Kiinteistön omistajan on otettava huomioon legionellabakteerin riski – energiansäästössä muistettava maltillisuus
Kodin energiankulutuksen vähentämisestä puhutaan tällä hetkellä paljon. Kulutuksen vähentäminen on tärkeää, mutta sitä on hyvä tehdä terveysvaikutukset huomioon ottaen. Yksi huomionarvoinen asia on legionellabakteeri, johon liittyen valvontaa tullaan kunnissa lisäämään ensi vuoden alussa.
Legionellabakteerit ovat tunnetuimpia taudinaiheuttajia rakennusten vesijärjestelmissä. Jos legionella pääsee lisääntymään esimerkiksi putkistoissa tai vesisäiliössä, sitä voi kulkeutua myös vesiaerosolien mukana ilmaan. Kun ihminen hengittää tätä ilmaa, hän voi saada infektiotaudin, jota kutsutaan legionelloosiksi. Taudinkuva voi vaihdella oireettomasta infektiosta vaikeaan keuhkokuumeeseen.
Legionelloosi on tartuntatautilain mukainen valvottava tartuntatauti. Aina, kun lääkäri tai laboratorio havaitsee legionellatartunnan, se ilmoitetaan THL:n ylläpitämään valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin. Legionelloositapausten tartuntalähteet pyritään selvittämään uusien tapausten ehkäisemiseksi.
Uudistuva talousvesiasetus: pelkästä tartuntojen seuraamisesta niiden ehkäisemiseen
EU:n uuden juomavesidirektiivin seurauksena 1.1.2023 tulee voimaan uudistunut talousvesiasetus (1352/2015), jonka ansiosta legionelloihin aletaan kiinnittää erityistä huomiota kuntien terveysvalvonnassa.
”Tähän asti on lakisääteisesti valvottu vain legionellatartuntoja. Jatkossa legionellabakteerin esiintymistä aletaan valvoa myös riskiperusteisesti rakennusten vesijärjestelmissä. Ongelmaa lähestytään tavallaan kahdesta eri suunnasta”, kuvailee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Marjo Niittynen.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että etukäteen määritellyissä, niin sanotuissa ensisijaisissa tiloissa täytyy jatkossa tehdä vesijärjestelmien riskinarviointia. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi sairaalat, uimahallit ja hotellit. Riskinarvioinnissa rakennuksen vesijärjestelmää koskevien tietojen perusteella arvioidaan, onko riski legionellan esiintymiseen kasvanut. Jos terveystarkastaja toteaa riskin olevan tavallista suurempi, rakennuksen omistaja voidaan velvoittaa toimenpiteisiin kuten kylmän veden ja lämpimän käyttöveden lämpötilojen tarkkailuun ja legionellatilanteen seuraamiseen näytteiden avulla.
Mitä kiinteistön omistaja voi tehdä legionellan ehkäisemiseksi?
THL:n erikoistutkija Marjo Niittynen ja Valviran ylitarkastaja Jaana Kilponen nimeävät keinoja, joilla kiinteistöjen omistajat ja tavalliset kansalaiset voivat vaikuttaa legionellan ennaltaehkäisyyn.
”Usein koti on tartuntalähde. Kotona tulee pitää huolta kylmän talousveden ja lämpimän käyttöveden oikeista lämpötiloista, vesipisteiden säännöllisestä käytöstä ja vesikalusteiden kunnosta. Ne ovat avaintoimenpiteitä,” Niittynen tiivistää.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vedenkäytön katkosten jälkeen ensimmäiset vesilitrat tulee valuttaa suoraan viemäriin. Erityisen tärkeää on huolehtia, että lämmin käyttövesi on yli 55-asteista ja kylmä alle 20-asteista. Lämmin käyttövesi ei tule vesilaitoksilta rakennuksiin lämpimänä, vaan se lämmitetään kiinteistöissä. Jokainen kiinteistön omistaja voi siis ehkäistä legionellan leviämistä rakennuksissaan varmistamalla lämpimän käyttöveden riittävän korkean lämpötilan, joka torjuu legionellan kasvua putkistoissa.
Rakennusten omistajille on valmisteilla kysymyksiin perustuva työkalu, jota voidaan käyttää vesijärjestelmien riskinarviointiin. Kilponen kertoo, että alkuvuodesta 2023 Valviran ja THL:n verkkosivuilla julkaistavaa työkalua voivat hyödyntää kaikki sitä tarvitsevat.
Kodin energiankulutuksen vähentäminen on tällä hetkellä tärkeää, mutta se täytyy tehdä ottamalla huomioon terveysvaikutukset. Kannattaa tutustua esimerkiksi THL:n julkaisemiin energiansäästövinkkeihin (THL.fi) sekä valtionhallinnon yhteiseen Astetta alemmas -energiansäästökampanjaan (astettaalemmas.fi).
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Jaana Kilponen, 0295 209 621