Sisältöjulkaisija

null Sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisessa puutteita

Sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisessa puutteita

9.10.2019 09:22 / Uutinen

Valvira selvitti sijaishuoltoyksiköihin lähetetyllä kyselyllä sijaishuoltoon sijoitettujen lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista sekä pääsyä lasten- ja nuorisopsykiatrian alojen palveluihin. Lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisessa on edelleen puutteita. Puutteita on erityisesti lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tavoitettavuudessa, kuntien sijaishuoltoyksiköihin kohdistaman valvonnan toteuttamisessa sekä lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon järjestämisessä. Alueelliset erot ovat suuria.

Valviran kysely lähetettiin 705 sijaishuoltoyksikköön (628 yksityistä, 77 julkista) ja siihen vastasi maaliskuun 2019 aikana 381 yksikköä (vastausprosentti 54). Vastanneista 13 % oli yksityisiä, 85 % julkisia sijaishuoltoyksiköitä. Vastaukset koskevat vuoden 2018 tilannetta. Kyselyn tulokset heijastavat sijaishuollon toimintayksiköiden näkemyksiä lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisesta. Lasten ja nuorten näkemyksiä tulisi selvittää omana tutkimuksenaan.

Sosiaalityöntekijät tapaavat sijoittamiaan lapsia harvoin

Omaohjaajatyöskentely on käytössä 80 %:ssa kyselyyn vastanneista yksiköistä ja lapsilla on tyypillisesti mahdollisuus yksilöllisiin keskusteluihin omaohjaajan kanssa viikoittain. Lapsen asioista vastaavat kunnan sosiaalityöntekijät sen sijaan tapaavat sijoittamiaan lapsia harvoin: yli 80 % sosiaalityöntekijöistä ei tapaa lapsia kuukausittain. Sijaishuoltoyksiköt kokevat yhteistyön lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa toteutuvan pääsääntöisesti hyvin – alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Sosiaalityöntekijöiden kiire näkyy mm. hankaluutena järjestää tapaamisia, ja työntekijöiden vaihtuvuus on joillakin paikkakunnilla ongelma.

Kunnat eivät aina toteuttaneet riittävästi sijaishuollon valvontavelvollisuuttaan. Kyselyyn vastanneista yksiköistä lähes puolet (47 %) ilmoitti, että sijaintikunta ei ollut käynyt valvontakäynnillä viimeisen vuoden aikana yhtään kertaa. Myös lapsia sijoittaneiden kuntien valvontakäynneissä viimeisen vuoden aikana oli puutteita.  Sijaishuoltoyksiköissä ei myöskään aina tunnistettu valvontakäyntien luonnetta.

Useat sijaishuollossa olevat lapset tarvitsevat psykiatrista hoitoa

Kyselyn perusteella noin puolet (51 %) sijaishuoltoon sijoitetuista lapsista tai nuorista saa säännöllistä psykiatrista hoitoa tai psykoterapiaa. Lähes kolmanneksella (29 %) lapsista on ollut psykiatrinen erikoissairaanhoidon avo- tai osastohoidon jakso välittömästi ennen sijoitusta.

Asianmukaisen lasten- tai nuorisopsykiatrisen ja psykoterapeuttisen hoidon järjestämisessä sijoituksen aikana on haasteita. Puutteita on myös lapsen psyykkisen terveydentilan tutkimisessa ennen sijoitusta. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria, ja joillain alueilla lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon yhteistyö toimii hyvin. 80 % yksiköistä hankkii mielenterveyspalveluja/psykiatrisia palveluja yksikön ulkopuolelta. Alle puolella (44 %) yksiköistä on käytössään sijaishuoltoon jalkautuvia lasten- tai nuorisopsykiatrisia palveluja. Lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian välistä vuoropuhelua on myös tarpeen kehittää ja ottaa esimerkkiä hyvin toimivien alueiden yhteistyötavoista.  

Itsemääräämisoikeuden toteuttamisen kehittämissuunnitelma löytyy useimmista yksiköistä

Suurimmassa osassa (77 %) kyselyyn vastanneista yksiköistä on laadittu itsemääräämisoikeuden ja/tai osallisuuden toteuttamisen kehittämissuunnitelma tai se on sisällytetty yksikön omavalvontasuunnitelmaan. Lähes kaikissa (97 %) yksiköissä henkilöstölle järjestetään heidän tehtäviensä vaatimaa lisäkoulutusta. Yli puolessa (66 %) yksiköistä säännöistä keskustellaan säännöllisesti yhdessä lasten ja nuorten kanssa ns. yhteisöpalavereissa. Yli puolessa (55 %) yksiköistä lapsille ja nuorille on asetettu seuraamuksia sääntöjen noudattamatta jättämisestä. Yleisimmin käytetyt seuraamukset ovat puhelimen käyttökielto, tupakkatuotteiden haltuun ottaminen ja tietokoneen/tabletin käyttökielto.

Lastensuojelulaissa säädettyjä rajoitustoimenpiteitä käytetään sitä enemmän, mitä suuremmasta yksiköstä on kyse. Yleisimmin käytetyt rajoitustoimenpiteet ovat henkilönkatsastus, liikkumisvapauden rajoittaminen ja omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen. Yli puolessa (63 %) yksiköistä säännöistä, rangaistuksista ja rajoitustoimenpiteistä keskustellaan lasten kanssa usein.

Nyt tehty kysely ja valvontaviranomaisten valvontahavainnot osoittavat, että sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisessa on edelleen puutteita. Valvira ja aluehallintovirastot ottavat kyselyn tulokset huomioon suunnitellessaan ja toteuttaessaan lastensuojelun suunnitelmaperusteista valvontaa ja käyntejä toimintayksiköihin.  

Lasten ja nuorten oikeuksien toteutuminen sijaishuollossa sekä lastensuojelulaitoksiin sijoitettujen lasten ja nuorten pääsy psykiatrian alojen palveluihin ovat Valviran ja aluehallintovirastojen vuoden 2019 valvontaohjelman mukaisen suunnitelmallisen sote-valvonnan kohteita.

Lue lisää:

Valviran kysely lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisesta sijaishuollossa, tulosten tiivistelmä (pdf)

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma 2016–2019 (valvira.fi)

Seuraa valvontaohjelman toimeenpanoa Twitterissä: #sotevalo2019

Lisätietoja:

Marita Raassina, ylitarkastaja
puh. 0295 209 333

Pekka Ojaniemi, ylitarkastaja
puh. 0295 209 355

Susanna Inget, assistentti
puh. 0295 209 305

etunimi.sukunimi(at)valvira.fi