Radonia torjutaan ennakoivalla valvonnalla
Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, joka voi huoneilmassa aiheuttaa keuhkosyöpää. Se kulkeutuu perustusten halkeamien ja läpivientien kautta maaperästä huoneilmaan. Mittaaminen on ainoa tapa todeta radon, koska sitä ei voi todeta aisteilla. Rakennusten omistajien tai niissä toimintaa harjoittavien on nyt hyvä aika mitata huoneilman radonpitoisuus. Nyt on hyvä aika myös lopettaa tupakointi.
Huoneilman radonpitoisuuksien toimenpiderajat ja niiden valvonta
Asunnoissa, muissa oleskelutiloissa ja työpaikoilla suurin sallittu radonpitoisuus on 300 Bq/m3, uusien rakennusten suunnitteluarvo on alle 200 Bq/m3. Suunnitteluarvolla tähdätään alle 200 Bq/m3 radonpitoisuuteen. Tällöin rakennuksilla on puskuri pieniin ajan mittaan tapahtuviin radonpitoisuuksien lisääntymisiin (esimerkiksi rakenneliitosten elämisen myötä), ja rakennus täyttää vuosienkin jälkeen vaatimuksen alle 300 Bq/m3 radonpitoisuudesta. Suunnitteluarvon alitus ja sen toteaminen mittaamalla voidaan sopia urakkasopimuksen sitovaksi ehdoksi. Jos ehto ei täyty, joutuu urakoitsija korjaamaan rakenteet.
Säteilyturvakeskus valvoo työpaikkojen radonpitoisuuksia, kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat asuntojen ja muiden oleskelutilojen radonpitoisuuksia. Asuntojen radonpitoisuuksia valvotaan vain terveyshaittaepäilyn perusteella, muita oleskelutiloja suunnitelmallisten valvontakäyntien yhteydessä.
Huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvo mitataan purkkimenetelmällä, radonmittarilla mitataan jaksotetun ilmanvaihdon tiloja
Radonmittaus tehdään ns. purkkimenetelmällä, jossa radonmittauspurkki sijoitetaan tutkittavaan tilaan vähintään kahden kuukauden ajaksi mittauskautena 1.9.–30.5. Purkkimittausmenetelmällä saadaan riittävän tarkka arvio huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvosta.
Taloyhtiössä hallitus tai isännöitsijä tilaavat radonmittaukset, kerrostaloissa vain alimmat maanvastaisten kerrosten asunnot tulee mitata. Omakotitaloissa rakennuksen omistaja tilaa mittauksen. Päiväkotien toiminnanharjoittajat vastaavat päiväkotien olosuhteista, jolloin kukin toiminnanharjoittaja joko tilaa itse tai hänen tulee varmistaa, että rakennuksen omistaja tilaa radonmittauksen.
Työpaikoilla ja muissa oleskelutiloissa, joissa on jaksotettu ilmanvaihto, mitataan myös viikon jakso jatkuvatoimisella radonmittarilla, jotta voidaan todeta ilmanvaihdon huuhteleva vaikutus. Käyttöaikoina ilmanvaihto toimii tehostetusti, jolloin huoneilman radonpitoisuus laimenee merkittävästi. Mittausten perusteella saadaan arvio oleskeluajan huoneilman radonpitoisuudesta, jota verrataan toimenpiderajaan.
Radonia torjutaan ennakoivalla valvonnalla
Maaperän radon otetaan huomioon kuntien kaavoitusprosesseissa. Radonin torjunta vaaditaan uusien rakennusten perustusratkaisuissa jo suunnitteluvaiheessa. Ennen rakennusluvan myöntämistä kunta varmistaa radonin torjunnan.
Terveydensuojelulain mukaisessa ilmoitusmenettelyssä kunnan terveydensuojeluviranomainen kysyy toiminnanharjoittajalta, onko huoneilman radonpitoisuus mitattu tai milloin se mitataan. Suunnitelmallisen valvonnan tai omavalvonnan yhteydessä varmistutaan, että radon on mitattu ja mittausraportti on toimitettu terveydensuojeluviranomaisille.
Terveydensuojeluviranomainen ryhtyy toimenpiteisiin, kun toimenpideraja ylittyy
Jos toimenpideraja ylittyy, niin kunnan terveydensuojeluviranomainen selvittää, onko korjaus tehty tai milloin se tehdään. Kun korjaus on tehty, terveydensuojeluviranomainen varmistaa, että seurantamittaus on tehty tai kysyy, milloin mittaus tehdään. Kunta seuraa mittausten uusimista 10 vuoden välein tai korjauskohteissa 5 vuoden välein.
Radonin torjunta rakennusvaiheessa on helpompaa ja halvempaa kuin rakennetun talon korjaus. Rakennusvaiheessa voidaan tehdä rakennustoimenpiteitä: rakennetaan tuulettuva alapohja (ryömintätila, rossipohja) tai asennetaan radonputkisto maanvaraisen laatan alle, lisäksi tiivistetään hyvin mahdolliset vuotokohdat kuten rakenteiden liitokset, läpiviennit.
Valmiissa rakennuksessa voidaan aktivoida maanvaraisen laatan alla oleva radonputkisto ottamalla käyttöön katolla oleva huippuimuri. Muita toimenpiteitä ovat vuotokohtien tiivistykset perustuksissa, ilmanvaihdon säätäminen tai maaperään sijoitettavat radonkaivot ja -imurit.
Tupakoimattomilla radon on yleisin syy keuhkosyöpään, radonille altistuneilla tupakoivilla on suuri riski sairastua keuhkosyöpään
Radon tuottaa alfasäteilyä, joka voi keuhkokudoksissa aiheuttaa keuhkosyöpää. Nykytiedon mukaan se ei aiheuta muita sairauksia. Radon aiheuttaa arviolta 300 kuolemaa vuosittain, näistä noin 40 tupakoimattomille ja 260 tupakoijille.
Radon on tupakoimattomien yleisin syy sairastua keuhkosyöpään. Tupakoinnista aiheutuu yksinään noin 1500 kuolemaa/vuosi. Radon ja tupakointi aiheuttavat kerrannaisvaikutuksen, jonka vaikutus on suurempi kuin radonin ja tupakoinnin yhteenlaskettu riski sairastua syöpään.
Korkeita radonpitoisuuksia on eniten pientaloissa ja rakennusten alimmissa kerroksissa
Radonia esiintyy koko Suomessa, mutta eniten Kaakkois-Suomessa ja Pirkanmaalla. Myös Länsi-Lapissa ja Pohjois-Karjalassa on korkean radonpitoisuuden alueita. Korkeita pitoisuuksia on eniten läpäisevillä maaperillä kuten soraharjuilla. Radonille altistutaan eniten pientaloasunnoissa ja rakennusten alimmissa kerroksissa. Yleensä toisessa tai sitä ylemmissä kerroksissa radonpitoisuudet eivät ole ongelma eikä niitä ole tarpeen mitata. Lisätietoja pientalojen mitatuista radonpitoisuuksista kunnittain ja postinumeroalueittain (stuk.fi).
Lue lisää radonista (stuk.fi)
