Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma vahvistaa sijaishuollossa olevien lasten oikeuksia
Lastensuojelulakiin tehtiin vuonna 2020 muutoksia, joiden tavoitteena on vahvistaa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten oikeutta hyvään kohteluun, huolenpitoon ja sijaishuoltoyksiköiden valvontaan. Uusilla säännöksillä pyrittiin parantamaan lasten perusoikeuksien toteutumista sekä samalla lasten turvallisuutta sijaishuoltoyksiköissä. Yksi keskeisistä lapsen oikeuksia vahvistavista lakiin tehdyistä muutoksista velvoittaa lastensuojelulaitoksia laatimaan hyvää kohtelua koskevan suunnitelman. Hyvää kohtelua koskevan suunnitelman tarkoituksena on tukea lasten itsemääräämisoikeutta sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä ja tarvetta.
Lastensuojelulaissa määritellään rajoitustoimenpiteiden yleiset käyttöedellytykset. Mikäli lastensuojelulain mukaiset käyttöedellytykset täyttyvät, rajoitustoimenpiteet toteutetaan mahdollisimman turvallisesti ja lapsen ihmisarvoa kunnioittaen. Rajoitustoimenpiteiden tarpeellisuutta tulee aina arvioida yksilökohtaisesti, niitä ei saa käyttää rangaistuksena. Rajoitustoimenpide täytyy lopettaa heti, kun rajoittaminen ei enää ole välttämätöntä. Lastensuojelulaitoksissa sijaishuollossa olevien lasten oikeuksien kannalta on erittäin tärkeää, että rajoituspäätökseen kirjataan yksityiskohtaiset perustelut toimenpiteen käyttämiselle.
Valvontaviranomaiset ovat havainneet valvontatyössään, että lasten laitoshoidon sijaishuoltoyksiköissä rajoitustoimenpiteistä ei tehdä aina asianmukaisesti päätöksiä eikä niitä perustella laissa säädetyllä tavalla. Sen lisäksi valvottavien ohjauksessa on havaittu, että rajoituspäätöksiä on tehty jälkikäteen. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on kiinnittänyt valvonnassaan huomiota myös siihen, että sijaishuoltoyksiköissä tavanomaisen kotikasvatuksen ja rajoitustoimenpiteiden eroa ei aina ymmärretä. Rajoitustoimenpiteitä on saatettu käyttää sijaishuoltoyksikössä kotikasvatuksen nimissä silloinkin, kun asiasta olisi pitänyt tehdä lastensuojelulain edellyttämä asianmukaisesti perusteltu muutoksenhakukelpoinen päätös. Perusteluilla on tärkeä merkitys, sillä niiden avulla voidaan varmistua siitä, että tehty rajoitus ja päätökset ovat olleet lainmukaisia. Kun päätös on huolellisesti perusteltu, myös päätöksentekijä pystyy arvioimaan rajoituksen tarkoituksenmukaisuutta ja oikeudellisuutta ja varmistumaan, että rajoitus täyttää laissa mainitut edellytykset.
Hyvä suunnitelma luo osapuolten välille yhteisymmärrystä ja erityisesti vahvistaa lasten luottamusta siihen, että sijaishuoltoyksikön säännöt, toimintatavat ja rajoitustoimenpiteet ovat asian- ja lainmukaisia. Hyvässä hyvän kohtelun suunnitelmassa täytyy kiinnittää huomiota yksikkökohtaisuuteen ja konkreettisiin toimintatapoihin. Suunnitelmassa tulisi yksilöidä, mitä lainmukaiset rajoitukset kyseisessä yksikössä käytännössä tarkoittavat ja kuinka niihin liittyvät toimenpiteet yksikössä toteutetaan. Suunnitelmasta täytyy myös käydä ilmi, millä tavalla rajoitusten käyttämistä edellyttäneiden tilanteiden jälkeen toimitaan ja miten ne käsitellään jälkikäteen.
Sijaishuollon laitoshoidossa laadittu hyvää kohtelua koskeva suunnitelma selkiyttää sekä lapsille että henkilökunnalle tavanomaisen kasvatuksen rajoja sekä lainsäädännöstä tulevia oikeuksia ja velvollisuuksia. Sijaishuoltopaikan lapsilla täytyy olla mahdollisuus osallistua suunnitelman laatimiseen, suunnitelma pitää olla nähtävillä sijaishuoltopaikassa, ja suunnitelma käydään läpi yksikköön sijoitettujen lasten kanssa. Kun sijaishuoltopaikkaan tulee uusi lapsi, suunnitelma on käytävä läpi hänen kanssaan. Parhaimmillaan suunnitelma lisää lasten luottamusta siihen, että he tulevat kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja heidän oikeuksiaan kunnioitetaan.
Meneillään oleva Lapsen oikeuksien viikko muistuttaa meitä kaikkia, että lapsilla on oikeus hyvään kohteluun. Heillä on myös oikeus tuntea, että sijaishuollossa on turvallista olla.
Lisätietoa hyvää kohtelua koskevasta suunnitelmasta (valvira.fi)
