Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan suunnitelmallinen valvonta vuosina 2016-2017

Valviran selvityksiä 1:2018

Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan suunnitelmallinen valvonta vuosina 2016-2017 (pdf)

Päivystystoiminta oli yksi vuosina 2016-2017 toteutetun Valviran ja aluehallintovirastojen yhteisen valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman valvontakohteista. Ympärivuorokautisesti toimivat päivystysyksiköt ovat avainasemassa kiireellisen terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toteuttamisessa sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden kokonaisuudessa. Päivystystoiminta on muuttunut lainsäädäntömuutosten, mm. sosiaali- ja terveysministeriön kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä annetun asetuksen (782/2014), ja ammattihenkilöiden kehittyneen työnjaon myötä, ja valvonnan tavoitteena oli edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta näiden muutosten keskellä. Päivystystoiminnan suunnitelmallisella valvonnalla pyrittiin myös vahvistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota.

Valvira ja aluehallintovirastot arvioivat päivystystoimintaan kolmella eri menetelmällä: päivystystoiminnan ohjaus- ja arviointikäynneillä sekä sosiaalipäivystyksen tiedonkeruulla, jonka tuloksia käsiteltiin kuudessa sosiaalipäivystystä koskeneessa alueellisessa tilaisuudessa. Tiedonkeruun perusteella sosiaalipäivystystoiminnan keskeisiä haasteita ovat saatavuus ja saavutettavuus (erityisesti harvaanasutut ja laajat kunnat tai laajat useamman kunnan muodostamat alueet ja saaristokunnat) sekä omavalvonnan kehittämistarpeet. Tiedonkeruu osoitti, että valtakunnallisesti on suuria eroja siinä, miten sosiaalipäivystys on organisoitu, etenkin tehdäänkö sosiaalipäivystystyötä aktiivityöajalla vai varallaolona ja miten yhteydenotot sosiaalipäivystykseen kanavoituvat.

Valvira ja aluehallintovirastot tekivät valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman puitteissa yhteensä 45 ohjaus- ja arviointikäyntiä päivystysyksiköihin. Osassa maata on jo toiminnassa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä monitoimijapäivystyksiä, osassa toimintaa vielä suunnitellaan. Tulosten mukaan päivystystoiminnassa on tehty ja tehdään paljon hyvää kehittämistyötä, jossa asiakas ja potilas ovat aidosti keskiössä. Hoitaja-triagea (määrämuotoinen hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi) tekevät koulutetut ja kokeneet hoitajat. Myös päivystysten lääkäritilanne oli pääosin varsin hyvä.

Positiivisesta kokonaiskuvasta huolimatta päivystysten toiminnasta löytyy myös kehitettävää. Asiakas- ja potilasturvallisuuden tietojen kokoaminen ja systemaattinen hyödyntäminen kaikkien ammattiryhmien työssä vaatii vielä kehittämistä. Myös lukuisat eri tietojärjestelmät ovat asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta riski, joka on tiedostettu. Paikoin yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan välillä hakee vielä muotojaan.

Valvira ja aluehallintovirastot viestivät ohjaus- ja arviointikäynneistä systemaattisesti, ja viestinnässä nostettiin esiin sekä paikallisia hyviä käytäntöjä että kehittämistarpeita. Valviran ja aluehallintovirastojen päivystysyksiköiltä saama palaute ohjaus- ja arviointikäynneistä oli erittäin hyvää. Käynnit koettiin asiakas- ja potilasturvallisuutta parantaviksi.

Lisätietoja:

Satu Räsänen, ylitarkastaja
puh. 0295 209 637
etunimi.sukunimi(at)valvira.fi