Sisältöjulkaisija

null Luova kaatui, mutta valvonta vaikuttaa

Luova kaatui, mutta valvonta vaikuttaa

Markus Henriksson 20.5.2019 / päivitetty 12.6.2019 14:57

Valviran alkuvuosi ja kevätkausi 2019 on ollut poikkeuksellisen mielenkiintoista ja osin hämmentävääkin aikaa. Sote- ja maakuntauudistuksen kaatuessa 8.3.2019 kaatui myös Valtion lupa- ja valvontavirasto (Luova) -toimeenpanohanke, jota koskeva lakiesitys kuului ns. MAKU2-lakipakettiin. Näin ollen uusi virasto, johon Valviran ja aluehallintovirastojen toiminta olisi integroitu yhteen sen sote-toimialalle, ei synnykään 1.1.2021 kuten oli suunniteltu. Ennen Luova-hankkeen alkua keväällä 2017 Valvira ehdotti, että olisi syytä perustaa pienempi, vain sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvonta-asioihin keskittyvä Valviran ja aluehallintovirastot yhdistävä virasto, mutta Luova-hankkeen aloittaessa Valvira sitoutui siihen täysin ja teki hankkeelle enemmän työtä kuin mikään muu siihen osallistuneista virastoista henkilöstömääräänsä suhteutettuna.

Luova loi uutta vaikkei syntynytkään

Luova-hankkeessa oli paljon kansainvälisestikin katsoen innovatiivisia seikkoja: valtioneuvoston yhteinen ohjaus ja neljän toimialan mahdollisuudet yhteiskehittämiseen olisivat varmasti luoneet oikeasti uutta. Kaatuneessa hankkeessa kuitenkin tehtiin paljon hyödyllistä työtä, jota voidaan ja tulee jatkaa hankkeeseen osallistuneissa virastoissa ja tulevissa viranomaisintegraatiohankkeissa. Luovan ”perintö” ja jatkotehtävät Valviralle voidaan jäsentää kolmeksi kokonaisuudeksi: digitalisaatio,Valvira-avi-yhdenmukaistaminen ja sote-integraation edistäminen. Valviran ja aluehallintovirastojen (ja muidenkin hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden) yhteistyö tiivistyi hankkeen aikana paljon. Toivottavasti uusi hallitus ottaa ohjelmaansa uudelleen lupa- ja valvontaviranomaisten yhdistämisen - tätä kirjoitettaessa hallitusohjelmakirjauksesta ei vielä ole tietoa.

Nykytila, jossa sote-alan lupa- ja valvonta-asiat jakautuvat kuudelle itsenäiselle aluehallintovirastolle sekä Valviralle, ei parhaalla mahdollisellakaan yhteistyöllä mahdollista sen tasoista menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamista, jota asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun varmistaminen vaatii. Valvira ja aluehallintovirastot toimivat yhdenmukaisesti toki valtaosassa asioita, mutta sote-toimintaympäristön muutokset aiheuttavat koko ajan uusia haasteita. Nykytila ei myöskään mahdollista Valviran ja aluehallintovirastojen voimavarojen yhteiskäyttöä ja yhteiskehittämistä tai valvontatietojen hallintaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Näin ollen viranomaisintegraatiohanke olisi aloitettava nopeasti uudelleen, vaikkapa Valviran osalta vain sote-alan virastohankkeena, jos suurempi virastohanke on liian kunnianhimoinen tai perustuslaillisesti ongelmallinen. Luova-hankkeessa oli osa, jota Valvira vastusti: aluehallintovirastojen alkoholihallinnon tehtävät oli tarkoitus siirtää maakuntiin. Mahdollisessa uudessa hankkeessa alkoholihallinnon lupa- ja valvontaresurssit toivottavasti integroidaan yhteen virastoon eikä hajauteta.

Sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisen yhteydessä raukesi monia muitakin Valviralle tärkeitä lakiesityksiä. Näistä yksi oli hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta eli palveluntuottajalaki.  Valviralaiset osallistuivat suurella työmäärällä tämän lakiesityksen valmisteluun. Lakiesitykseen oli kytketty uuden kokonaisvaltaisen sote-palveluntuottajarekisterin, Soterin rakentaminen. Olemme nyt keskeyttäneet Soteri-hankkeen, mutta Suomi tarvitsisi monestakin syystä tämän rekisterin - onhan selvä puute, että kaikkia palvelutuottajia ei ole koottu yhteen rekisteriin. Nykyinen Valveri-rekisteri kattaa vain yksityiset palvelutuottajat. Toivottavasti uuden hallituksen aikana tuottajalain valmistelu aloitettaisiin nopeasti uudelleen.

Vanhuspalveluiden tila paranee nyt

Luovan kaatumisen ohella on alkuvuotta leimannut vanhuspalveluiden, erityisesti palveluasumisyksiköiden valvonta ja sen saama laaja mediajulkisuus. Valvira ja aluehallintovirastot ovat olleet jo aiemminkin hyvin aktiivisia tällä valvontasektorilla. Yksiköihin on viime vuosina kohdistettu paljon valvontaa, jossa on tehty lukuisia tarkastuksia ja annettu tiukkaakin hallinnollista ohjausta.  Ohjaus on tuottanut myönteisiä tuloksia monissa yksiköissä, mutta monissa vaikutus on jäänyt tilapäiseksi ja vähäiseksi. Tätä ei voitu tietää ennen kuin vaikutuksia oli seurattu. Samaan aikaan monissa sellaisissa yksiköissä, joiden tilannetta ei vielä oltu selvitetty tai joissa selvitykset olivat kesken, vanhusten hoivan tilanne oli entisestään huonontunut. Länsi- ja Sisä-Suomen avin ja Valviran yhteistyön tuloksena saatiin Esperi Care Oy:n Kristiinankaupungissa sijaitsevaa yksikön asiakasturvallisuudesta ja puutteellisesta omavalvonnasta niin huolestuttava tilannekuva, että Valvira joutui määräämään yksikön toiminnan keskeytettäväksi 24.1.2019. Tämän jälkeen avit ja Valvira ovat tiivistä yhteistoimintaa tehden määränneet myös eräiden Attendo Oy:n yksiköiden toiminnan keskeytettäväksi. Nämä päätökset synnyttivät valtavan suuren julkisen keskustelun, joka osaltaan on voimakkaasti edistänyt palvelutuottajien omavalvontaa ja asiakasturvallisuustyötä. Palveluista järjestämisvastuussa olevat kunnat ovat kohun myötä tehneet suuren määrän omia tarkastuksiaan ja muuta valvontaa, kuten kuuluukin. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltiin 25 kohdan ohjelma vanhuspalveluiden tilan parantamiseksi. Ohjelma on hyvin jäsennetty, ja sitä pitäisi nyt pitkäjännitteisesti toteuttaa. Vanhuspalvelulain ja palveluiden laatusuosituksen uudistaminen on aloitettu, mikä toivottavasti edistää sekä omavalvontaa että sitä varmistavaa viranomaisvalvontaa.

Vanhuspalveluiden - myös kotihoidon - ongelmien keskeinen syy on osaavan henkilöstön liian vähäinen määrä, mutta se ei ole ainoa syy. Yksiköissä, joissa on ollut vakavia epäkohtia, esimiestoiminta ja lääkitysturvallisuus on ollut huonolla tolalla henkilöstömäärästä riippumattakin.

Osa ongelmista on voinut johtua kuntatilaajista. On kuitenkin todettava, että kaikilla palvelutuottajilla on ollut ja on myös hyvin toimivia yksiköitä, vaikka huonoja on ollut liikaa. Tätä kirjoitettaessa on olemassa rohkaisevia signaaleita siitä, että palvelutuottajat ovat systemaattisesti laittamassa asiakasturvallisuutta parempaan kuntoon. Tämän kehityksen vakaa jatkuminen on valvonnalla varmistettava. Kun yksiköiden palveluiden laatu paranee, ne ovat myös houkuttelevampia työpaikkoja.

Täysi kymppi

Valvira täytti vuodenvaihteessa 2018-19 kymmenen vuotta. Vietimme juhlia 10.2.2019 vaatimattomasti oman väen kesken ilman sidosryhmiä, mutta saimme juhliin mukaan ministeri Annika Saarikon ja arkkiatri Risto Pelkosen, jotka tervehdyksissään kannustivat jatkamaan rohkeaa työtä asiakas-, potilas- ja elinympäristöturvallisuuden hyväksi.  Kymmeneen vuoteen on mahtunut monenmoista lupa- ja valvonta-asiaa ja niihin liittyvää ohjaustehtävää. Kulunut kevätkausi on osoittanut, että toimintamme on yhä mielenkiintoisempaa, jatkoipa Valvira vielä toisetkin kymmenen vuotta tai jonkin toisen ajan ennen uusien mahdollisten viranomaisrakenteiden syntymistä.

Markus Henriksson

Markus Henriksson

ylijohtaja