Radonia ei voi aistia ‒ mittaus ainoa tapa selvittää asunnon radonpitoisuus

Mittaaminen on ainoa tapa selvittää asunnon radonpitoisuus, sillä radon on näkymätön ja hajuton radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä kaikkialla Suomessa rakennusten sisäilmassa. Radonia muodostuu maaperässä, ja rakennuksen alla oleva maaperä on tärkein sisäilman radonin lähde. Jos oleskelu tiloissa on pitkäkestoista ja radonpitoisuus on korkea, voi altistumiseen liittyä lisääntynyt keuhkosyövän kehittymisen riski. Radon ei aiheuta allergisia reaktioita tai yleisoireita, kuten huimausta tai väsymystä.

Asuntojen radonpitoisuuksia selvitetään vähän

Radonia esiintyy koko Suomessa mutta eniten Kaakkois-Suomessa ja Pirkanmaalla. Myös Länsi-Lapissa ja Pohjois-Karjalassa on korkean radonpitoisuuden alueita. Asuntojen radonpitoisuuksia voi tarkastella Säteilyturvakeskuksen radonkartalta (stuk.fi).

Huolimatta radonin esiintymisestä Suomessa Säteilyturvakeskus on arvioinut, että vain noin 10 % pientaloasunnoista on tehty radonmittaus. Radonmittauksia olisi hyvä tehdä nykyistä laajemmin pientaloissa, rivitaloissa ja kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnoissa, kun halutaan varmistua sisäilman radonpitoisuuden turvallisuudesta.

Mittaamiskausi kestää syyskuun alusta toukokuun loppuun

Radonmittaus tehdään ns. purkkimenetelmällä, jossa radonmittauspurkki sijoitetaan tutkittavaan tilaan vähintään kahden kuukauden ajaksi mittauskautena 1.9.–30.5. Asunnon sisäilman radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometrissä, jonka ei tulisi ylittyä. Asuntojen radonmittauksesta on ohjeistus Säteilyturvakeskuksen sivuilla (stuk.fi).

Mittausten tilaamisesta vastaa yleensä asunnon omistaja tai taloyhtiö (hallitus tai isännöitsijä), mutta myös vuokralainen voi tilata mittauksen kotiinsa. Kunnan valvontaviranomainen valvoo asuntojen radonpitoisuuksia terveyshaittaepäilyjen perusteella. Muita oleskelutiloja, kuten kouluja ja päiväkoteja, kunnan valvontaviranomaiset valvovat suunnitelmallisten valvontakäyntien yhteydessä.

Mikäli radonia todetaan, radonin hallintatoimet liittyvät yleensä vuotoilmareittien tiivistämiseen, ilmanvaihtoteknisiin toimenpiteisiin tai radonimuri- ja radonkaivoratkaisuihin. Lisätietoa korjauksista on koottu Säteilyturvakeskuksen sivuille (stuk.fi).

Lisätietoja: ylitarkastaja Titta Manninen, p. 0295 209398