Euroopassa keskustellaan turvapaikanhakijoiden sote-palveluiden valvonnasta
Turvapaikanhakijoihin liittyvät kysymykset ovat viime vuosina olleet erityisen ajankohtaisia Euroopassa. Haasteet ovat sekä kansainvälisiä että alueellisia. Aihetta käsiteltiin laajasti European Social Network (ESN) -verkoston seminaarissa Tukholmassa lokakuussa 2017. Verkosto, jonka jäsen Valvira on, kerää yhteen eurooppalaiset sosiaalialan julkiset toimijat. Tukholmassa oli läsnä 170 edustajaa 22 eri maasta.
Perusoikeudet turvataan viimekädessä valvonnalla
Seminaarissa nousivat esiin mm. perusoikeudet turvaava lainsäädäntö ja sen jatkuvasti kehittyvä valvonta. Valvonta tarvitsee tuekseen kattavan, valvonnan kohdentamista tukevan tietopohjan. Valvonta myös tuottaa osaltaan tietoa turvapaikanhakijoiden sote-palveluista. Palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa on tärkeää huomioida asiakasnäkökulma esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden kuulemisen avulla.
Seminaarin pääsanoma oli kuitenkin turvapaikanhakijoiden koulutus ja työllistyminen – parasta sosiaaliturvaa on työ. Työllistymisen mahdollistamisessa keskeistä on poikkihallinnollinen yhteistyö: opetustoimen palvelut ja sote-palvelut on sovitettava yhteen. Julkisen hallinnon lisäksi paljon tehtävää on järjestöille ja myös yksityisille henkilöille, esimerkiksi kummiperhetoiminnan kautta.
Erityinen huoli kohdistuu alaikäisiin turvapaikanhakijoihin. Turvapaikanhakijaksi joutuminen on aina riski nuoren, identiteettiään muodostavan ihmisen identiteetille, sillä etnisen taustan, kielen ja ihonvärin erilaisuus vaikeuttavat samaistumiskohteiden valintaa ja identiteetin lujittumista. Nuoren identiteettikriisi voi johtaa terveyttä ja hyvinvointia uhkaaviin tilanteisiin.
Ruotsissa Valviran sisarorganisaatio, sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta vastaava valtakunnallinen viranomainen, IVO (Inspektionen för vård och omsorg), priorisoi alaikäisten turvapaikanhakijoiden sosiaalipalveluiden valvonnan vuonna 2016. Valvonta keskittyi erityisesti yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumispalveluiden saatavuuden ja laadun varmistamiseen. IVOn tekemät laajat tarkastukset painottuivat uusiin tukiasumis- ja sijoitusyksikköihin. Tarkastuksilla huomattiin, että yhä useampi vieraskielinen lapsi halusi keskustella tarkastajan kanssa. Tämä haastoi tarkastajien ammattitaidon uudella tavalla, ja IVOssa koulutettiin virkamiehiä keskustelemaan alaikäisten sosiaalihuollon palvelujen käyttäjien kanssa. Ruotsissa on myös julkaistu lapsille ja nuorille tarkoitettuja videoita turvapaikanhakijan asemasta ja sosiaalipalvelujen valvonnasta useilla eri kielillä osana perusoikeuksien turvaamista.
Suomessa valvotaan turvapaikanhakijoiden äitiys- ja lastenneuvolapalveluiden saatavuutta
Valvira ja aluehallintovirastot tekevät suunnitelmallista sosiaali- ja terveysalan valvontaa valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman 2016–2019 mukaisesti. Vuonna 2018 yhtenä valvontakohteena on turvapaikanhakijoiden äitiys- ja lastenneuvolapalveluiden saatavuuden varmistaminen. Valvira ja aluehallintovirastot valvovat kuntia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Maahanmuuttoviraston (Migri) vastaanottokeskuksille tekemän kyselyn pohjalta. Kyselyn tulosten perusteella tiedetään, mitkä kunnat eivät täytä vastaanottolain velvoitetta tarjota turvapaikanhakijoille neuvolapalveluita.
Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa antaman ohjauksen mukaan turvapaikanhakijalla on oikeus asuinkuntansa terveyspalveluihin, mm. neuvolapalveluihin, sen jälkeen, kun hän on saanut oleskeluluvan ja tullut kirjatuksi väestörekisteriin kunnan asukkaaksi. Oikeus koskee myös vastaanottokeskuksessa asuvia turvapaikanhakijoita.
Valvira ja aluehallintovirastot siirtävät suunnitelmallisen valvonnan painopistettä edelleen ennakoiviin valvontamenetelmiin ja samalla vahvistavat valvonnan asiakaskeskeisyyttä. Valvonnan asiakasnäkökulmaa voidaan tavoittaa esimerkiksi kulkemalla hoito- tai hoivapolku asiakkaan kengissä. Myös asiakkaiden kuunteleminen, vaikkapa kokemusasiantuntijoiden tai sote-kansalaisjärjestöjen kautta, on tapa vahvistaa asiakkaan ääntä valvonnassa. Turvapaikanhakijoiden palveluiden ja niiden valvonnan kehittämisessä asiakkaan kuuleminen on erityisen hyödyllistä. Toisesta ympäristöstä tulevat turvapaikanhakijat pystyvät itse tarjoamaan kokemukseen perustuvaa tietoa siitä, miten sote-palvelujärjestelmämme näyttäytyy turvapaikanhakijalle. Valvontaviranomaisten voi Suomessakin olla tarpeen kehittää omaa osaamistaan turvapaikanhakijoiden kohtaamisessa.
Valtakunnallisen sote-valvontaohjelman etenemistä vuonna 2018 voi seurata sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #sotevalo2018.
