Pohjoismainen yhteistyö on hyödyksi juomaveden laadun valvonnassa
Pohjoismaisessa juomavesikonferenssissa 11–13.6.2018 Oslossa esiteltiin vesihuoltoalan ajankohtaisia asioita, tieteellisiä tutkimuksia ja pohjoismaisia kokemuksia luennoilla, posterisesioilla ja työpajoissa. Konferenssin ohjelma oli erittäin antoisa ja verkottuminen onnistui luontevasti alle 400 henkilön konferenssissa.
Workshop 10:ssä käsiteltiin sitä, kuinka Pohjoismaat ovat toimeenpanneet kansallisessa lainsäädännössään EU:n juomavesidirektiivin liitteessä II mainitut uudistukset. Vaikka Islanti ja Norja eivät ole EU-jäsenmaita, nekin toimeenpanevat juomavesidirektiivin kansallisessa lainsäädännössään.
Metallipitoisuuksien tutkiminen Pohjoismaissa
Näyte juomaveden metallipitoisuuksien (Cu, Pb ja Ni) tutkimista varten pitää ottaa kuluttajan hanasta juoksuttamattomasta näytteestä. Vain Suomi oli määritellyt omassa lainsäädännössään, mitä juoksuttaminen tarkoittaa. Siksi meillä voi valuttaa vettä hanasta 2–5 s ennen näytteenottoa. Ruotsissa näyte on otettava kansallisen ohjeistuksen mukaan heti, mutta kentällä näytteitä ei oteta aina ohjeistuksen mukaan. Norja ja Islanti eivät olleet toimeenpanneet vielä tätä direktiivin säännöstä. Islannin edustaja toi esiin, että vaatimus on varsin hankala, eikä kerro laitoksen toimittamasta vedenlaadusta vaan kiinteistön vesijohtoverkostosta.
Laadun valvontaa riskinarvioinnilla
Veden laadun valvonta riskinarviointiin perustuen oli toimeenpantu kaikissa muissa Pohjoismaissa paitsi Islannissa, jossa se oli toimeenpantu osittain. Riskiperusteinen veden laadunvalvonta on säädetty pakolliseksi Suomessa ja Norjassa. Islannissa se on pakollista niillä vedenjakelualueilla, jotka toimittavat vettä yli 5000 käyttäjälle.
Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa kunnan viranomainen hyväksyy riskinarvioinnin ja Norjassa valtion viranomainen. Islanti ei ole vielä toimeenpannut riskinarvioinnin hyväksymistä.
Riskinarvioinnilla voi vaikuttaa viranomaisvalvonnan tutkimustiheyteen Suomessa, Tanskassa, Islannissa ja Norjassa. Ruotsi ei ollut vielä ohjeistanut, kuinka riskinarviointi vaikuttaa tutkimustiheyteen.
Pohjoismaiden valvontayhteistyön lisääminen on hyödyllistä
Etenkin Suomella ja Ruotsilla vaikuttaa olevan hyvin samankaltaiset talousveden laadun valvontaan liittyvät käytännöt ongelmineen. Veden laadun valvontaa ohjaavien viranomaisten olisi hyödyllistä tehdä tiiviimmin pohjoismaista yhteistyötä jatkossa, sillä pohdimme samoja kysymyksiä ja laadimme ohjeita perin samankaltaisiin ongelmiin.
Pohjoismaisen juomavesikonferenssin 2018 esitykset
