Mitä kuuluu SosAmha?

Uusi laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä tuli voimaan 1.3.2016. Lain mukaan sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tulee hakea oikeutta harjoittaa ammattia laillistettuna ammattihenkilönä sekä oikeutta käyttää nimikesuojattua sosiaalihuollon ammattinimikettä. Uuden lain tavoitteena on parantaa asiakasturvallisuutta sekä asiakkaan oikeutta laadukkaaseen sosiaalihuoltoon ja kohteluun. Laki selkiyttää myös sosiaalihuollon ammattihenkilöiden oikeuksia ja velvollisuuksia.

Lain toimeenpanemiseksi ja luodakseen edellytykset tehokkaalle sosiaalihuollon valvonnalle Valvira käynnisti SosAmha -hankkeen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja aluehallintovirastojen kanssa. Hankkeen tehtäviä ovat sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterin ja ammattioikeuksien hakujärjestelmän perustaminen, ammattihenkilöiden ohjeistaminen hakuprosessissa ja heidän rekisteröimisensä.
- Olemme Valvirassa uuden äärellä. Tämä on tehtävä, jota ei sosiaalihuollon valvonnan puolella ole aikaisemmin ollut, mikä on tehnyt tehtävästä hyvin mielenkiintoisen, sanoo ylitarkastaja Pekka Ojaniemi, hankkeen johtaja Valviralta.

Sen lisäksi, että uudistus palvelee sosiaalihuollon asiakkaita ja valvontaviranomaisia, se palvelee myös ammattihenkilöitä parantamalla alan statusta.
- Sosiaalihuollon alalla on pitkään keskusteltu siitä, että päästäisiin samalle viivalle terveydenhuollon kanssa, ja keskustelun keskiössä ovat olleet ammattioikeudet ja rekisteröinti. On ammattihenkilöiden etu, että sosiaalihuollon kentällä on ammattitaitoisia, päteviä, henkilöitä tekemässä korkeatasoista työtä, Ojaniemi jatkaa.

Hanke aloitettiin hyvissä ajoin ennen lain voimaantuloa ja nyt osaprojektit alkavat lähestyä loppuaan. Hankkeen keskeiset tavoitteet on saavutettu: keskusrekisteri on saatu valmiiksi, hakemusten vastaanottaminen ja käsittely ja näin ollen myös valvonta on alkanut ja yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalautakunta on aloittanut toimintansa. Sosiaalihuollon ammattioikeuksien vastuuasiantuntija Sanna Hyttinen kommentoi tilannetta näin:
- Hanke on hyvässä vaiheessa. Meillä on selkeät sävelet siitä, mitä teemme. Nyt vain odottelemme, että sähköinen asiointi saadaan käyttöön, niin voimme ryhtyä kannustamaan ammattihenkilöitä hakeutumaan järjestelmään.
- Ammattioikeuksien puolella tavoitteet on saavutettu, koska prosessi on vakiintunut osaksi tavallista työn arkea. Olen todella iloinen siitä, miten hanke on edennyt, ja olen ollut tyytyväinen yhteistyöhön niin ministeriön, yhteistyökumppaneiden kuin Valviran osastojen kesken, Hyttinen jatkaa.

On ammattihenkilöiden etu, että sosiaalihuollon kentällä on ammattitaitoisia, päteviä, henkilöitä tekemässä korkeatasoista työtä.

Myös Ojaniemi on ollut tyytyväinen hankkeen toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja vuoropuheluun. Melko tuoreena Valviran työntekijänä hankkeen johtaminen on ollut myös oiva tapa tutustua organisaatioon:
- Tämä on itselleni uusi organisaatio ja uusi asia, joka on ollut mielenkiintoinen ja hyvä tapa tutustua Valviran toimintaan. Koska kaikki osastot ovat olleet jossain määrin mukana projektissa, olen päässyt työskentelemään monien eri henkilöiden kanssa. Yhdessä tekeminen on ollut hankkeessa hyvin tärkeää, Ojaniemi kuvailee ja jatkaa:
- Erityisesti yhteistyö terveydenhuollon valvonnan kanssa on ollut hyödyllistä. Olemme kuunnelleet terveydenhuollon kokemuksia ja voineet soveltaa sitä tietoa sosiaalihuollossa. Ei ole siis tarvinnut lähteä tyhjältä pöydältä liikkeelle, vaikka kaikkea ei voidakaan kopioida terveydenhuollon puolelta, kun on eri ammattiala kyseessä.

Vaikka SosAmha-hanke päättyy pian, työtä hankkeen parissa riittää vielä. Ojaniemi kommentoi lähitulevaisuuden mahdollisia haasteita näin:
- Kaikessa työssä on aina haasteita. Rekisteröinnin ja valvonnan kohdalla tullaan varmasti kohtaamaan jotain uutta ja joudutaan miettimään, miten asiat hoituvat. Rekisteröintiin voi jossain vaiheessa tulla kovaakin ruuhkaa, kun hakemukset alkavat lisääntyä nopealla tahdilla. Valvonnan haaste puolestaan on se, ettei meillä ole käsitystä siitä, kuinka paljon valvontatapauksia ilmenee tulevaisuudessa.  Ammattioikeuksiin liittyvässä tiedottamisessa on myös vielä kehitettävää, jotta kaikki kohderyhmät saadaan varmasti tavoitettua.

Hankkeen päättymisen jälkeen ammattioikeuksien haku ja ammattihenkilöiden rekisteröinti tapahtuvat nykyistä rutiininomaisemmin. Valvontaan liittyvät toimintatavat muotoutuvat kuitenkin vielä matkan varrella.
- Kun valvonta-asioita alkaa kerääntyä, niiden kautta pystytään hoksaamaan asioita. Käytäntöjen hiomisesta tulee osa Valvirassa tehtävää päivätyötä, päättää Ojaniemi.

Sosiaalihuollon ammattioikeuksien ja -nimikkeen hakeminen

Sosiaalihuollon ammattihenkilölain voimaantulon jälkeen Valvira on ryhtynyt vastaanottamaan hakemuksia sekä myöntämään ammattioikeuksia ja nimikesuojattuja ammattinimikkeitä. Myönnetyt oikeudet näkyvät JulkiSuosikissa, joka on sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterin julkinen tietopalvelu. Se on kaikille avoin palvelu, josta voi hakea tietoa ammattihenkilön nimellä sekä rekisteröintinumerolla. Päätökset ja rekisteröinnit kertovat, että henkilö on suorittanut vaadittavan terveys- ja sosiaalialan koulutuksen, ja hän voi toimia sosiaalihuollon tehtävissä ja käyttää ammattinimikettä.
-Tällä hetkellä rekisteröityjä ammattihenkilöitä on JulkiSuosikissa 1200-1300, ja viimeisimpänä on käsitelty toukokuun loppupuolella Valviraan saapuneita hakemuksia. Tavoitteena on, että ennen lain voimaantuloa valmistuneet sosiaalihuollon ammattihenkilöt olisivat rekisterissä ensi vuoden loppuun mennessä, kertoo Hyttinen.

Oikeus toimia tehtävissä ilman laillistusta on siirtymäsäännöksen piiriin päässeillä voimassa 31.12.2017 asti. Tämän jälkeen kukaan ei voi työskennellä vakituisesti sosiaalityöntekijänä, sosionomina tai geronomina ilman laillistusta, eikä käyttää lähihoitajan, kodinhoitajan tai kehitysvammaistenhoitajan ammattinimikettä ilman rekisteröintiä. Laillistettu ja rekisteröity henkilö voi hakea sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikorttia, joita Väestörekisterikeskus myöntää vuodesta 2017 lähtien.

Sosiaalihuollon ammattioikeuksien sähköistä hakemista testataan parhaillaan ja sähköiseen asiointiin siirrytään syksyn kuluessa. Sähköinen asiointi tulee helpottamaan ja nopeuttamaan hakemista merkittävästi, vaikkakin osa hakijoista joutuu edelleenkin toimittamaan myös paperisia asiakirjoja Valviraan:
- Kun sähköinen hakujärjestelmä aukeaa, hakemusten määrä lähtee varmasti nousuun. Siihen nähden, että Suomessa arvioitiin lain valmistelun yhteydessä olevan noin 25 000 työssä olevaa sosiaalihuollon työntekijää, hakemuksia on tullut melko vähän. Mutta pitää muistaa, ettei hakemiseen ole rohkaistu ennen sähköisen haun alkamista.

Hakemusten käsittelyn voi siis odottaa ruuhkautuvan jossain vaiheessa, mutta hakija voi vaikuttaa omalla toiminnallaan siihen, kuinka nopeasti oma hakemus saadaan käsiteltyä.
- Jos asiakirjat ja muotomääräykset ovat oikein, on hakemuksia helpompi käsitellä. Haasteelliset tapaukset ovat lain siirtymäajan piiriin kuuluvat sosiaalityöntekijät, joilla voi olla hyvin monenlaista koulutustaustaa, Hyttinen selittää.

Osana SosAmha-hanketta Valviran verkkosivuille avattiin sosiaalihuollon ammattioikeuksia koskevat sisältösivut, joilla mm. ohjeistetaan, miten hakemukset toimitetaan Valviraan. Verkkosivujen lisäksi hankkeen etenemisestä ja ajankohtaisista asioista on viestitty Twitterissä ja SosAmhan kamppanjasivulla Facebookissa, jossa erityisesti on tavoitettu paljon ihmisiä.
- Tämä on ensimmäinen kerta, kun Valvirassa ylläpidetään tällaista Facebook-sivustoa. Kokemus on ollut sen verran hyvä, että jatkossakin kannattanee sopivassa tilanteessa käyttää vastaavaa, kommentoi Hyttinen.