Sote-uudistuksella voidaan tehostaa myös valvontaa
Sote-palveluiden järjestämisen nykytila ei edistä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista, yhdenvertaisten laadukkaiden palveluiden turvaamista kaikille eikä palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden tehokasta parantamista. Nykyinen järjestelmä ei myöskään riittävästi tue ammattitaitoisen henkilöstön saantia, uusiin sote-haasteisiin vastaamista eikä kustannusten kasvun hillintää. Sote-uudistus on jo kauan ollut välttämätön.
Valviran 25.9.2020 antama lausunto hallituksen sote-uudistusesitykseen on pääosin myönteinen. Sote- ja maakuntauudistuspykälät eivät tietenkään itsessään toteuta mitään, mutta ne mahdollistavat työn, jolla saavutetaan jotakin selvästi parempaa kuin palveluiden nykytila.
Valvontatyön näkökulmasta siirtyminen kuntaa suurempien alueellisten järjestäjien – hyvinvointialueiden tai maakuntien tai millä nimellä alueita lopulta sitten kutsutaankin – vastuulle on hyvin perusteltua. Järjestämisvastuuseen liittyvä valvontavastuu on asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta ensisijaisempaa ja ratkaisevampaa kuin Valviran ja aluehallintovirastojen valvonta, vaikka meitä valvontaviranomaisiakin välttämättä tarvitaan. Ensisijaisesti järjestäjän on pidettävä huoli järjestämiensä palveluiden laadusta ja turvallisuudesta. Valviran ja avien on varmistettava tämä kuntien ja jatkossa alueiden toiminta, mutta emme voi korvata sitä. Nyt ehdotetuilla suuremmilla alueilla voidaan toteuttaa ja kehittää järjestämisvastuuseen liittyvää valvontaa paljon tehokkaammin kuin nykyisissä liian lukuisissa kuntatoimijoissa tehdään. Valvontahavaintojemme perusteella nykyisinkin on olemassa monia valvontatyössään hyvin toimivia kuntia, mutta liian monessa kunnassa järjestämiseen liittyvä kunnan tekemä valvonta on riittämättömästi resursoitua, minkä lisäksi osaamisessa ja toiminnan dokumentaatiossa on puutteita. Valviran ja avien on kehityttävä alueiden järjestämisvastuun ja palvelurakenteiden valvonnan osaamisessaan kuten sote-uudistusesitys viitoittaa.
Valvira nostaa lausunnossaan esiin joitakin valvonnan onnistumisen kannalta tärkeitä kysymyksiä ja ehdotuksia. Näitä ovat mm. seuraavat:
- sote-maakuntalain 6 §:ssa pitäisi maakuntien tehtävistä säätää täsmällisemmin, jotta maakuntien välille ei syntyisi yhdenvertaisuutta vaarantavia eroja
- sote-maakunnan on tärkeää yhteensovittaa palvelukokonaisuuksia sekä seurata ja arvioida palveluita ja niiden laatua – tätä varten 8 §:ää ja vastuutuksia pitäisi vielä selkiyttää
- maakuntien yhteistoiminnasta pitäisi säätää tarkemmin, eli milloin kyseessä on lakisääteinen vastuu ja milloin muunlainen vastuu
- sote-maakuntien tuottama tieto on keskeisessä asemassa: tietopohjan ja indikaattorien pitää olla valtakunnallisesti yhtenäiset, ja asiakasta/potilasta koskevien tietojen on voitava mahdollisimman integroidusti siirtyä palvelutuottajien ja palveluiden välillä
- henkilöstövuokrausta koskeva 12a § ei riittävästi ota huomioon niitä ongelmia ja valvontahavaintoja, joita vuokratyövoiman käytössä on ilmennyt: henkilöstövuokraus on määriteltävä valvontaviranomaisen toimivallan piiriin kuuluvaksi palveluksi, ja lisäksi vuokraus ja työvoiman välittäminen pitäisi kyetä selkeämmin määrittelemään erikseen
- lakiesityksen 13 §:n mukaan palveluntuottajalla pitää olla toiminnan edellyttämä sote-ammattihenkilöstö: Valvira korostaa, että tämän täytyy tarkoittaa rekisteröityjä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä – yksikön henkilöstössä rekisteröimättömien työntekijöiden osuus ei saa nousta liian suureksi
- sote-maakuntien välistä yhteistyötä koskevan sääntelyn (33 – 36 §) tulee olla selkeää ja velvoittavaa, ja valtioneuvostolle tulisi säätää velvollisuus (eikä vain oikeus) päättää maakuntien yhteistyösopimuksista, jotta sopimuksettomaan tilaan ei jäätäisi roikkumaan kuten eräillä sairaanhoitopiirialueilla on nyt nk. keskittämisasioissa käynyt
- on erittäin hyvä, että järjestämislakiesityksen 38 §:n mukaan omavalvontaohjelmat ja omavalvonnan havainnot pitää julkaista julkisessa tietoverkossa, ja että 42 §:ssä säädetään valvontaa tekevien viranomaisten välisestä yhteistyöstä
Valvira ei valvontaroolissaan ota kantaa rahoituskysymyksiin, mutta toivottavasti ne ratkeavat. Pykäliä voidaan vielä täsmentää, ja niitä voidaan tulevaisuudessakin tarvittaessa korjata. Valvonta on potilas- ja asiakasturvallisuuden voimavara, ja sillä voidaan säästää kustannuksia, koska turvattomuus ja epäasianmukaiset palvelut vasta kalliiksi tulevatkin. Tehdään sote-uudistus nyt ja tehostetaan sen avulla myös sote-valvontaa.
Lue lisää:
Lue lisää siitä, mitä omavalvonnalla tarkoitetaan:
Omavalvonta on asiakas- ja potilasturvallisuustyön perusta (valvira.fi)
