Suomi on edistyksellinen biopankkitoiminnassa
Vuonna 2013 voimaan saatettua biopankkilakia on Suomessa ylistetty maailman parhaaksi ja edistyksellisimmäksi biopankkilaiksi. Suomalaiselle tutkimukselle on uuden lain myötä annettu mahdollisuus nousta biolääketieteen globaaliin kärkijoukkoon edistäen pitkällä aikavälillä maamme väestön hyvinvointia ja terveyttä. Pyrkimys edistää samanaikaisesti tutkimusta, uusien sovellusten syntymistä ja jokaisen oikeutta terveyteen on edellyttänyt sekä alan toimijoilta että toimintaa ohjaavilta ja valvovilta viranomaisilta visionääristä yhteistyötä ja rakenteellisia muutoksia, jotta tavoite olisi mahdollista saavuttaa.
Suomi on kansainvälisessä vertailussa ensimmäisiä maita, jotka rakentavat kansallisesti yhtenäistä biopankki-infrastruktuuria. Valtionhallinto on lisäksi laatinut useita strategioita, joiden tavoitteena on lisätä terveysalan kasvua ja innovaatiotoimintaa muun muassa hyödyntämällä tehokkaasti sosiaali- ja terveysalan piirissä syntyvää tietoa osana tutkimusta, terveydenhuoltoa ja päätöksenteon tukijärjestelmää. Biopankkien merkitys terveyden edistämisen yhtenä tukipilarina on havaittu strategiatyössä, sillä pankkeihin kumuloituu runsaasti arvokasta tutkimustietoa mm. sairauksien syistä, diagnostiikasta ja ennaltaehkäisystä.
Suomalaiset näyte- ja tietokokoelmat ovat jo olleet laajan kansainvälisen kiinnostuksen kohteena. Meillä on vahvuutena väestön ainutlaatuinen geneettinen rakenne, kattavat kansalliset terveydenhuollon rekisterit, laadukas terveydenhuoltojärjestelmä, kansalliset biopankit, pitkä epidemiologisen tutkimuksen perinne, hyvä IT-osaaminen ja -infrastruktuuri sekä tutkimusmyönteinen väestö.
Suomi on kansainvälisessä vertailussa ensimmäisiä maita, jotka rakentavat kansallisesti yhtenäistä biopankki-infrastruktuuria. Valtionhallinto on laatinut useita strategioita, joiden tavoitteena on lisätä terveysalan kasvua ja innovaatiotoimintaa.
Biopankkilailla on pyritty turvaamaan tasapuolisesti sekä yksittäisten näytteenluovuttajien että tutkimuksen intressit. Ihmisten näytteitä ja tietoja on pääsääntöisesti mahdollista kerätä ja tallettaa biopankkiin sekä käyttää tutkimukseen, jos he suostuvat siihen. Näytteiden ja tietojen käsittely on tarkoin valvottua ja säänneltyä laissa. Toiminta perustuu avoimuuteen ja ennen kaikkea väestön luottamukseen. Ihmisillä on mahdollisuus seurata, mihin heidän näytteitään käytetään. Kansalaisilla on lisäksi aiempaa paremmat mahdollisuudet saada itsestään tietoa, jota voivat hyödyntää omaa terveyttään ja elintapojaan koskevassa päätöksenteossa. Valvira tekee potilasjärjestöjen kanssa tiivistä yhteistyötä, jotta väestölle välittyisi laaja-alaisesti tietoa omista toimintamahdollisuuksistaan.
Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on kaiken kaikkiaan käännekohdassa ja käy lähivuosina läpi toiminnallisen täysuudistuksen. Tulevaisuudessa pyritään entistä informoidumpaan, kohdennetumpaan ja ennaltaehkäisevämpään potilaan hoitoon hyödyntäen eri lähteistä kerääntyvää terveys- ja hyvinvointitietoa. Visiona on, että tulevaisuudessa ihmisten terveystiedot olisivat laajemmin käytössä myös heillä itsellään, ja lääkäreillä olisi tarvittavat työkalut lääketieteellisen päätöksenteon tueksi.
Haasteena on, että tutkimuksessa ja terveydenhuollon päätöksenteossa hyödynnettävää tietoa syntyy paljon, useasta eri lähteestä ja sitä on talletettu pirstaloituneesti ympäri Suomea. Tietoa on lisäksi vaikea hyödyntää, sillä osaamista, aikaa ja resursseja sen analysointiin ei terveydenhuollon nykyjärjestelmässä toistaiseksi ole. Arvokkaat aineistot olisikin kaivettava esiin siiloistaan ja jalostettava tehokkaammin eri tarpeisiin käytettäväksi. Tätä koskeva lainsäädännön muutostyö on käynnistetty, ja Valvira osallistuu siihen kiinnittäen erityishuomiota ihmisten oikeuksien, yksityisyydensuojan ja tasavertaisuuden turvaamiseen. Kokemusta tutkimusmyönteisestä ja ihmisten oikeuksia kunnioittavasta laintulkinnasta on biopankkilain myötä kertynyt jo runsaasti.