Rajoitustoimenpiteiden käyttö kehitysvammaisten asumispalvelussa edellyttää asiantuntijatiimiä
Kehitysvammalaissa on säädetty asiantuntijatiimistä, mutta mistä siinä on kyse? Kun kehitysvammaisten tehostetun palveluasumisen yksikössä tai laitoksessa käytetään rajoitustoimenpiteitä, on kyse vaativasta hoidosta ja huolenpidosta. Yksiköllä täytyy tällöin olla käytettävissään asiantuntijatiimi. Asiantuntijatiimissä pitää olla vähintään lääkäri, sosiaalityöntekijä ja psykologi. Heidän lisäkseen tiimissä voi olla muita asiantuntijoita. Asiantuntijatiimi arvioi yhdessä yksikön työntekijöiden kanssa mahdollisten rajoitustoimenpiteiden tarvetta sekä seuraa niiden käyttöä. Tiimillä on keskeinen asema, kun asumisyksikössä mietitään keinoja, joilla tuetaan kehitysvammaisten itsemääräämisoikeutta.
Valviran selvityksen (Vuorilampi & Saramaa 2020) mukaan kehitysvammalakiin liittyvän asiantuntijatiimin järjestämisessä, kokoonpanossa, roolissa ja tehtävissä on puutteita. Selvityksessä oli mukana yhteensä 339 julkista ja yksityistä toimintayksikköä. Rajoitustoimenpiteitä käytettiin 74 %:ssa yksiköistä. Rajoitustoimenpiteitä käyttävistä yksiköistä 25 % puuttui asianmukainen asiantuntijatiimi, vaikka siitä on säädetty laissa.
Vastuu asiantuntijatiimin järjestämisestä on toimintayksiköllä eli palveluntuottajalla. Kunta vastaa viime kädessä siitä, että asiakas saa yksilöllisen palvelutarpeen mukaisen palvelun. Kunnan täytyy palvelua järjestäessään huomioida, että mikäli kyse on vaativasta hoidosta ja huolenpidosta, palveluntuottajan on kyettävä vastaamaan tähän tarpeeseen. Kunnan täytyy siis varmistua, että jos asiakkaalla käytetään rajoitustoimenpiteitä, palveluntuottajalla on oltava käytössään lain mukainen asiantuntijatiimi.
Kunnalla on palvelujen järjestämisen vastuun ohella vastuu valvoa alueellaan toimivia yksityisiä sosiaalihuollon toimintayksiköitä. Kunnan täytyy valvoa, että palveluntuottaja toimii lainsäädännön mukaan. Lisäksi kunnalla on valvontavastuu ostopalvelusopimuksistaan ja siitä, että sopimuksen mukainen palvelu vastaa asiakkaan tarvetta.
Asiantuntijatiimi ja yleensäkin kehitysvammalain noudattaminen ovat osa kunnan sekä toimintayksikön omavalvontaa. Mikäli toimintayksikkö havaitsee puutteita toiminnassaan, sen tulisi ryhtyä omavalvonnallisiin toimenpiteisiin, esimerkiksi hankkimaan ja varmistamaan asiantuntijatiimin palvelut.
Perusoikeuksiin kuuluvat Suomen perustuslain mukaan muun muassa oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, liikkumisvapaus ja omaisuudensuoja. Perusoikeudet kuuluvat kaikille vammasta, sairaudesta tai iästä huolimatta. Kehitysvammalain säädöksillä on ollut tarkoituksena varmistaa kehitysvammaisille perusoikeuksien toteutuminen. Asiantuntijatiimin tarkoituksena on löytää yhteistyössä, moniammatillisesti keinoja toteuttaa kehitysvammaisten palvelut ilman perusoikeuksiin puuttumista ja vahvistaa kehitysvammaisten itsemääräämisoikeutta. Kehitysvammaisen ihmisen näkökulmasta asiantuntijatiimillä voi olla siis suuri merkitys arjen elämässä ja perusoikeuksien toteutumisessa.
Lähteet:
Vuorilampi, Sari & Saramaa, Mari (2020): Selvitys itsemääräämisoikeuden toteutumisesta kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa vuonna 2019. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Julkaisusta on lisätietoa Valviran verkkosivuilla (valvira.fi).
Suomen perustuslaki (731/1999) 7 §, 9 §, 15 § (finlex.fi)
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) (finlex.fi)
