Lääkärin puutteellinen kielitaito vaarantaa potilasturvallisuuden
Ulkomailla koulutuksensa hankkineen lääkärin oikeus harjoittaa lääkärin ammattia Suomessa edellyttää riittävää kielitaitoa. Kansalaisuudesta riippumatta Valvira vaatii laillistusta hakevalta lääkäriltä eurooppalaisen viitekehyksen mukaista B1-tason kielitaitoa joko suomen tai ruotsin kielestä, jos esimerkiksi yleissivistäviä opintoja ei ole suoritettu suomeksi tai ruotsiksi. B1-tason kielitaito vastaa yleisen kielitutkinnon keskitasoa. Kun koulutus on suoritettu EU/ETA-alueen ulkopuolella, hakijan kielitaito selvitetään kolmivaiheisen pätevöitymiskuulusteluun ilmoittautumisen yhteydessä.
Pätevöitymiskuulusteluista vastaa Tampereen yliopisto, joka syyskuun lopulla ilmoitti nostavansa EU/ETA-alueen ulkopuolella koulutuksensa suorittaneiden kielitaitovaatimusta. Uutta kielitaitovaatimusta sovelletaan vuoden 2022 alusta lukien niille hakijoille, jotka osallistuvat ensimmäistä kertaa kolmanteen tenttiin eli potilastenttiin. Potilastentti on käytännön tentti, jossa hakija ottaa vastaan potilaita. Vastaanottotilanne nauhoitetaan ja sitä seurataan, jotta potilasturvallisuuden vaarantaviin tilanteisiin voidaan puuttua välittömästi.
Tampereen yliopiston päätös on potilasturvallisuuden näkökulmasta erittäin perusteltu. Valviran näkemys on jo pitkään ollut, että nykyinen kielitaitovaatimus ei ole potilasturvallisuuden kannalta riittävä. Se ei riitä lääkärin työhön eikä myöskään pätevöitymiskuulusteluissa menestymiseen. Tampereen yliopisto voi oman autonomiansa nojalla vaatia parempaa kielen hallintaa kuin mitä Valvira tämänhetkisen lainsäädännön nojalla pystyy. Parhaimmassa tapauksessa korotettu kielitaitovaatimus nopeuttaa hakijan laillistumista, jos hän menestyy tentissä hyvin. Tämä kuitenkin edellyttää, että hakijat saavat riittävästi kielen opetusta osana kotouttamista.
Entäpä muiden kuin EU/ETA-alueen ulkopuolelta valmistuneiden lääkäreiden kielitaito? Vaadittavan kielitaidon taso on pysynyt vuosia samana ammattioikeuslainsäädännön jälkeenjääneisyyden vuoksi. B1-tason kielitaito ei ole kovinkaan paljon. Tällä tasolla terveydenhuollon ammattihenkilö hallitsee päivittäisiin tilanteisiin liittyvän sanaston kohtalaisesti ja ymmärtää selkeää yleiskielistä puhetta. Vastaavaa kielitaitotasoa edellytetään Suomessa kansalaisuuden saamiseksi.
Viime kädessä työnantaja vastaa siitä, että terveydenhuollon ammattihenkilöllä on riittävä työtehtävien hoitamiseen riittävä kielitaito. Vaikuttaa selvältä, että kielitaidon tulisi kaikilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä olla parempi kuin B1-taso. Keinoja kielitaidon kehittämiseen olisivat lainsäädännön uudistaminen, koulutukseen panostaminen ja laadukas kotouttaminen.
Suomi tarvitsee ulkomailta tulevaa työvoimaa tekemään asiakas- ja potilasturvallista työtä.
Lisätietoa kielitaitovaatimuksesta (sites.tuni.fi)
Lisätietoa terveydenhuollon ammattioikeuksista (valvira.fi)
