Keneltä sitä anniskelulupaa pitikään hakea?
Olen työskennellyt Valvirassa alkoholihallinnon tehtävissä yhteensä noin kuuden vuoden ajan. Koko sen ajan olen vastannut hyvin suureen osaan minulle kuluttajilta ja elinkeinonharjoittajilta tuleviin puhelin- ja sähköpostitiedusteluihin niin, että pyydän ottamaan yhteyttä aluehallintovirastoon.
Tyypillisesti minulle ja kollegoilleni tulevat yhteydenotot liittyvät esimerkiksi siihen, miten ravintolaan haetaan anniskelulupaa, tai ne ovat ilmoituksia esimerkiksi paljousalennuksista tai alkoholin myynnistä päihtyneelle tai alaikäiselle lähikaupassa. Näitä yhteydenottajia ohjeistamme, että anniskelu- tai vähittäismyyntilupaa pitää hakea aluehallintovirastosta, ja että myös anniskelu- ja vähittäismyyntipaikkojen valvonta kuuluu aluehallintovirastoille.
Valviralla on ohjausrooli
On ymmärrettävää, että suurelta yleisöltä menee helposti viranomaisten roolit sekaisin – ja luulen, että erityisen helposti ne menevät sekaisin alkoholiasioissa. Osasyynä hämmennykseen lienee se, että Valviran asiantuntijat kommentoivat mediassa myös alkoholin anniskeluun, vähittäismyyntiin ja markkinointiin liittyviä asioita. Valvira myös julkaisee ohjeita ja tarjoaa ohjeistusta näihin asioihin verkkosivuillaan. Tämä johtuu Valviran ohjausroolista. Tehtävämme on ohjata alkoholilain toimeenpanoa siten, että lakia sovellettaisiin samalla tavalla kuuden itsenäisen aluehallintoviraston alueella. Tämän ohjaustehtävän lisäksi alkoholin tukkumyynnin, valmistuksen, käytön ja maahantuonnin lupa- ja valvonta-asiat sekä markkinoinnin valtakunnallinen valvonta kuuluvat Valviralle.
Historian havinaa
Osan selityksestä viranomaisten roolien sekoittumiselle tarjoaa historia – joka minua alaa opiskelleena luonnollisesti kiehtoo. Vielä muutama vuosikymmen sitten kaikki alkoholiluvat myönsi valtion alkoholimonopoli Alko. EU-jäsenyyden myötä vuonna 1995 Alkon tehtäväksi jäi ainoastaan vähittäismyynti, ja sen viranomaistehtävät siirtyivät Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle (STTV) ja lääninhallituksille. Aluksi lääninhallitukset hoitivat vain keskioluen anniskelu- ja vähittäismyyntiasioita, ja valtaosa alkoholihallinnon viranomaistehtävistä kuului STTV:lle.
Lääninhallitusten rooli korostui kymmenen vuotta myöhemmin, kun kaikkien anniskelulupien myöntäminen ja Alkon myymälöiden hyväksyminen ja valvonta siirtyivät niiden toimivaltaan. Tämän jälkeen STTV on muuttunut Valviraksi ja lääninhallitukset aluehallintovirastoiksi, ja alkoholilakikin on uudistunut. Viranomaisten tehtävät ovat kuitenkin säilyneet pääosin samoina. Mielikuva Valvirasta anniskelulupia myöntävänä keskusvirastona on luultavasti Alkon ja STTV:n aikojen perintöä.
Keneltä anniskelulupaa haetaan kymmenen vuoden päästä?
Edellisellä vaalikaudella kaavaillun maakuntauudistuksen yhteydessä esitettiin myös alkoholihallinnon tehtävien siirtämistä maakuntien hoidettavaksi. Ohjaavan viranomaisen näkökulmasta ohjaustehtävä olisi tullut entistä vaikeammaksi, kun olisikin ollut kuuden sijasta 18 itsenäistä viranomaista ohjattavana yhdenmukaiseen lainsoveltamiseen. Maakuntauudistus sellaisenaan kaatui, mutta mahdollisia muutoksia hallinnon rakenteisiin on tälläkin vaalikaudella pohtinut ja pohtii useampikin eri ministeriön asettama työryhmä.
Keneltä sitten ravintoloitsijan pitääkin anniskelulupa hakea kymmenen vuoden kuluttua, sen verran voimme luvata, että se tapahtuu sähköisesti. Meillä on alkoholihallinnossa nyt vielä käytössä päivittäisenä työkaluna alkoholielinkeinorekisteri Allu, jonka STTV kehitti vuonna 1997. Allu oli varmasti kehittämisajankohtanaan hyvin moderni ja edistyksellinen järjestelmä, ja se on palvellut käyttäjiään hyvin. Allun elinkaari on kuitenkin väistämättä lopussa, ja sen seuraajan tekeminen on täydessä vauhdissa.
