuneiden aerosolien mukana hengitysteihin esim. suihkussa. THL julkaisi ohjeet, kuinka legionellariskiä voi torjua. THLn lisäksi viranomaiset ja vesilaitokset levittivät tietoa ohjeista, kuinka torjuntatoimenpiteet, kuten huuhtelut, käyttöveden lämpötilan säätö ja mahdolliset klooridesinfioinnit tulee tehdä. Legionellabakteerin torjuntaohjeet ovat näin kesän kynnyksellä jälleen ajankohtaisia monelle toiminnanharjoittajalle.
Alueellinen tilannekuva
Maa- ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö lähettivät viime huhtikuussa kirjeen, jonka mukaan ELY-keskusten ja kuntien terveydensuojeluviranomaisten tuli pitää yllä ajantasaista vesihuollon tilannekuvaa. Monet vesilaitokset saivat viranomais- ja vertaistukea, kun ELY-keskukset ja kuntien terveydensuojeluviranomaiset järjestivät alueellisia etäkokouksia. Etäkokousten keskusteluista ja vesilaitoksille tehtyjen kyselyjen vastauksista saatiin selville paikallisia hyviä käytäntöjä, haavoittuvuuksia ja myös toiveita viranomaisille. ELY-keskuksissa koostetaan edelleenkin ministeriöille alueellisia tilanneraportteja yhteistyössä kuntien terveydensuojeluviranomaisten kanssa.
Valtakunnallinen tilannekuva
Vesihuoltopoolin toimintaa ohjaa poolitoimikunta, jossa on vesihuoltolaitosten, kuntien ja Huoltovarmuuskeskuksen lisäksi edustajina vesihuoltoa ohjaavat ja valvovat ministeriöt ja viranomaistahot. Vesihuoltopoolin kokouksissa ja koronapalavereissa on kuultu ja jaettu huolenaiheita sekä pohdittu ratkaisuja. Poolitoimikunta päivittää vesihuollon valtakunnallista tilannekuvaa. Sitä täsmentävät yhteydenotot ja Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitoksilleen tekemät kyselyt ajankohtaisista asioista kuten esimerkiksi keväällä suojavälineiden tarpeesta. Vesihuoltopooli on järjestänyt webinaareja, joihin on osallistunut vesihuollossa toimivien lisäksi viranomaisia. Kuulijat saivat kuunnella TV:stä tuttuja asiantuntijoita suoraan ja esittää omalla alalla askarruttaneita kysymyksiä. Osaan kysymyksistä saatiin vastaukset heti.
Ohjeet vesilaitosten henkilöstölle
Korona-ajan ensimmäiset ja laajasti luetut, vesilaitoksia koskevat täsmäohjeet laati Vesilaitosyhdistys soveltamalla Työterveyslaitoksen ohjeistuksia ja ajantasaista muuta tietoa. Vesihuollossa suurimmaksi riskiksi tunnistettiin henkilöstön joukkopoissaolo karanteenien ja pahimmassa tapauksessa sairastumisten takia. Vesilaitoksilla panostettiinkin alusta saakka henkilöstön tartuntariskin vähentämiseen. Etätöitä suosittiin, jos työtehtävät soveltuivat etätöihin. Lähityötä tekevät jaettiin tiimeihin, jotka eivät kohdanneet toisiaan fyysisesti. Myös pienemmän henkilöstön omaavissa laitoksissa pyrittiin karttamaan fyysisiä tapaamisia. Suojaimia ja desinfiointiaineita hankittiin. Asiakaspalvelua ohjattiin puhelimitse, sähköpostitse ja verkossa tapahtuvaksi. Asiakaskontakteissa edellytettiin maskien käyttöä. Vesimittarinvaihtoja siirrettiin useilla laitoksilla myöhemmäksi. Alalla henkilöstöresurssin riittävyyttä on vaikeaa varmentaa ostopalveluna, sillä tarjontaa ei ole. Laitosten välistä yhteistyötä kartoitettiin ja lisättiin tarvittavan henkilöstön varmistamiseksi.
Toistaiseksi kaikki hyvin
Ensimmäinen koronavuosi meni vesihuollossa hyvin - vesihuoltopalvelut toimivat normaalisti. Vesihuollon toimintavarmuuden ylläpitämiseksi on tärkeää jatkaa vesihuoltolaitosten huolto‐ ja kunnossapitotoimenpiteitä ja investointeja mahdollisimman normaalisti, vaikka tiettyjen materiaalien toimitusviiveet ja hintojen nousu on alkanut näkyä esim. saneeraushankkeiden aikatauluissa ja kustannuksissa.
Alalla henkilöstöresurssin riittävyyttä on vaikeaa varmentaa ostopalveluna, sillä tarjontaa ei ole.
Silti huoli osaavan henkilöstön riittävyydestä on edelleen ajankohtainen. Joissakin kunnissa taloudellisen tilanteen vuoksi käynnistetyt YT‐neuvottelut ja lomautukset ovat koskeneet myös vesihuollon henkilöstöä. Vielä pitää pinnistää ja vielä pitää jaksaa jatkaa fyysistä etäisyyttä, käyttää maskeja ja käsidesiä sekä sietää mahdollisia häiriöitä sopimus- tai palveluketjujen toiminnassa.
Korona-aikana tiivistynyt yhteistyö luo hyvän pohjan alkaneelle kansalliselle vesihuoltouudistukselle ja juomavesidirektiivin toimeenpanolle. Vedenkäyttäjälle pienikin vesilaitos on se ainoa ja kriittinen, jonka toimintavarmuus ratkaisee minkälaista talousvettä kotiin virtaa.
Lisätietoa talousvedestä verkkosivuillamme (valvira.fi)
