
Sisältöjulkaisija
Pohjoismaisen valvontakonferenssin anti käytäntöön
Valvira isännöi menestyksekkäästi kolmea merkittävää sosiaali- ja terveydenhuollon kansainvälistä kokousta syys-lokakuun vaihteessa. Pohjoismaiden sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat ja asiantuntijat ja kokoontuivat kaksipäiväiseen pohjoismaiseen valvontakonferenssiin (Nordisk tillsynskonferens) Helsinkiin. Sitä ennen pidettiin eurooppalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaorganisaatioiden verkoston EPSOn ja pohjoismaisten terveysteknologian valvontaviranomaisten kokoukset. Lisää poimintoja pohjoismaisesta valvontakonferenssista, EPSOn konferenssista ja E-Health -palvelujen valvonnalle tuomista uusista haasteista sekä pohjoismaisesta terveysteknologian kokouksesta on erillisissä kirjoituksissa tässä blogissa.
Pohjoismaisen valvontakonferenssin (Nordisk tillsynskonferens) keskeisiä aiheita olivat erityisesti riskinarviointiin perustuva valvonta, valvonnan vaikuttavuus potilaiden ja asiakkaiden näkökulmasta sekä potilasturvallisuus ja valvontamenetelmien kehittäminen. Nyt on aika ryhtyä saattamaan valvontakonferenssin tiedollinen anti käytäntöön.
Normien sijaan vuorovaikutusta
Pohjoismailla on samankaltaisia valvonnan ongelmia ratkaistavina. Suomessa sääntelyn purkaminen on yksi hallituksen päätavoitteista. Valvira on tehnyt konkreettisia ehdotuksia normien purkamiseksi, ja ehdotetut uudistukset koskevat sekä alueellista, pakallista että valtakunnallista tasoa. Ylijohtaja Marja-Liisa Partasen mukaan Valviran ehdotuksissa korostuvat innovatiiviset ratkaisut:
- Normien sijasta kaivataan keskustelevia, ohjaavia käytäntöjä. On tärkeää yhdistää eri
viranomaisten voimat vaikuttavan valvonnan, potilas- ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi.
Sääntelyn purkaminen ei koske vain hallinnollista tasoa vaan sen vaikutus ulottuu sekä julkisen että yksityisen sektorin potilaisiin ja asiakkaisiin, koko palvelujärjestelmään:
- Palvelunantajien omavalvonta on erittäin tärkeää potilas- ja asiakasturvallisuuden
varmistamiseksi. Omavalvonnalla kyetään lisäämään riskitietoisuutta, ja näin lisätään valvonnan tehokkuutta, Partanen toteaa.
SOTE-uudistus vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja palveluverkostoa
Euroopan muihin maihin verrattuna Suomen terveydenhuollon järjestelmä ja rahoituspohja ovat hajautettuja. Yksi SOTE-uudistuksen tärkeimmistä tavoitteista onkin sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio. Uudistuksella vahvistetaan perusterveydenhuoltoa ja palveluverkostoa siirtämällä järjestämisvastuu suuremmille ja aiempaa paremmin resurssoiduille yksiköille. SOTE-ratkaisun avulla kehitetään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhteistyötä ja yhteensovittamista. Viime vaiheessa SOTE-uudistus palvelee potilaiden ja asiakkaiden valinnanvapautta.
Konferenssivieraille tervehdyksensä esittänyt perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula piti yhtenä hallituksen merkittävimpänä lähiajan tavoitteena sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen läpiviemistä. Uudistusta Rehula kuvaa ”historialliseksi”.
Kohti järjestelmällistä ja koordinoitua valvonnan riskinarviointi- ja laatutyötä
Mitä opittavaa Valviralla on sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta muilta Pohjoismailta, ylijohtaja Marja-Liisa Partanen?- Yhteistyö kannattaa aina. Valviralle on hyvin tärkeää se, että meillä oli mahdollisuus isännöidä kolmea valvontaviranomaisten konferenssia. Saimme kuulla erittäin hyviä asiantuntijoita Euroopasta ja Pohjoismaista. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen pohjoismaisten ja eurooppalaisten kollegaorganisaatioiden kanssa esimerkiksi juuri riskinarviointiin, valvonnan vaikuttavuuden mittaamiseen, valvonnan indikaattoreihin ja omavalvontaan kuuluvista asioista on erittäin tarpeellista.
”Suomessa tehdään paljon riskinarviointiin, indikaattoreihin ja omavalvontaan liittyvää työtä. Tämä työ on vielä erittäin jäsentymätöntä. Erityisesti voimme oppia muilta mailta sosiaali- ja terveydenhuollon riskinarvioinnin, laatuyön ja omavalvonnan systemaattisia työskentelytapoja.”
Suomessa tehdään paljon riskinarviointiin, indikaattoreihin ja omavalvontaan liittyvää työtä. Tämä työ on vielä erittäin jäsentymätöntä. Erityisesti voimme oppia muilta sosiaali- ja terveydenhuollon riskinarvioinnin, laatuyön ja omavalvonnan systemaattisia työskentelytapoja. Useat tahot Suomessa pohtivat ja tekevät näitä asioita, mutta toimintoja ei ole koordinoitu riittävällä tavalla.
Mitä Valviralla on annettavaa tai opetettavaa sote-valvonnasta muiden Pohjoismaiden tai muiden eurooppalaisten maiden kollegavirastoille?
- Suomi on edelläkävijä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatioon kuuluvissa asioissa, ja voimme välittää muille maille viestiä siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon integraatio on tarpeellista ja sitä on mahdollista toteuttaa. Toki, sekä sosiaali- ja terveydenhuollolla että ympäristöterveydenhuollolla on esimerkiksi riskinarviointityössään omia erityispiirteitään, eikä tarkoituksena ole, että kaikki ”tasapäistetään”.
Meillä Suomessa on myös paljon tietoa valvonnasta, ja voimme välittää tätä tietoa ja kokemuksiamme valvonnasta muille maille kuten teimme pohjoismaisen valvontakonferenssin ja EPSOn yhteydessä.
Mitä suunnitelmia Valviralla on riskinarviointityön kehittämiseksi ja jatkamiseksi?- Kysymyshän hyvin laaja, ja riskinarviointityötä tehdään Valviran lisäksi monessa muussa virastossa. Aiomme jo tänä syksynä ottaa askeleen eteenpäin riskinarviointiyömme kehittämiseksi valvontaviranomaisen näkökulmasta.
Valviralla on tänä syksynä sisarorganisaatioiden Fimean, Eviran ja Tukesin kanssa kokous, jolloin tarkastelemme riskinarviointityötä laajasti. Edelleen jatkamme sen tarkastelua, miten voimme viedä asiaa eteenpäin omassa työssämme sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan näkökulmasta. Riskinarviointityössä mennään toki koko ajan eteenpäin, mutta ongelmana on se, että työ ei ole vielä riittävästi koordinoitua.
Ruotsissa on päästy piirun verran pidemmälle riskinarviointityön kehittämisessä. Tarkoituksena on, että Valvira tarkastelee myös ruotsalaisen kollegaorganisaatio IVOn kanssa riskinarviointityön kehittämistä.
Miten voisimme jatkaa ja kehittää indikaattorityötä Suomessa?
- Sama riittämätön koordinointi kuin riskinarvioinnin kehittämisessä näkyy myös indikaattorityössä, mutta työtä tehdään paljon. Valviralla ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on marraskuussa tapaaminen, jossa katsomme, miten viedä indikaattorityötä eteenpäin. Terveydenhuollon valvonnan indikaattorityötä on tehty systemaattisemmin ja työ on sen osalta pidemmällä kuin sosiaalihuollon laatutyö. Asiaa tulee siis tarkastella syvällisemmin sosiaalihuollon osalta.
Tällä hetkellä valvonnan laatutyön fokus on sosiaali- ja terveydenhuollossa, ympäristöterveydenhuollolla on taas liittymäpintoja useiden toimijoiden ja eri ministeriöiden kanssa.
Miten voimme voimistaa ja kehittää toiminnanharjoittajien omavalvontaa Suomessa; mitä keinoja (vielä) on, jotta omavalvonta olisi mahdollisimman onnistunutta koko maassa?
- Olen käyttänyt omavalvonnan kehittämisestä ilmaisua ”mallintaa” omavalvonta. Tällä tarkoitan sitä, että kaikki se hyvä työ, joka on tehty voitaisiin hyödyntää vielä paremmin.
Omavalvonnan kehittäminen on todella tuhannen taalan paikka. On tarpeellista löytää kiteytetty malli, jolla omavalvonnan merkitystä voidaan viedä eteenpäin toiminnanharjoittajille. Tärkeää olisi myös saada kytkettyä koko sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ja aluehallintovirastot mukaan omavalvonnan kehittämistyöhön.
Valvonnan riskinarviointi, indikaattorityö ja omavalvonta ovat keskeisiä yhteiskunnallisia keskustelunaiheita sekä Suomessa että kansainvälisesti. Toiset maat ovat Suomea jonkin verran jäljessä, toiset taas jonkin verran edellä. Ei meillä asiat ole huonosti, mutta aina on parantamisen varaa.
Pohjoismaisen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontakonferenssin / Nordisk tillsynskonferens luentoaineistot
EPSOn 20. konferenssin luentoaineistot
Lue myös
tiedottaja Eija Kenttäkumpu: Valvonta oppimista edistämässä. Poimintoja pohjoismaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon valvontakonferenssista
ylilääkäri Riitta Aejmelaeus: Kuulumisia Euroopan sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaorganisaatioiden EPSOn konferenssista
tiedottaja Eija Kenttäkumpu: Viro on E-Health -palvelujen edelläkävijä, E-Health -palvelujen osuus kasvaa Euroopassa
ryhmäpäällikkö Heikki Mattlar: Terveysteknologian pohjoismaisten valvontaviranomaisten kokouksen antia