Ennen oli kaikki paremmin ja lääkäritkin laillistettiin kahteen kertaan – vai oliko sittenkään?
Suomessa oli voimassa vuoteen 2011 asti lääkäreiden kaksoislaillistus. Osa EU:n jäsenvaltioista vaatii edelleen, että lääkärin pitää valmistumisen jälkeen toimia rajoitetuin oikeuksin, ennen kuin hän voi ottaa vastaan potilaita itsenäisesti. Näille lääkäreille terveydenhuollon ammattihenkilölakiin (finlex.fi) on lisätty pykälä (6 a), joka mahdollistaa ammatillisen harjoittelun suorittamisen Suomessa.
Kun Suomessa purettiin lääkäreiden kaksoislaillistus, ei asia hoitunut kivuttomasti. Kaksoislaillistuksen aikaan toisessa myös toisessa EU/ETA-valtiossa kouluttautunut lääkäri sai niin sanotun PTL-lääkärinoikeuden (PTL = perusterveydenhuollon lisäkoulutus). PTL-lääkärinä hänen täytyi suorittaa perusterveydenhuollon lisäkoulutus, minkä jälkeen hän sai itsenäisen lääkärin laillistuksen. Kun kaksoislaillistus purettiin, Valvira antoi lääkärille itsenäisen laillistuksen suoraan tutkinnon nojalla. Samassa yhteydessä perusterveydenhuollon lisäkoulutus muuttui yleislääketieteen erityiskoulutukseksi. Perusterveydenhuollon lisäkoulutusta vastaava yleislääketieteen erityiskoulutus on yhä mahdollista tehdä, mutta se ei ole edellytys lääkärin itsenäiselle ammatinharjoittamisoikeudelle.
Valviran virkamiehet alkoivat saamaan harmaita hiuksia välittömästi muutoksen jälkeen. Tanskassa opiskelleet ottivat ensin yhteyttä ja ihmettelivät, miten he nyt saavat laillistuksen Suomesta, jos he eivät suorita Tanskassa vaadittua valmistumisen jälkeistä vaihetta. Seuraavaksi pohdittiin Puolassa ja Ruotsissa valmistuneiden ongelmia. Puolasta valmistuneen ongelmat olivat siinä suhteessa haastavampia, että itse koulutus käytiin englannin kielellä, mutta valmistumisen jälkeinen vaihe olisi pitänyt suorittaa puolaksi. Valvira pyysi sosiaali- ja terveysministeriötä avuksi, ja ministeriö lisäsi ammattihenkilölakiin tuon alussa mainitun pykälän. Pykälä mahdollisti sen, että toisesta EU/ETA-valtiosta valmistunut lääkäri pystyi tekemään yleislääketieteen erityiskoulutuksen ikään kuin kaksoislaillistus olisi ollut yhä voimassa.
Ammatillinen harjoittelu on mahdollista suorittaa toisessa jäsenvaltiossa
Seuraavaksi havahduttiin siihen, että entäpä jos lääkäri haluaa lähteä Suomesta pois suomalaisen laillistuksen saatuaan. Miten lääkärin mahtaa käydä, jos laillistus ja valmistumisen jälkeinen vaihe ovat eri maista? Todennäköisesti laillistus toisesta jäsenvaltiosta ei tulisi aivan yksinkertaisesti. Niinpä ammattipätevyysdirektiiviin (eur-lex.europa.eu) lisättiin artikla 55 a, jonka mukaan jäsenvaltion on hyväksyttävä toisessa jäsenvaltiossa tehty ammatillinen harjoittelu. Jäsenvaltioiden tuli artiklan mukaan julkaista suuntaviivat, joita noudattamalla ammatillinen harjoittelu on mahdollista suorittaa toisessa jäsenvaltiossa.
Terveydenhuollon ammattihenkilölain 6 a pykälää hiukan muutettiin. Nyttemmin sen mukainen laillistus tarkoittaa sitä, että vastavalmistunut lääkäri, joka ei ole opiskelumaassaan suorittanut valmistumisen jälkeistä harjoittelua, voi sen suorittaa Suomessa opiskelumaan suuntaviivojen mukaisesti. Jos on aloittanut opinnot ennen kuin kaksoislaillistus purettiin, myös yleislääketieteen erityiskoulutuksen tekeminen on mahdollista.
Tällä hetkellä 6 a pykälän mukainen laillistus on reilulla 30 henkilöllä. Suurin osa on kouluttautunut joko Puolassa tai Ruotsissa. Heistä valtaosa on Suomen kansalaisia, joten tavoite helpottaa suomalaisten opiskelua ulkomailla on tässä suhteessa onnistunut. Oikeus myönnetään kolmeksi vuodeksi ja sitä voidaan pidentää perustellusta syystä.
Näitä henkilöitä koskevassa Valviran laillistusasiakirjassa todetaan, että he saavat oikeuden toimia Suomessa laillistettuna lääkärinä kirjallisesti nimetyn, itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutetun laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena, jotta he voivat suorittaa tutkinnon jälkeisen ammatillisen harjoittelun. Vastaavan valvonnan alaisena he voivat valmistumisen jälkeisen harjoittelun lisäksi toimia tilapäisesti myös muissa lääkärin tehtävissä. JulkiTerhikissä heidän oikeutensa näkyvät näin: ”lääkärioikeus toimia johdon ja valvonnan alaisena”.
Kun työnantaja on palkkaamassa valmistumisen jälkeistä harjoittelua suorittavan henkilön, täytyy muistaa, että hänellä ei ole vielä itsenäistä ammatinharjoittamisoikeutta. Hänellä on velvollisuus, mutta myös oikeus toimia johdon ja valvonnan alaisena. Vaikka johto ja valvonta ei ole välitöntä, se tulee järjestää siten, että puutteisiin, epäkohtiin ja mahdollisiin potilasturvallisuutta vaarantaviin tilanteisiin voidaan puuttua. Työnantaja arvioi, millaista johtoa ja valvontaa tarvitaan ja selvittää esimerkiksi, miten paljon kliinistä harjoittelua tutkintoon on kuulunut.
Kaikkien ammattiryhmien ammatillinen harjoittelumahdollisuus Suomessa olisi kaikkien etu
Vaikuttaa siltä, että lääkäreillä 6 a pykälä on hoitanut tehtävänsä. Mutta entäpä muut ammattiryhmät? Hammaslääkäreiden kaksoislaillistus on myös purettu, mutta se erosi lääkäreiden tilanteesta siten, että muutokselle annettiin siirtymäaika. Valvira ei kuitenkaan enää voi myöntää toisesta EU/ETA-valtiosta valmistuneelle hammaslääkäreille laillistusta toisen maan johdon ja valvonnan alaisuuteen, jotta he voisivat suorittaa entisen käytännön palvelun. Myös esimerkiksi psykologien täytyy monissa jäsenvaltiossa valmistumisen jälkeen toimia johdon ja valvonnan alaisena, ennen kuin he saavat itsenäisen ammatinharjoittamisoikeuden. Valvira on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle pyynnön, että valmistumisen jälkeinen ammatillinen harjoittelumahdollisuus Suomessa laajenisi koskemaan kaikkia ammattiryhmiä. Tämä olisi kaikkien etu.
Jos olet lähdössä ulkomaille opiskelemaan ennen mahdollista lainsäädännön muutosta, tarkista kuuluuko koulutukseesi riittävästi harjoittelua opiskelijana vai tuleeko valmistumisen jälkeen toimia johdon ja valvonnan alaisena. Voit myös tarkistaa säänneltyjen ammattien tietokannasta (europa.eu), onko opiskelemasi ammatti säännelty ammatti. Säännelty ammatti tarkoittaa sitä, että tarvitset luvan ammatissa toimimiseen. Nykytilanteessa kannattaa valita maa, jossa opiskeltava ammatti on säännelty ja että itsenäisen ammatinharjoittamisoikeuden saa suoraan koulutuksen perusteella.
Lisätietoa: Ulkomailla kouluttautuneiden hammaslääkäreiden laillistusmenettely uudistui (valvira.fi)
