Omavalvontasuunnitelma on toiminnan peili

Varhaiskasvatusta ei anneta huoltajien toiveesta tai tarpeesta, vaan siksi, että lapsilla on siihen oikeus. Laadukas varhaiskasvatus turvaa monipuolisesti lapsen kasvua ja kehitystä sekä oppimista ja hyvinvointia. Omavalvontasuunnitelma on tärkeä asiakirja. Se kertoo, miten juuri meillä varmistetaan lasten edun mukainen laadukas varhaiskasvatus.

Varhaiskasvatuksen toimintavuoteen mahtuu monia muutoksia, ja omavalvontasuunnitelma ei ole koskaan lopullisesti valmis. Suunnitelman ajantasaisuus on varmistettava vuosittain. Muun muassa toimintaympäristön muutokset, esimerkiksi nyt vallitseva koronaepidemia, ja lainsäädännön kehittyminen edellyttävät aina myös omavalvontasuunnitelman tarkastamista.

Valvira antoi alkuvuodesta laatuaan ensimmäisen yksityisten varhaiskasvatuspalvelun tuottajien omavalvontaa koskevan määräyksen sekä sitä tukevan ohjeen ja lomakkeen. Näiden käyttöön opastava koulutustallenne on edelleen katsottavissa (katso ohjeet tallenteen tilaamisesta). Lisäksi Valvira on koonnut verkkosivuilleen varhaiskasvatuksen omavalvonnasta usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin.

Omavalvontaa tekee koko henkilöstö

Henkilöstö ja sen pätevyys luovat raamit varhaiskasvatuksen turvallisuudelle ja laadulle, jotka toimiva omavalvonta varmistaa. Omavalvonnassa on kyse johtamisesta – varmistetaan esimerkiksi se, että paikalla on riittävästi pätevää henkilöstöä koko toimintapäivän ajalle. Yhtälö ei ole helppo. Palapelissä on ensisijaisesti lasten oikeus varhaiskasvatukseen, mutta myös huoltajien erilaiset tilanteet sekä henkilöstön työehtoja ja -oloja määrittelevät lait ja sopimukset.  

Omavalvonnalla on kolme eri tasoa: 1) työntekijän, 2) yksityisen palveluntuottajan toimipaikan ja 3) kuntajärjestäjän tekemä omavalvonta. Mikään näistä ei ole toistaan tärkeämpi, vaan yhdessä ne mahdollistavat laadukkaan ja turvallisen varhaiskasvatuksen. Jokaisella varhaiskasvatuksessa toimivalla työntekijällä on velvollisuus toimia eettisesti ja noudattaa varhaiskasvatuslakia. Työyhteisön jäsenenä jokaisella on oikeus ja velvollisuus tuoda esiin epäkohtia matalalla kynnyksellä. Epäkohdista ilmoittaminen täytyy nähdä myönteisenä työyhteisön kehittämis- ja laatutyönä.

Omavalvonta on aina ensisijaista valvontaa. Valvontaviranomainen tukee, varmistaa ja edistää omavalvontaa, mutta valvontaviranomaisen tekemä valvonta ei koskaan voi korvata omavalvontaa. Valvontaviranomaisen velvollisuus on puuttua valvonnallisin keinoin silloin, kun omavalvonta syystä tai toisesta pettää.

Omavalvontakulttuuria on edistettävä

Omavalvonta on osa organisaatiokulttuuria, ja kulttuurissa tapahtuvat muutokset ovat tunnetusti hitaita. Omavalvonnan yksi keskeisimmistä tekijöistä on työyhteisöjen avoimen keskustelukulttuurin kehittäminen; työpaikoilla pitää pystyä puhumaan siitä, mikä on oikein ja mikä väärin ja mitkä ovat ratkaisuvaihtoehtoja. Myös työsuojelulla on tärkeä rooli omavalvontakulttuurin kehittämisessä. Työntekijöiden työturvallisuus ja työhyvinvointi vaikuttavat keskeisellä tavalla heidän edellytyksiinsä toteuttaa laadukasta ja turvallista varhaiskasvatusta.

Toimivan omavalvonnan edellytys on, että se laaditaan lasten näkökulmasta. Erityisen haastavaa omavalvontasuunnitelman laadinta on perhepäivähoitajille, jotka usein tekevät asiakastyötä yksin omassa kodissaan. Valvira ja aluehallintovirastot järjestävät myöhemmin keväällä perhepäivähoitajille suunnattua omavalvontakoulutusta.