Ihmisiä neuvottelupöydän ääressä
Ajankohtaista

Sisältöjulkaisija

null Pandemia hidasti kansainvälisiä adoptioita

Pandemia hidasti kansainvälisiä adoptioita

28.6.2021 15:40 / Uutinen

Koronapandemia on aiheuttanut merkittävää häiriötä kansainvälisille adoptioille. Samalla pandemia on ollut testi sille, miten lapsen edun valvonta häiriötilanteessa toimii. Maailmanlaajuiset matkustusrajoitukset vaikuttivat sekä adoptioprosessien kestoihin että jälkipalveluun hakeutumiseen.

Adoptioprosessit hidastuivat kaikissa yhteistyömaissa. Adoptiopalvelun antajien yhteistyötahoilla oli väliaikaisia adoptiolasten hakumatkoja koskevia seisauksia kevään ja syksyn 2020 välisenä aikana. Asetelma ei kuitenkaan ole uusi kansainvälisessä adoptiotoiminnassa, jossa esimerkiksi luonnonkatastrofit tai muut häiriötilat yhteiskunnassa voivat johtaa väliaikaisiin viranomaistoiminnan seisauksiin.

Suomeen kansainvälisen adoption kautta saapuneiden lasten kokonaislukumäärä jäi vuonna 2020 merkittävästi edellisvuosia alhaisemmaksi. Lasten määrä vuonna 2020 oli 27, kun se vuonna 2019 oli 67 ja sitä edeltävänä vuonna 52. Vuodesta 1985 lähtien on Suomeen saapunut kansainvälisen adoption kautta palvelunantajien välityksellä yhteensä 4 794 lasta.

Adoptiolautakunta tiivisti adoptiopalvelunantajien toiminnan valvontaa

Valviran yhteydessä toimivan adoptiolautakunnan velvollisuus on valvoa mahdollisia toiminnassa tapahtuvia muutoksia ja varmistua siitä, että sopeuttamistoimet noudattavat adoptiolakien ja sopimusten periaatteita. Adoptiolautakunnan kansainvälisten asioiden jaosto tiivisti vuonna 2020 adoptiopalvelunantajien toiminnan valvontaa pandemian sopeuttamistoimien seuraamiseksi sekä tuotti ja vaihtoi eri viranomaisten kanssa tietoa pandemian vaikutuksista ja tehdyistä sopeuttamistoimista.

Myös adoptiokentällä on syntynyt vuonna 2020 alkaen niin sanottua hoitovelkaa, jota on synnyttänyt jo se tosiasia, että monien lasten perheisiin pääsy viivästyi. Adoptionhakijat, joiden adoptioprosessi on venynyt odottamattomista syistä, aloittavat adoptiovanhemmuutta vaikeammista lähtökohdista kuin adoptionhakijat, joiden prosessissa on ollut ennakoitavuutta.

Monen adoptoidun nuoren kohdalla koronavuosi myös lykkäsi omaan taustaan liittyvää käsittelyä ammattilaisen kanssa.

”Adoption jälkipalvelun ja perheille suunnatun adoption jälkeisen tuen kysyntä suurella todennäköisyydellä kasvaa tulevina vuosina”, toteaa adoptiolautakunnan puheenjohtaja Irene Pärssinen-Hentula.

”Tämä johtuu osin edellä mainitusta hoitovelasta, mutta vielä enemmän siksi, että Suomi on adoptiomaana siirtymässä niin sanotuksi toisen sukupolven adoptiomaaksi, jossa aikuisikään ehtivien ulkomailta adoptoitujen kysymykset nousevat adoptiotyössä oikeutetusti keskiöön.”

Lisätietoa adoptiolautakunnan toimintakertomuksesta vuodelta 2020 (valvira.fi)

Lisätietoa adoptiolautakunnan toiminnasta (valvira.fi)

Lisätietoja:

Adoptiolautakunnan puheenjohtaja Irene Pärssinen-Hentula, 0295 209 247