Synnytysten turvallisuus huipputasolla, mutta sitä voidaan vielä parantaa
Valvira selvittää vuosittain alle kymmenen (keskimäärin noin 7) raskauden aikaiseen hoitoon tai synnytykseen liittyvää asiaa, joissa epäillään hoitovirhettä. Määrä on pysynyt samana vuodesta toiseen. Vuonna 2020 Suomessa syntyi Tilastokeskuksen mukaan 46 463 lasta.
Valvira käsittelee vakavimmat valvonta-asiat, joissa hoitovirheen epäillään aiheuttaneen potilaan kuoleman tai vakavan vammautumisen. Aluehallintovirastot käsittelevät muut raskauden tai synnytyksen aikaiseen hoitoon liittyvät asiat. Asia tulee yleensä vireille Valvirassa synnyttäjän tekemänä kanteluna ja koskee synnytyksen hoitoa synnytyssairaalassa tai raskaudenaikaista hoitoa ja sikiön kohdunsisäistä kuolemaa.
Sikiön sykekäyrän seurannan koulutus tärkeää
Valtaosassa selvitetyistä valvonta-asioista Valvira on todennut synnytyksen tai raskauden seurannassa ja hoidossa epäasianmukaisuutta. Vaikka valvonta-asioita on Valvirassa vähän, niistä voidaan saada oppia potilastuvallisuuden kehittämiseen. Noin 2/3:ssa tapauksista epäasianmukaisuus on liittynyt sikiön sykekäyrän (KTG, kardiotokografia eli sikiön sykekäyrän ja supistusten rekisteröinti) tulkintaan ja/tai seurantaan.
Sikiön voinnin seuranta sykekäyrän avulla on haastavaa, vaikka KTG on ollut Suomessa käytössä jo 1960-luvulta lähtien. KTG on menetelmänä epätarkka, ja vaikka selvät viitteet sikiön hapenpuutteesta yleensä tunnistetaan, hapen puutteeseen viittaavia muutoksia jää tunnistamatta tai muutokset eivät viittaakaan hapen puutteeseen. Käyrän tulkinnassa asiantuntijoiden välillä on myös havaittu suuria eroja yhteisistä tulkintakriteereistä huolimatta. KTG:n tarkkuutta on pyritty parantamaan sikiön voinnista tietoa antavien lisämenetelmien avulla, mutta silti edelleen merkittävin sikiön hapen puutteeseen liittyvä tekijä liittyy sykekäyrän seurantaan tai tulkintaan.
Potilasturvallisuuden kannalta kätilöiden ja lääkäreiden säännöllinen, KTG-seurantaan liittyvä työpaikkakoulutus on tärkeää. Muun muassa Suomen Perinatologinen seura on ansiokkaasti järjestänyt myös valtakunnallista koulutusta asiasta. Seuran sisällä toimii KTG-asiantuntijaryhmä, joka myös puolueettomasti arvioi kysymyksiä herättäneitä tai vaikeatulkintaisia sykekäyriä ja niihin liittyvää synnytyksen hoitoa, ja kouluttaa siten synnytyksiä hoitavia ammattilaisia. Ilahduttavaa on ollut myös nähdä, että joissain sairaaloissa on kehitetty omia KTG:n laatustandardeja, jotka parantavat potilasturvallisuutta. Kansallisille KTG:n laatustandardeille voisi myös olla käyttöä.
Muita potilasturvallisuuteen liittyviä tunnistettuja riskitekijöitä ovat olleet muun muassa ponnistusvaiheen pitkittyminen, tiedonkulkuongelmat, ulkomaalaisia potilaita koskevat kieli- ja kommunikaatio-ongelmat, kiireinen yöaika sekä puutteelliset potilasasiakirjamerkinnät. Valviralle on myös viime aikoina tullut tapauksia, joissa synnytyksen tilannetta ja synnytyksen jatkamisen edellytyksiä olisi pitänyt arvioida kokonaisvaltaisesti sen sijaan, että on katsottu esimerkiksi yhtä yksittäistä mittaustulosta.
Synnytysten turvallisuutta kehitetään edelleen
Vaikka synnytykseen liittyviä vakavia hoitovirheitä tapahtuu, niiden lukumäärä on vähäinen ja synnytysten turvallisuus on Suomessa edelleen maailman huippuluokkaa. Perinataalikuolleisuus (kuolleena syntyneiden ja ensimmäisen elinviikon aikana kuolleiden lasten määrä/1000 syntynyttä lasta) on Suomessa maailman pienimpiä.
Vaikka turvallisuus on jo nyt hyvällä tasolla, potilasturvallisuuden kehittämistyötä on syytä edelleen jatkaa. Jokainen hoitovirhe on liikaa ja lapsen kuolemaan tai vammautumiseen liittyvä inhimillinen tragedia on suuri.
Potilasturvallisuuden kehittämistyötä on tehty monella eri rintamalla niin synnytysten kuin vastasyntyneiden hoidossa. Lainsäädännön nykyään edellyttämä hätäkeisarileikkausvalmius ja synnytyslääkäreiden sairaalapäivystys on osaltaan parantanut tilannetta. Tämä muutos näkyy myös historian varrella Valviralle tulleissa asioissa. Synnytysten keskittäminen ja synnytyssairaaloiden lopettaminen ei ole lisännyt Valvirassa tapauksia, joissa potilasturvallisuus olisi vaarantunut. Yhtenä uutena esimerkkinä potilasturvallisuuden kehittämisestä on viime keväänä julkaistut valtakunnalliset synnyttäjien ja vastasyntyneiden hätätilannekoulutusohjelmat sairaaloille.
Synnytysten turvallisuudessa avainasemassa on ammattitaitoinen ja osaava henkilökunta. Vaikka Suomi on synnytysturvallisuudessa jo kansainvälistä huipputasoa, voidaan potilasturvallisuutta vielä parantaa - ja sitä tehdään.
Maailman potilasturvallisuuspäivä 17.9.2021 (vaasankeskussairaala.fi)
Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2020 (thl.fi)
Suomen Perinatologinen seura (perinatologinenseura.fi)
Tyytymättömyys hoitoon (valvira.fi)
