Joukko ihmisiä
Valvojan vinkkelistä

Sisältöjulkaisija

null Mistä on hyvä sisäilma tehty?

Mistä on hyvä sisäilma tehty?

Pertti Metiäinen 8.6.2021 / päivitetty 10.6.2021 13:35

Sisäilman hyvä laatu on meille kaikille tärkeää. Jos ilma tuntuu tunkkaiselta, ilmanvaihto voi olla riittämätöntä tai rakenteissa voi olla päästölähteitä, esimerkiksi homekasvustoja tai vaurioituneita rakennusmateriaaleja. Myös tupakansavun hajun tunnistaa helposti, ja esimerkiksi parveketupakoinnista tulee paljon kansalaispalautetta Valviraan. Maaperästä sisäilmaan kulkeutuvaa jalokaasua, terveydelle haitallista radonia ei taas nenällä pysty aistimaan. Sisäilman radonpitoisuus voidaan onneksi mitata helposti talviaikana.

Valviralle on annettu terveydensuojelulaissa määrättyjä tehtäviä, jotka koskevat sisäilmaa ja asumisterveyttä. Näitä tehtäviä ovat muun muassa kuntien ja aluehallintoviraston ohjaaminen sisäilma- ja asumisterveysasioissa. Valvonta ei kuulu tämän lain mukaisiin tehtäviin, mikä on ollut kansalaisille vaikea uskoa, koska Valvira on valvontaviranomainen, ja monessa muussa laissa Valviralle on annettu valvontatehtäviä, jotka ovat näkyneet hyvin mediassa.

Ohjaustehtäviin on kuulunut erilaisten ohjeiden laatiminen kuntien terveydensuojeluviranomaisille. Näitä ovat olleet muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen soveltamisohje, asunnontarkastusohje sekä koulu- ja päiväkotiohje. Valvira on ollut mukana luennoimassa aiheeseen liittyvissä tilaisuuksissa tai on itse järjestänyt koulutustapahtumia. Näistä viimeisin oli terveydensuojelun viranomaisille tarkoitettu ilmanvaihtoa koskeva miniwebinaari, jossa Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Mervi Ahola piti erinomaisen luennon aiheesta. Kysyinkin tähän blogiin Mervin näkemystä yleisimmistä ongelmista asuntojen ilmanvaihdossa.

Puutteellinen korvausilma on asuntojen yleisin sisäilmaongelma

Hänen mukaansa asunnoissa yleisin ongelma on puutteellinen korvausilma painovoimaisen ja koneellisen poiston ilmanvaihtojärjestelmissä. Nämä järjestelmät luovat tilaan alipaineen ja ilman riittävää korvausilmareittejä korvaavaa ilmaa tulee muun muassa rakenteiden kautta tuoden mahdollisesti epäpuhtauksia mukanaan.

”Suoraan ulkoa tuleva korvausilma saattaa aiheuttaa vedon tunnetta, minkä vuoksi korvausilmaventtiileitä on saatettu tukkia. Tätä ei tietystikään saisi tehdä.”, hän totesi.

Lisäksi Mervi Ahola totesi ylläpidosta ja huollosta, että ilmanvaihdon säännöllinen huolto on oikean toiminnan varmistamisen sekä mahdollisten vikaantumisten havaitsemisen kannalta tärkeää.

”Tätä tarkoitusta varten The Finnish Association of HVAC Societies FINVAC ry on ympäristöministeriön tilaamassa hankkeessa tekemässä opasta kevyeen katselmointiin. Opasluonnos (finvac.org) on parhaillaan tutustuttavana ja kommentoitavana 31.7. asti FINVACin verkkosivuilla.

Mervi Aholan mukaan ilmanvaihdon tarve määräytyy sen epäpuhtauden mukaan, jonka poistamiseksi vaadittava ilmamäärä on suurin. Asunnoissa se on kosteus, kouluissa ja päiväkodeissa se on henkilökuorma ja toimistoissa henkilöt, materiaalit ja laitteet. Ilmanvaihdolla laimennetaan epäpuhtauksia, minkä vuoksi on tärkeää ensin minimoida mahdolliset epäpuhtauksien ja hajujen lähteet. Sen jälkeen hyvin toimivalla ilmanvaihdolla saadaan aikaan hyvä sisäilma. Lisäksi on hyvä muistaa sisälämpötilan hallinta, sillä liian lämmin sisäilma tuntuu tunkkaiselta ja lisää materiaalipäästöjä. Lisäksi talviaikaan liian lämmin sisäilma alentaa sisäilman suhteellista kosteutta entisestään. Kuiva sisäilma on yksi terveydellisiä oireita aiheuttava ja pahentava tekijä. 

Pertti Metiäinen

Pertti Metiäinen

Ylitarkastaja

Kommentit (0)

Lisää kommentti
Ei kommentteja vielä.